GRK Infra Oyj / Keski-Suomen Betonirakenne Oy (kuuleminen 4.6.2026 asti)

Ilmoittajan näkemys yrityskaupasta

Yrityskauppa ja osapuolet

Ilmoitettavassa yrityskaupassa GRK Infra Oyj (”Ilmoittaja” tai ”GRK”) hankkii 100 % Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n ja sen tytäryhtiöiden (jäljempänä ”KSBR” tai ”Kohde”) osakkeista (”Yrityskauppa”). Yrityskaupan tavoitteena on GRK:n ja KSBR:n liiketoimintojen välisten synergioiden saavuttaminen ja GRK:n liiketoiminnan laajentaminen palvelemaan kattavammin yksityisen sektorin infrarakentamisen tarpeita.

GRK on julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä. GRK:n liiketoiminta koostuu taito- ja väylärakentamisesta sekä päällystyksestä, rataliiketoiminnasta, ympäristöteknologiasta ja sähköverkkorakentamisesta. GRK:n ydinosaamiseen kuuluvat monipuolisten infrarakennushankkeiden toteutus, hankkeiden projektinjohto sekä laaja-alainen rataosaaminen. GRK:lla on pitkäaikaista kokemusta ja osaamista erityisesti julkisen sektorin hankkeista. GRK toimii Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Suomessa GRK toimii valtakunnan laajuisesti tarjoten hankkeisiin kaikkialla Suomessa riippumatta niiden sijainnista.

Suomalainen KSBR tarjoaa infrarakentamisen kokonaispalveluja valtakunnallisesti useille eri toimialoille sekä yksityisiin että julkisiin kohteisiin. KSBR:n palvelutarjontaan kuuluu yleinen infrarakentaminen, kuten teknisten perusrakenteiden ja maarakennuksen palvelut, ja palvelut kattavat mm. tuulipuistojen, sähköasemien, energiavarastojen, sähköverkkojen sekä datakeskusten rakennusprojektit liiketoiminnan painottuessa yksityisen sektorin vaativiin infrarakentamisen hankkeisiin. KSBR tarjoaa infrarakentamisen hankkeisiin koko Suomen laajuisesti ja toteuttaa hankkeita kaikkialla Suomessa. Vuodesta 2024 lähtien KSBR on toiminut myös Ruotsissa. KSBR:n tytäryhtiö KSBR Rent Oy vuokraa, huoltaa ja kunnossapitää rakennus- ja maarakennusurakoinnin koneita ja kalustoa pääasiassa KSBR:n yritysryhmän sisällä ja vain vähäisissä määrin muille toimijoille.

Ilmoittajan näkemys osapuolten markkina-asemasta ja yrityskaupan kilpailuvaikutuksista

Ilmoittajan mukaan infrarakentamisen tuotemarkkinoita on perusteltua tarkastella tässä asiassa kokonaisuutena jaottelematta markkinaa edelleen kapeampiin segmentteihin esimerkiksi rakennustyön kohteen perusteella. Infrarakentamisella tarkoitetaan yhteiskunnan teknisten perusrakenteiden, kuten teiden, siltojen, raideverkoston ja yhdyskuntatekniikan rakentamista. Markkinaa on perusteltua tarkastella vähintään valtakunnallisena.

Ilmoittajan arvion mukaan infrarakentamisen markkinan kokonaisarvo Suomessa vuonna 2025 oli noin 7,4 miljardia euroa. GRK:n markkinaosuus oli [5–10] % ja KSBR:n [0–5] %. Markkinalla toimii laaja joukko eri kokoluokan palveluntarjoajia. Suurimpia toimijoita ovat mm. Destia Oy, Kreate Oy, YIT Infra Oy, Skanska Infra Oy, Peab Industry Oy ja Asfalttikallio Oy. Ilmoittajan mukaan infrarakentamisen markkinalla vallitsee tehokas kilpailu. Myös pienemmät toimijat voivat osallistua ja osallistuvat isompiin hankkeisiin sekä itsenäisesti että esimerkiksi ryhmittyminä.

KKV:n tapauskäytännössä on esitetty, että infrarakentamisen markkina voitaisiin jakaa edelleen i) väylärakentamiseen, ii) yleiseen infrarakentamiseen, iii) infran hoitoon ja kunnossapitoon sekä iv) asfalttipäällystykseen. Yleisen infrarakentamisen markkinalle on tapauskäytännössä esitetty kuuluvan useita eri työlajeja: maan- ja pohjarakentamisen, pohjavahvistamisen, betonirakentamisen, kunnallistekniikkatyöt, vesirakenteet, kalliorakenteet sekä muut erikoistyöt (siltä osin kuin ne eivät kuulu väylärakentamiseen), energia- ja vesihankkeet (mm. sähköverkot, voimalaitokset, vedenpuhdistamot ja vedenjakelu), ympäristörakentamisen, jätteidenkäsittelyalueet, vapaa-ajan kohteet ja maanalaiset kalliotilat.

GRK ja KSBR toimivat yleisessä infrarakentamisessa. Ilmoittajan parhaan arvion mukaan kyseisen markkinan kokonaisarvo Suomessa vuonna 2025 oli noin 4,9 miljardia euroa. GRK:n markkinaosuus oli [0–5] % ja KSBR:n [0–5] %. Myös yleisessä infrarakentamisessa toimii laaja joukko eri kokoisia palveluntarjoajia. Keskeisimpiä kilpailijoita ovat Destia Oy, Kreate Oy, YIT Infra Oy, Skanska Infra Oy ja Lohkare Infra Oy.

Siltä osin kuin osapuolilla on horisontaalista päällekkäisyyttä infrarakentamisen markkinalla Suomessa, niiden yhteenlaskettu markkinaosuus jää pieneksi. Vaikka tarkasteltaisiin yleistä infrarakentamista, osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus ei nousisi yli 20 % millään mahdollisella segmentoinnilla. Myöskään hankekokoon perustuva tarkastelu ei olennaisesti muuttaisi arviota osapuolten markkinaosuuksista.

Molemmat osapuolet tarjoavat laaja-alaisesti erilaisia infrarakennushankkeita teollisuussektorin toimijoille, esimerkiksi metsä-, paperi- ja kemianteollisuuden sekä kaivosteollisuuden suurteollisuuslaitoksille. Ilmoittajan parhaan arvion mukaan teollisuussektorin infrarakentamisen palveluiden myynnin arvo Suomessa vuonna 2025 oli noin 1 miljardi euroa. Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus kyseisissä palveluissa jää alhaiseksi ollen [0–5] %. Näitä palveluita tarjoavat lisäksi mm. Skanska Infra Oy, YIT Infra Oy, Destia Oy, Peab Oy ja Kreate Oy.

Molemmat osapuolet tarjoavat infrarakentamisen palveluja energiasektorin toimijoille. Ilmoittajan parhaan arvion mukaan energiainfrastruktuurin palveluiden myynnin arvo Suomessa vuonna 2025 oli vähintään noin 712,5 miljoonaa euroa, mutta todennäköisesti markkina on kooltaan jonkin verran suurempi. Osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus myös energiasektorin infrarakentamisen palveluissa jää alhaiseksi ollen [0–5] %. Energiainfrastruktuurin hankkeissa toimii Suomessa mm. Destia Oy, Caverion Suomi Oy, VINCI Energies -konserniin kuuluva Omexom, Enersense IN Oy, NYAB Finland Oy ja Eltel Networks Oy.

Osapuolet eivät ole tunnistaneet erikoistyölajia, jossa molemmat toimisivat ja jossa osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus olisi yli 20 % Suomessa. Osapuolten oman tuotannon päällekkäisyys erikoistyölajikohtaisesti tarkasteltuna on vähäistä ja rajoittuu käytännössä tukiseinien toteuttamiseen. Tukiseinien toteuttaminen on tyypillinen työvaihe osana laajempaa maanrakennusurakkaa. Toimialalla on tavanomaista, että maanrakennuspalveluita tarjoavalla toimijalla on tukiseinien tekemiseen tarvittava kone ja osaaminen.

Molempien osapuolten tarjontaan kuuluvat paikallavaletut betonirakenteet, mutta osapuolten asiakaskunta eroaa näissä palveluissa keskenään. KSBR tarjoaa paikallavalettavaa betonirakentamista pääosin yksityisen sektorin asiakkaille, esimerkiksi pysäköintilaitoksiin, teollisuusrakentamisen kohteisiin, tuulivoimaloihin ja akkuvarastoihin. GRK tarjoaa paikallavalettavaa betonirakentamista osana laajempia rakentamispalveluitaan, pääasiassa siltoihin ja tukimuureihin.

Infrarakentamisen markkinalla Suomessa toimii suuri joukko kilpailijoita. Markkinalle tulolle tai toiminnan laajentamiselle ei ole merkittäviä esteitä, ja myös paikallisesti toimivat yritykset voivat osallistua hankkeisiin kaikkialla Suomessa.

Osapuolten välillä ei ole merkityksellisiä vertikaalisia yhteyksiä, eikä Yrityskaupasta aiheudu kilpailun kannalta haitallisia vertikaalisia vaikutuksia. Alihankkijoiden hyödyntäminen on toimialalla tavanomaista. Erilaisia rakentamisen töitä voidaan tarjota muille infrarakentamisessatoimiville yhtiöille esimerkiksi silloin, kun urakoitsijan kalusto ja/tai henkilöstö on kiinnitetty muihin urakoihin. Osapuolet eivät ole viime vuosina ostaneet toisiltaan aliurakointia, eikä niiden välillä siten ole todellista vertikaalista suhdetta.

GRK:n ympäristöteknologiapalvelut kattavat jätemateriaalien ja teollisuuden sekä voimalaitosten sivutuotteiden vastaanoton, käsittelyn sekä hyödyntämisen. GRK:lla on Suomessa omia ympäristöluvitettuja vastaanottopaikkoja. Kiertotalouspalveluita tarjotaan mm. energiayhtiöille, infrarakentajille, kiertotalous- ja ympäristöpalvelutoimijoille, rakennustuoteteollisuudelle ja muulle teollisuudelle. Kohde ei ole hankkinut GRK:lta ympäristöteknologian palveluita.

Ilmoittaja katsoo, ettei Yrityskauppa vaikuta kielteisesti tehokkaaseen kilpailuun eikä olennaisesti estä sitä Suomen markkinoilla tai niiden olennaisella osalla. Yrityskaupan hyväksymiselle ei siten ole kilpailuoikeudellisia esteitä.