Rinnekodit Oy / Poutapolku Oy (kuuleminen 18.6.2026 asti)

Ilmoittajan näkemys yrityskaupasta

1. Yrityskauppa ja osapuolet

Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) on 10.6.2026 ilmoitettu yrityskauppa, jossa Rinnekodit Oy (Rinnekodit tai Ilmoittaja) hankkii yksinomaisen määräysvallan Poutapolku Oy:ssä (Poutapolku tai Kohde) 15.5.2026 allekirjoitetun osakekauppakirjan ehtojen mukaisesti.

Kohde tuottaa sosiaali- ja lastensuojelulain mukaisia lastensuojelun sijais- sekä avohuollon palveluita. Kohteella on kolme lastensuojelupalveluiden laitoshoidon yksikköä Keski- ja Länsi-Uudellamaalla, minkä lisäksi Kohde tarjoaa lastensuojelun avohuollon palveluita Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kohde ei tarjoa Rinnekotien tavoin vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia palveluita lapsille ja nuorille.

Ilmoittaja on Diakonissalaitoksen omistama yhteiskunnallinen yritys ja osa Diakonissalaitoksen säätiökonsernia. Ilmoittaja tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita ikääntyneille, kehitysvammaisille, eri tavoin vammautuneille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja asunnottomille henkilöille, lapsille ja nuorille sekä muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Rinnekodeilla on yhteensä 14 lastensuojelunlaitosyksikköä Länsi-Uudenmaan, Vantaa-Keravan, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla sekä Helsingissä. Puolet näistä yksiköistä on suunnattu lastensuojelulain nojalla sijoitettaville vaikea- tai kehitysvammaisille lapsille ja nuorille. Rinnekodit tarjoaa myös vammaispalvelulain sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista palvelua lapsille ja nuorille. Rinnekodit ei tarjoa Poutapolun tavoin lastensuojelun avohuollon palveluita, yrityskaupalla Ilmoittaja laajentaisikin palvelutarjontaansa lastensuojelun avohuollon palveluihin.

2. Ilmoittajan näkemys relevanteista markkinoista ja yrityskaupan kilpailuvaikutuksista

Molemmat yrityskaupan osapuolet toimivat lastensuojelupalveluissa Suomessa. KKV:n tapauskäytännön perusteella lastensuojelupalveluita voidaan segmentoida edelleen omassa kodissa tapahtuvaan avohuoltoon ja lapsen kodin ulkopuolella tapahtuvaan sijaishuoltoon, jonka voi jakaa perhehoitoon, ammatilliseen perhehoitoon ja laitoshuoltoon. Osapuolten osuuksia on laitoshoidossa tarkasteltu kapeammin myös erityistason laitoshoidossa. Lastensuojelulain mukaisesti avohuolto on aina ensisijainen lastensuojelun muoto, johon lainsäädäntö myös hyvinvointialueita ohjaa. Ilmoittajan käsityksen mukaan hyvinvointialueiden käytännöissä on eroavaisuuksia, mutta usein ne kilpailuttavat sijaishuollon palveluita erillään avohuollon palveluista.

Osapuolilla on päällekkäistä toimintaa lastensuojelupalveluissa ainoastaan sijaishuollossa ja sen laitoshoidon segmentissä. Laitoshoidon vaativuustason perusteella tarkasteltuna osapuolilla olisi päällekkäistä toimintaa ainoastaan erityisen tason laitoshoidossa.

Ilmoittaja on huomioinut lastensuojelulain nojalla sijoitettaville kehitys- ja vaikeavammaisille tarjottavat palvelut lastensuojelun laitoshoidon palveluina sijoituksen tapahtuessa lastensuojelulain nojalla, joskin näiden yksiköiden palvelu, palveluntuottajan kompetenssi ja olosuhteet tulee yhteensovittaa (kehitys)vammaisten tarpeisiin. Maantieteellisesti markkinoita on tarkasteltu valtakunnallisesti, hyvinvointialuetasolla ja hyvinvointialueryhmittymäkohtaisesti. Ilmoittajan mukaan tässä asiassa ei osapuolten markkinaosuudet huomioiden ole tarpeen määritellä tarkasti relevantteja markkinoita.

KKV on useissa päätöksissään tarkastellut vammaispalvelulain mukaisia asumispalveluita omana, muista sosiaalipalveluista erillisenä alueellisena markkinanaan, mitä myös Ilmoittaja pitää perusteltuna, sillä oikeudellinen perusta näille palveluille on eri ja toisaalta (kehitys)vammaisten henkilöiden tarpeet poikkeavat lastensuojelun asiakkaiden tarpeista. Lopullinen markkinamäärittely on jätetty näissä tapauksissa avoimeksi.

Riippumatta markkinoiden määrittelystä ja niiden maantieteellisestä ulottuvuudesta osapuolten yhteenlasketut osuudet pysyvät matalina ja alle 20 prosentissa lastensuojelupalveluissa Suomessa. Vaikka tarkastelussa huomioitaisiin ainoastaan yksityiset laitoshoidon toimijat ja riippumatta siitä, tarkastellaanko lastensuojelun laitoshoidon palveluita tai edelleen erityisen tason laitoshoidon palveluita valtakunnallisesti, alueellisesti vai hyvinvointialuekohtaisesti, pysyy osapuolten yhteenlaskettu osuus alle 20 prosentissa sekä paikkamäärä- että liikevaihtoperusteisesti. Mikäli tarkastelussa huomioitaisiin myös julkinen palvelutuotanto, olisivat osuudet tätäkin matalampia.

Osapuolten yhteenlaskettu osuus yksityisen lastensuojelun laitoshuollon palveluista on valtakunnallisella tasolla [0–5] prosenttia sekä paikkamäärien että liikevaihdon perusteella laskettuna (markkinan koko: 2803 paikkaa / 748 MEUR). Suurimpia toimijoita valtakunnallisella tasolla ovat Mehiläinen-konserniin kuuluva Familar Oy, Humana Suomi Oy, Sospro Oy ja Hoivatie Oy. Uudenmaan maakunnan tai Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tasolla tarkasteltuna pysyisivät osapuolten yhteenlasketut osuudet [5–10] prosentissa liikevaihdolla ja [5–10] sekä [10–20] prosentissa paikkamäärillä mitattuna (Uudenmaan maakunnan markkinasegmentin koko: 909 paikkaa / 270 MEUR ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen: 235 paikkaa / 61 MEUR). Yrityskaupan tuoma markkinaosuuden lisäys on myös kaikilla segmentoinneilla matala, [0–5] prosenttiyksikköä.

Myös erityisen tason laitoshoidon alasegmentillä osapuolten yhteenlaskettu osuus on alle 20 prosenttia sekä valtakunnallisesti, alueellisesti että hyvinvointialuetasolla tarkasteltuna tarkastelutavasta riippumatta:

• Valtakunnallisella tasolla laitoshoidon yksiköiden lukumäärällä mitattuna yhteenlaskettu osuus on noin [0–5] prosenttia ja liikevaihdolla mitattuna [5–10] prosenttia valtakunnallisella tasolla (segmentin koko: 298 yksikköä / 374 MEUR).
• Uudenmaan maakunnan alueella osapuolten yhteenlasketut osuudet sekä yksiköiden lukumäärän että liikevaihdon perusteella ovat [10–20] prosenttia. Merkittävimpiä kilpailijoita alueella ovat Humana-konserni (osuus yksiköiden lukumäärällä mitattuna [10–20] %), Mehiläinen-konserni ([10–20] %), Kotico-konserni ([5–10] %), Pelastakaa Lapset ry ([0–5] %) ja Nubacom Group (Lastensuojelu Seela, [0–5] %) (segmentin koko: 62 yksikköä / 135 MEUR).
• Maantieteellisesti kapeimmillaan tarkasteltuna, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, yhteenlasketut osuudet pysyvät matalina sekä liikevaihdolla että yksiköiden lukumäärällä mitattuna [10–20] prosentissa. Merkittävimpiä kilpailijoita alueella ovat Mehiläinen-konserni (osuus yksiköiden lukumäärällä mitattuna [10–20] %), Humana-konserni ([10–20] %), Nubacom Group (Lastensuojelu Seela, [5–10] %), Kotico-konserni ([5–10] %) ja Go Strong Oy ([5–10] %) (segmentin koko: 27 yksikköä / 31 MEUR).

Ilmoittajan mukaan näin kapea lastensuojelun laitoshoidon tarkastelu ei ole perusteltua. Hyvinvointialueet hankkivat laitoshuollon palveluita tyypillisesti yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi palveluntarjontaa on mahdollista muokata vastaamaan eri vaativuustasoja suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Laitoshoidon palveluiden kysyntä tai tarjonta eivät rajaudu yksittäiselle hyvinvointialueelle, vaan sijoitusten keskeisiä kriteereitä ovat lapsen palvelutarve ja palveluntuottajan kyky vastata tähän tarpeeseen. Mikäli lastensuojelulain mukaisia palveluita (kehitys)vammaisille lapsille ja nuorille tarkasteltaisiin erikseen, ei osapuolilla olisi päällekkäisyyttä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ja myös laajemmalla maantieteellisellä tarkastelulla osuudet olisivat yllä ilmoitettuja matalampia.

Kohteen markkinaosuus lastensuojelulain mukaisissa avohuollon palveluissa valtakunnallisesti on noin [0–5] prosenttia sekä liikevaihdolla että asiakkaiden määrällä mitattuna. Ilmoittajan osuus vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain nojalla vammaisille ja kehitysvammaisille lapsille tarjottavista asumispalveluista on asukaspaikoilla mitattuna valtakunnallisesti noin [20–30] prosenttia. Näissä palveluissa osapuolilla ei ole päällekkäisyyttä.

Yllä olevaa vasten osapuolten yhteenlasketut osuudet pysyvät matalina markkinamäärittelystä riippumatta. Huomioiden, että yrityskauppa lisää Ilmoittajan markkinaosuutta vain marginaalisesti, ja että markkinoille jää runsaasti kilpailua myös yrityskaupan jälkeen, ei yrityskaupasta aiheudu kielteisiä kilpailuvaikutuksia edes kapeimmalla vaihtoehtoisella tarkastelutavalla. Koska yrityskauppa ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua, se tulee hyväksyä.