Lohkare Infra Oy (Triton) / Länsi-Suomen Verkkopalvelut Oy (kuuleminen 28.5.2026 asti)

Ilmoittajan näkemys yrityskaupasta

Yrityskaupassa on kyse järjestelystä, jossa Lohkare Infra Oy (Triton) (”Ilmoitusvelvollinen” tai ”Lohkare Infra”) hankkii Länsi-Suomen Verkkopalvelut Oy:ssä (”LSVP”) kilpailulain 21 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittaman yksinomaisen määräysvallan. Kauppa toteutetaan osakekauppana, jossa kaikki LSVP:n osakkeet siirtyvät kaupan myötä Ilmoitusvelvolliselle. LSVP:n osakkeet omistaa tällä hetkellä kaksi yksityishenkilöä, ja myyjät tulevat vähemmistöomistajiksi Lohkare Infran omistavan Lohkare Infra HoldCo Oy:hyn.

1 Yrityskaupan osapuolet

Triton on pääomasijoitusyhtiö ja riippumattomien eurooppalaisten pääomarahastojen ja -yhtiöiden muodostama konserni, joka tekee sijoituksia ensisijaisesti keskisuuriin yrityksiin, joiden pääkonttori sijaitsee Keski- ja Pohjois-Euroopassa, erityisesti Itävallassa, Saksassa, Sveitsissä, Benelux-maissa ja viidessä Pohjoismaassa. Lohkare Infrassa välillistä määräysvaltaa käyttää Triton Smaller Mid-Cap General Partner II S.à r.l. Tritonin portfolioyhtiöistä Lohkare Infraan kuuluvat yhtiöt ovat kaikki infrastruktuurirakentamisen markkinalla toimivia yrityksiä, joilla on eri painopisteet. Muut Tritonin nykyiset portfolioyhtiöt kuin Lohkare Infraan kuuluvat yhtiöt eivät toimi infrarakentamisessa, eikä näin ollen päällekkäisyyttä näiden yhtiöiden kanssa ole.

Lohkare Infra on keväällä 2025 perustettu infrastruktuurirakentamiseen keskittynyt suomalainen yksityinen osakeyhtiö. Lohkare Infraan tällä hetkellä kuuluvat yhtiöt ovat VM Suomalainen Oy (jäljempänä ”VMS”), Lännen Alituspalvelu Oy tytäryhtiöineen (jäljempänä yhdessä ”LAP”), Oteran Oy ja Oteran Uusimaa Oy (jäljempänä yhdessä ”Oteran”), Maalinja Oy ja EPR-Asennus Oy (jäljempänä yhdessä ”Maalinja”) ja Oulun Lämpöputkitus Oy (jäljempänä ”OLP”). VMS on infrastruktuurirakentamisen urakointiin keskittynyt pääosin Etelä-Suomessa toimiva yritys, joka toimii pääurakoitsijana projekteissaan. LAP toimii Suomessa valtakunnallisesti ja keskittyy erityisesti infrarakentamisen projekteihin, joissa voidaan hyödyntää niin sanottuja kaivamattomia menetelmiä. Oteran on valtakunnallisesti toimiva infra-alan projektinjohtoyritys, joka toteuttaa hankkeensa pääurakoitsijavastuulla käyttäen aliurakoitsijoita. Maalinja on maanrakennusyhtiö ja sen tytäryhtiö EPR-Asennus Oy on kaukolämpö- ja jäähdytysjohtojen asennukseen keskittynyt yritys. OLP on erikoistunut kaukolämpöverkostojen rakentamiseen ja saneeraamiseen toiminnan painopisteen ollessa Pohjois-Suomi.

Ilmoitusvelvollinen hankkii määräysvallan myös Infra Kiri Oy:ssä (jäljempänä ”Infra Kiri”), joka on kokenut maanrakennusurakoitsija erikoistuneena erityisesti infra- ja vesirakentamiseen.

Länsi-Suomen Verkkopalvelut Oy on vuonna 2011 perustettu tietoliikenneverkkojen rakentamiseen erikoistunut suomalainen yritys. LSVP tarjoaa kokonaispalvelua suunnittelusta ja rakentamisesta asennuksiin ja ylläpitoon. Asiakkaina on suomalaisia operaattoreita, ja LSVP toimii myös aliurakoitsijana suuremmille tietoliikenneverkkojen urakoitsijoille. Lisäksi yhtiö tekee vähäisessä määrin pien- ja keskijännitteisten sähkönjakelujärjestelmien maakaapelointeja esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhaa ilmakaapeliverkkoa on uudistettu ja vaihdettu maakaapelointiin. LSVP toimii valtakunnallisesti Kauhajoelta käsin.

2 Ilmoittajan näkemys relevanteista markkinoista ja yrityskaupan kilpailuvaikutuksista

Johtuen osapuolten liiketoimintoihin liittyvistä päällekkäisyyksistä raportoitavina markkinoina kuvataan infrastruktuurirakentamisen markkinaa Suomessa ja keskitytään Lohkare Infran, LSVP:n ja Infra Kirin päällekkäisyyksiin.

Infrarakentamisen markkinoista on KKV:n tapauskäytännössä todettu, ettei infrarakentamisprojekteja voida aina yksiselitteisesti määritellä yksinomaan johonkin tapauskäytännössä todettuun osamarkkinaan kuuluvaksi, vaan etenkin yleisen infrarakentamisen ja väylärakentamisen hankkeet sisältävät samanlaisia työsuoritteita. KKV:n tapauskäytännössä on kuitenkin katsottu mahdolliseksi, että infrarakentamisen markkinoita voidaan segmentoida jakaen ne esimerkiksi väylärakentamiseen, asfalttipäällystämiseen, yleiseen infrarakentamiseen sekä infran hoitoon ja kunnossapitoon.

Osapuolten arvion mukaan infrarakentamisen markkinan koko vuonna 2025 on ollut noin 8,5 miljardia euroa, ja markkinan koko lienee 8–10 miljardin euron välillä riippuen muun muassa siitä, mitä kaikkea siihen katsotaan kuuluvan. Infrastruktuurirakentamisen markkina on hyvin kilpailtu ja vaativiinkin hankkeisiin saadaan tyypillisesti useita tarjouksia. Suurimpien yhtiöiden ohella markkinalla toimii lukuisia muita yhtiöitä. Pienemmätkin maanrakennusyhtiöt voivat suorittaa suuriakin projekteja, esimerkiksi työyhteenliittymien kautta. Tätä myös tapahtuu käytännössä.

Maantieteellisesti markkinaa on perusteltua tarkastella KKV:n aiemman päätöskäytännön mukaisesti vähintään valtakunnallisena. Esteitä laajentumiseen muille alueille ja valtakunnalliseen toimintaan infrarakentamisen markkinoilla ei sinänsä ole, ja Lohkare Infran yhtiöt ovat säännöllisesti tehneet tarjouksia perinteisten alueidensa ulkopuolelle.

Osapuolten markkinaosuudet kuvataan alla. Markkinaosuuksien arvioinnissa on käytetty julkisista lähteistä löytyvää tietoa infrarakentamisen markkinan koosta sekä ulkopuolisen toimijan laatimia arvioita.

 

I Infrarakentaminen – Suomi
Yhtiö	Markkinaosuus
Lohkare Infra	[0─5] %
Infra Kiri	[0─5] %
LSVP	[0─5] %
Markkinan koko (MEUR)	8 541

 

I.ii Yleinen Infrarakentaminen – Suomi
Yhtiö	Markkinaosuus
Lohkare Infra	[0─5] %
Infra Kiri	[0─5] %
LSVP	[0─5] %
Markkinan koko (MEUR)	4 895

 

Yllä esitetty yleisen infrarakentamisen markkinan kokoa kuvaava luku sisältää myös tietoliikennerakentamisen. KKV:n päätöskäytännössä tietoliikenneinfrarakentamista ja kaapelinäyttöpalvelua on kuitenkin tietyissä tapauksissa tarkasteltu myös omina segmentteinään.

Osapuolten näkemyksen mukaan asiassa ei ole tarpeen tarkastella tietoliikennerakentamista erillisenä segmenttinään, sillä alalle tulo on teknisen osaamisen vaatimuksesta huolimatta infrarakentajille helppoa. Tarkempi segmentointi ei ole tarkasteltavan kaupan osalta tarpeen siitäkään syystä, että osapuolilla ei ole näin tarkastelluilla markkinoilla keskenään kilpailevaa toimintaa tai vertikaalisia suhteita, ja LSVP:n asema mahdollisella erillisellä tietoliikenneinfrarakentamisen markkinasegmentillä on marginaalinen. Sama koskee kaapelinäyttöpalvelua. KKV:n pyynnöstä osapuolet vahvistavat, että osapuolten yhteenlasketut markkinaosuudet jäävät selvästi alle 20 prosenttiin kumpaakin kapeampaa segmenttiä tarkasteltaessa.

Yhteydet Tritonin portfolioyhtiöihin ja Infra Kiriin

Ilmoitusvelvollinen toteaa, että LSVP on tehnyt vuonna 2025 yksittäisiä pieniä ostoja Ramudden Groupilta. Triton on kuitenkin luopumassa määräysvallastaan Ramudden Groupissa. Muita yhteyksiä, tai esimerkiksi yksinoikeus- tai muita velvoitteita, LSVP:llä ei ole Tritonin portfolioyhtiöihin, eikä LSVP ole hankkinut esimerkiksi alituspalveluhankintoja LAP:lta vuonna 2025.

Myös yrityskaupan jälkeen LSVP tulee hankkimaan urakoihinsa liittyvät tuotteet ja alihankinta- ja muut palvelut kuten ennenkin, eikä tarkasteltavalla yrityskaupalla ole vaikutusta osapuolten välisiin asiakassuhteisiin tai markkinoiden toimintaan tältä osin.

Ilmoitusvelvollisen näkemys yrityskaupan vaikutuksista

Ilmoitusvelvollisen arvion mukaan yrityskauppa ei johda haitallisiin kilpailuvaikutuksiin millään mahdollisella markkinamäärittelyllä. Laaja infrarakentamisen markkina, samoin kuin laajempi rakentamisen markkina, on varsin suuri ja kilpailtu. Alalla toimii useiden valtakunnallisten toimijoiden ohella hyvin paljon myös pienempiä ja keskisuuria toimijoita, ja alihankinta on tavanomaista, mikä mahdollistaa pienempienkin toimijoiden osallisuuden laajempiinkin projekteihin. LSVP:n markkinaosuus infrarakentamisen markkinalla sen mahdollisesta tarkemmasta segmentoinnista riippumatta on maltillinen sekä yksin että yhdessä muiden Lohkare Infran yhtiöiden kanssa. Markkinalle jää merkittävästi kilpailijoita sekä suuremmissa että pienemmissä infrarakentamisen projekteissa myös kaupan jälkeen. Kaupalla ei ole vaikutusta myöskään kilpailuun valokuituverkon rakentamisessa.