Ambea AB / Humana AB (kuuleminen 3.9.2026 asti)

Ilmoittajan näkemys yrityskaupasta

Ambea AB (”Ambea”) on 29.6.2026 julkistanut Humana AB:n (”Humana”) osakkeenomistajille suositellun julkisen ostotarjouksen, jonka tavoitteena on hankkia kaikki Humanan osakkeet. Yrityskaupan toteuttamisen seurauksena Ambea hankkii Humanassa kilpailulain 21 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yksinomaisen määräysvallan. Sekä Ambea että Humana ovat pohjoismaisia sosiaali- ja hoivapalvelujen tuottajia. Yrityskaupan tavoitteena on yhdistää Ambean pohjoismainen hoivapalvelualusta Humanan täydentävään palvelutarjontaan ja erityisosaamiseen sekä vahvistaa yhdistyneen yhtiön kykyä vastata kasvavaan ja monimutkaistuvaan hoivapalvelujen kysyntään.

Ambea toimii Suomessa Validia Oy:n ja sen tytäryhtiöiden kautta. Ambea tuli Suomen markkinoille vuonna 2025 hankkimalla Validian ja on sittemmin laajentanut erityisesti lastensuojeluliiketoimintaansa yritysostoin. Humana toimii Suomessa paikallisten tytäryhtiöidensä kautta ja tarjoaa muun muassa lastensuojelu-, vammais-, avo-, perhe-, mielenterveys- ja päihdepalveluja.

Osapuolten toiminta Suomessa on suurelta osin toisiaan täydentävää. Päällekkäistä toimintaa on (i) lastensuojelun laitoshoidossa, (ii) vammaisten palveluasumisessa, (iii) vammaisten henkilöiden päivätoiminnassa sekä (iv) henkilökohtaisen avun palveluissa. Näistä kolme ensimmäistä muodostavat ilmoituksen vaikutuksenalaiset markkinat.

Lastensuojelun laitoshoito

Ilmoittaja katsoo relevantin tuotemarkkinan kattavan perus-, erityis- ja vaativan tason laitoshoidon sekä erityisen huolenpidon. Palveluntuottajat voivat joustavasti ja kohtuullisin kustannuksin mukauttaa kapasiteettiaan eri vaativuustasojen välillä, ja myös hyvinvointialueiden oma palvelutuotanto kuuluu ilmoittajan näkemyksen mukaan samalle markkinalle. Julkisen palvelutuotannon merkitys on erityisen korostunut vaativissa palveluluokissa. Kilpailuvaikutuksia on kuitenkin arvioitu myös vaihtoehtoisilla, kapeammilla markkinamäärittelyillä, joissa eri vaativuustasoja on tarkasteltu erikseen. Julkista palvelutuotantoa ei ole sisällytetty markkinaosuustarkasteluihin.

Maantieteellistä markkinaa on perusteltua tarkastella yksittäistä hyvinvointialuetta laajempana, koska lapsia sijoitetaan säännönmukaisesti oman alueen ulkopuolelle ja palveluntuottajat kilpailevat useiden hyvinvointialueiden sijoituksista. Kapasiteetti jakautuu alueellisesti epätasaisesti, minkä vuoksi kapasiteetiltaan alijäämäiset alueet ovat riippuvaisia muualla sijaitsevista yksiköistä. Esimerkiksi Uudenmaan hyvinvointialueiden yhteishankintaan hyväksytyistä yksiköistä noin 80 prosenttia sijaitsee Uudenmaan ulkopuolella. Maantieteellinen liikkuvuus korostuu vaativuustason kasvaessa, ja vaativan tason laitoshoidossa sijoituksia tehdään käytännössä valtakunnallisesti lapsen tarpeisiin soveltuvan sijoituspaikan ja vapaan kapasiteetin puitteissa. Ilmoittajan näkemyksen mukaan markkina koostuu perus- ja erityistason palveluissa joukosta asiakasta ympäröiviä hyvinvointialueita ja vaativan tason laitoshoidossa markkina on valtakunnallinen. Markkinaosuuksia on tarkasteltu valtakunnallisella, hyvinvointialueryhmittymän ja yksittäisen hyvinvointialueen tasolla.

Kilpailutukset on tyypillisesti toteutettu valtakunnallisina puitesopimuskilpailutuksina tai dynaamisina hankintoina, joissa useita vaatimukset täyttäviä palveluntuottajia hyväksytään järjestelmään ja ne asetetaan etusijajärjestykseen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Lapsen sijoituspaikka valitaan kuitenkin ensisijaisesti lapsen yksilöllisen sijoitustarpeen ja lapsen edun perusteella; etusijajärjestys toimii vasta toissijaisena valintaperusteena lapsen tarpeeseen soveltuvien vaihtoehtoisten yksiköiden välillä.

Yksityisen lastensuojelun laitoshoidossa osapuolten yhteenlaskettu valtakunnallinen markkinaosuus on [10–20] %. Perustason laitoshoidossa osuus on [0–5] %, erityistasolla [10–20] % ja vaativalla tasolla [30–40] %. Hyvinvointialuekohtaisessa tarkastelussa kokonaismarkkinan osuus ylittää kaikki tason kattavassa tarkastelussa 20 % Keski-Suomessa [30–40] %), Pohjois-Pohjanmaalla ([20–30] %) ja Vantaa-Keravalla ([50–60] %). Erityistason laitoshoidossa osuus ylittää 20 % Keski-Suomessa ([40–50] %) ja Vantaa-Keravalla ([40–50] %).

Ilmoittajan mukaan hyvinvointialuekohtaiset osuudet kuitenkin yliarvioivat osapuolten markkina-asemaa, koska sijoituksia tehdään laajasti alueiden rajojen yli, erityisesti mitä vaativamman tason hoidosta on kyse. Hyvinvointialueryhmittymien tasolla Vantaa-Keravan osuus laskee kaikkien laitoshoidon tasojen tarkastelussa [20–30] prosenttiin ja erityistasolla [10–20] prosenttiin; Keski-Suomen vastaavat osuudet ovat [10–20] % ja [10–20] %.

Vaativan tason laitoshoidossa ilmoittaja pitää markkinaa valtakunnallisena. Kapealla Uudenmaan alueen kattavalla tarkastelulla osapuolten yhteenlaskettu osuus olisi [70–80] % ja Itä-Suomessa [60–70] %, mutta nämä osuudet eivät ilmoittajan mukaan anna edustavaa kuvaa osapuolten markkina-asemasta, koska sijoituksia tehdään selvästi laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Valtakunnallisesti osapuolten osuus on noin 40 %. Osapuolista vain Validialla on erityisen huolenpidon (EHO) yksikkö. Ilmoittajan näkemyksen mukaan EHO-yksiköt kuuluvat osaksi vaativan tason laitoshoitoa. Markkinaosuuksia on tarkastelu kuitenkin myös ilman EHO-yksiköitä. Tarkastelutavan valinnalla on yksityisten EHO-yksiköiden rajallisen määrän takia vähäinen, muutaman %-yksikön vaikutus osapuolten valtakunnalliseen markkinaosuuteen ja markkinaosuuteen Itä-Suomen alueella.

Vammaisten palveluasuminen

Ilmoittaja katsoo relevantin tuotemarkkinan kattavan sekä yhteisöllisen että ympärivuorokautisen palveluasumisen eikä markkinaa ole tarpeen segmentoida esimerkiksi kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten palveluihin. Tätä tukee vuoden 2025 alusta voimaan tullut diagnoosineutraali vammaispalvelulaki, jossa palvelut määräytyvät asiakkaan yksilöllisen avun ja tuen tarpeen perusteella. Myös palveluntuottajat voivat mukauttaa yksiköidensä asiakasprofiilia, henkilöstömitoitusta ja erityisosaamista. Maantieteellisesti markkina on ilmoittajan mukaan yksittäistä hyvinvointialuetta laajempi, sillä erityisesti vaativammat palvelutarpeet edellyttävät usein sijoittamista oman hyvinvointialueen ulkopuolella sijaitsevaan soveltuvaan yksikköön. Markkinaosuuksia on tarkasteltu yksittäisen hyvinvointialueen tasolla sekä lisäksi KKV:n pyynnöstä hyvinvointialueryhmittymäkohtaisesti.

Vammaisten palveluasumisen hankinnat toteutetaan tyypillisesti puitejärjestelyinä tai dynaamisina hankintajärjestelminä (DPS), joissa mukaan hyväksytään useita soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimukset täyttäviä palveluntuottajia. Asiakkaan yksilöllinen palvelutarve, itsemääräämisoikeus ja asumista koskevat toiveet määrittävät ensin hänelle soveltuvat yksiköt, ja etusijajärjestystä sovelletaan vasta näiden vaihtoehtojen välillä.

Osapuolten palveluntarjonta on pääosin toisiaan täydentävää, ja päällekkäisyyttä on vain ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Validia on perinteisesti keskittynyt vaikeavammaisille suunnattuihin asumispalveluihin, kun taas Humanalla on ainoastaan yksi vaikeavammaisiin keskittynyt yksikkö.

Osapuolten yhteenlaskettu osuus yksityisen vammaisten palveluasumisen valtakunnallisella markkinalla on [10–20] %. Kehitysvammaisten palveluasumisessa osuus on [0–5] % ja vaikeavammaisten palveluasumisessa [20–30] %. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa valtakunnallinen osuus on [10–20] %; kehitysvammaisten ympärivuorokautisessa asumisessa [0–5] % ja vaikeavammaisten ympärivuorokautisessa asumisessa [30–40] %. Kaikki vammaiset henkilöt kattavassa ympärivuorokautisessa asumisessa osuus ylittää 20 % Lapissa ([20–30] %), Päijät-Hämeessä ([20–30] %) ja Varsinais-Suomessa ([20–30] %).

Korkein markkinaosuus on vaikeavammaisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa Länsi-Uudellamaalla, jossa osapuolten yhteenlaskettu osuus on [50–60] %. Ilmoittajan mukaan tämä ei kuitenkaan kuvaa osapuolten tosiasiallista kilpailuasemaa, sillä markkina on hyvinvointialuetta laajempi, asiakkaita sijoitetaan alueiden rajojen yli, osapuolten yksiköt ovat asiakasprofiileiltaan erilaisia ja alueelle on tulossa uutta kapasiteettia. Lisäksi diagnoosineutraali vammaispalvelulaki vähentää perinteisen kehitys- ja vaikeavammaisten palveluihin perustuvan segmentoinnin merkitystä.

Humana rakentaa uusia vammaisten asumisyksiköitä Kirkkonummelle, Turkuun, Jyväskylään (korvaava yksikkö), Vaasaan, Helsingin Vuosaareen, Järvenpäähän, Nokialle ja Tampereelle. Uudet yksiköt loisivat osapuolille maantieteellisen päällekkäisyyden vammaisten asumispalveluissa kolmelle uudelle hyvinvointialueelle (Helsinki, Pirkanmaa, Pohjanmaa) ja vahvistaisivat päällekkäisyyttä Varsinais-Suomessa. Myös useat kilpailijat rakentavat uutta kapasiteettia samoille maantieteellisille alueille. Humanan laajentumissuunnitelmilla ole vaikutusta arvioon yrityskaupan kilpailuvaikutuksista.

Vammaisten henkilöiden päivätoiminta

Vammaisten päivätoiminnassa päällekkäisyys rajoittuu Keski-Suomen keskiselle alueelle. Osapuolten osuudet kilpailutuksessa ovat kummallakin [10–20] %, eli yhteensä [20–30] %. Markkinavoimaa rajoittaa lisäksi hyvinvointialueen laaja oma tuotanto.

Henkilökohtaisen avun palvelut

Henkilökohtaisen avun palveluissa päällekkäisyyttä on ainoastaan Itä-Uudellamaalla, Länsi-Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa. Toiminta on vähäistä, ja osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus jää kaikilla kolmella alueella alle yhteen prosenttiin.

Yhteenveto yrityskaupan kilpailuvaikutuksista

Ilmoittajan näkemyksen mukaan yrityskauppa ei johda kilpailun olennaiseen estymiseen millään tarkasteltavalla markkinalla. Osapuolten liiketoiminta on pääosin toisiaan täydentävää, markkinaosuudet jäävät maltillisiksi ja osapuoliin kohdistuu yrityskaupan jälkeenkin kilpailupainetta valtakunnallisilta ja paikallisilta palveluntuottajilta. Markkinavoimaa rajoittavat lisäksi alalle tulo ja kapasiteetin laajentaminen sekä hyvinvointialueiden ostajavoima ja mahdollisuus kasvattaa omaa tuotantoaan tai ohjata kysyntää vaihtoehtoisille palveluntuottajille.