Asunnonostajan hyväksi asetettavat vakuudet
Asuntokauppalain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettu ohje (2017)
Linjaukseen on koottu tietoa vakuuksien asettamisvelvollisuudesta. Lisäksi selvennetään kuluttaja-asiamiehen ja rakennusvalvonnan keskinäistä roolia suorituskyvyttömyysvakuuden valvonnassa. Linjaus on samalla asuntokauppalain (AsKL) 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettu ohje.
Sisällys
- Ohjeen lähtökohtia
- Vakuus rakentamista ja kauppaa koskevien sopimusten täyttämisestä
2.1 Rakentamisvaiheen vakuus
2.2 Rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus - Suorituskyvyttömyysvakuus
3.1 Suorituskyvyttömyysvakuudella turvaa rakennusvirheiden varalta
3.2 Suorituskyvyttömyysvakuusvakuuden asettaminen rakentamisvaiheessa
3.3 Suorituskyvyttömyysvakuusvakuuden asettaminen valmiina myytävissä kohteissa
3.4 Uudisrakentamiseen verrattava korjaus- ja lisärakentaminen
3.5 Suorituskyvyttömyysvakuuden toteuttamistapa
3.6 Suorituskyvyttömyysvakuuden suuruus
3.7 Suorituskyvyttömyysvakuuden asettamisen valvonta - Suorituskyvyttömyysvakuuden asettamisen valvonta
- Osaomistusyhtiöitä koskevat vakuudet
1. Ohjeen lähtökohtia
Tämä kuluttaja-asiamiehen linjaus on samalla asuntokauppalain (AsKL) 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettu ohje asuntokauppalain 2 ja 4 luvussa säädetyistä vakuuksista.
Tähän ohjeeseen on koottu tietoa vakuuksien asettamisvelvollisuudesta. Lisäksi ohjeessa on selvennetty kuluttaja-asiamiehen ja rakennusvalvonnan keskinäistä roolia suorituskyvyttömyysvakuuden valvonnassa.
Ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki ne rakennusliikkeet ja rakennuttajat, jotka rakentamisvaiheen aikana tai sen jälkeen aikovat myydä uusia asuntoja kuluttajille, saavat ennen rakennustyön aloittamista riittävät tiedot ja ohjeet asuntokauppalaissa säädetyistä, asuntoyhteisön ja asunnon ostajien hyväksi asetettavista vakuuksista. (HE 21/2005)
Asuntokauppalaissa on säännöksiä asunto-osakkeen ja –osuuden kaupasta sekä asunto-osakkeen ostajan oikeudellisen ja taloudellisen aseman suojaamisesta rakentamisvaiheessa. Laki sisältää säännökset muun muassa asunto-osakeyhtiön ja osakkeenostajien asemaa turvaavista vakuuksista, jotka perustajaosakas on velvollinen asettamaan. (HE 58/1997)
Perustajaosakas on luonnollinen henkilö taikka yksityinen tai julkinen oikeushenkilö, joka merkitsee tai muuten omistaa asunto-osakkeen tai muun asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavan yhteisöosuuden rakentamisvaiheen aikana. (AsKL 1:4)
Asuntokauppalain edellyttämät vakuudet ja vakuuksien asettamisajankohta määräytyvät sen mukaan, missä vaiheessa asuntojen ostettavaksi tarjoaminen alkaa.
Ostettavaksi tarjoamisella tarkoitetaan asunto-osakkeen tarjoamista kuluttajalle sellaisin ehdoin, että tämä ei voi ilman seuraamuksia vetäytyä kaupasta tai sellaisin ehdoin, että kuluttaja saa ilman seuraamuksia vetäytyä kaupasta, mutta hänen on asunto-osakkeen varaamiseksi maksettava rahamäärä, joka ylittää neljä prosenttia varauksen yhteydessä sovitusta kauppahinnasta. (AsKL 2:1)
Jos ostettavaksi tarjoaminen alkaa ennen kuin rakennusvalvonta on antanut käyttöönottohyväksynnän kaikille yhtiön tuleville rakennuksille, kohteelle tulee asettaa suorituskyvyttömyysvakuus, rakentamisvaiheen vakuus ja rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus.
Jos sen sijaan ostettavaksi tarjoaminen alkaa vasta sen jälkeen kun rakennusvalvonta on antanut käyttöönottohyväksynnän kaikille yhtiön tuleville rakennuksille, kohteelle tulee asettaa suorituskyvyttömyysvakuus.
2. Vakuus rakentamista ja kauppaa koskevien sopimusten täyttämisestä
Perustajaosakas on velvollinen huolehtimaan siitä, että rakentamista koskevan sopimuksen ja asunto-osakkeiden kauppaa koskevien sopimusten täyttämisestä asetetaan osakeyhtiön ja osakkeenostajien hyväksi rakentamisvaiheen ja rakentamisvaiheen jälkeiset vakuudet. (AsKL 2:17)
Vakuuden on oltava pankkitalletus, pankkitakaus tai tarkoitukseen soveltuva vakuutus, ja sen on oltava voimassa myös yhtiön taloussuunnitelman mukaisen taloudellisen aseman turvaamiseksi. (AsKL 2:17)
2.1. Rakentamisvaiheen vakuus
Rakentamisvaiheen vakuuden on asunto-osakkeiden ostettavaksi tarjoamisen alkaessa oltava määrältään vähintään viisi prosenttia yhtiön taloussuunnitelmaan merkityistä rakennuskustannuksista (AsKL 2:17.2). Rakentamista koskevan sopimuksen täyttämisestä asetettavan vakuuden tulee kattaa rakennuksen tai rakennukset kokonaisuudessaan, mukaan lukien mahdolliset liiketilat. (HE 21/2005)
Valtioneuvoston asetuksella turva-asiakirjoista asuntokaupoissa (835/2005) annetaan tarkemmat säännökset siitä, mitkä rakennuskustannukset on merkittävä taloussuunnitelmaan. (AsKL 2:17.2)
Alkuvaiheen jälkeen vakuuden määrää ryhdytään arvioimaan osakkeiden kauppasopimusten mukaisten kauppahintojen perusteella (HE 14/1994). Rakentamisvaiheen vakuuden on kulloinkin vastattava vähintään kymmentä prosenttia myytyjen osakkeiden kauppahintojen yhteismäärästä (AsKL 2:17.2). Vakuus on asetettava vain asunto-osakkeiden kauppaa koskevien sopimusten täyttämisestä. Sen ei tarvitse kattaa sellaisia kauppasopimuksia, jotka koskevat muun tilan kuten liikehuoneiston, autotallin tai varastotilan hallintaan oikeuttavia osakkeita. (HE 21/2005)
Vakuuden on oltava voimassa, kunnes se vapautetaan, kuitenkin vähintään kolme kuukautta sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi. (AsKL 2:17.2)
Jos asunto-osakkeiden kauppahinta on vähemmän kuin 70 prosenttia velattomasta hinnasta, kauppahintana rakentamisvaiheen vakuutta laskettaessa pidetään rahamäärää, joka vastaa 70 prosenttia myytyjen osakkeiden velattomasta hinnasta. (AsKL 2:17.4)
2.2. Rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus
Rakentamisvaiheen vakuuden lakatessa tilalle on asetettava rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus, jonka on vastattava vähintään kahta prosenttia myytyjen osakkeiden kauppahintojen yhteismäärästä. (AsKL 2:17.3) Vakuus on asetettava vain asunto-osakkeiden kauppaa koskevien sopimusten täyttämisestä. Sen ei tarvitse kattaa sellaisia kauppasopimuksia, jotka koskevat muun tilan kuten liikehuoneiston, autotallin tai varastotilan hallintaan oikeuttavia osakkeita.
Vakuuden on oltava voimassa, kunnes se vapautetaan, kuitenkin vähintään 15 kuukautta sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi. Velvollisuus tämän momentin mukaisen vakuuden asettamiseen päättyy, kun 15 kuukautta on kulunut siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen hyväksyi kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi. (AsKL 2:17.3)
Jos asunto-osakkeiden kauppahinta on vähemmän kuin 70 prosenttia velattomasta hinnasta, kauppahintana rakentamisvaiheen jälkeistä vakuutta laskettaessa pidetään rahamäärää, joka vastaa 70 prosenttia myytyjen osakkeiden velattomasta hinnasta. (AsKL 2:17.4)
3. Suorituskyvyttömyysvakuus
3.1. Suorituskyvyttömyysvakuudella turvaa rakennusvirheiden varalta
Suorituskyvyttömyysvakuus asetetaan osakeyhtiön ja asunnonostajien hyväksi. Sen tarkoituksena on turvata asunto-osakeyhtiön rakennuksessa olevien rakennusvirheiden korjaaminen, vaikka virheestä vastuussa oleva perustajaosakas olisi lopettanut toimintansa tai joutunut konkurssiin. Suorituskyvyttömyysvakuus on osa kuluttajansuojajärjestelmää, jonka tavoitteena on suojata asunnonostajia riskitilanteissa. (HE 18/1995)
Suorituskyvyttömyysvakuuden asettamisvelvollisuus koskee paitsi uudisrakentamista myös uudisrakentamiseen verrattavaa korjausrakentamista sekä lisärakentamista.
Perustajaosakas tarvitsee suorituskyvyttömyysvakuuden, jos kohde on asunto-osakeyhtiö tai muutoin yhteisömuotoinen ja osakkeet oikeuttavat asuinhuoneiston hallintaan.
Suorituskyvyttömyysvakuus on oltava sekä vakituiseen asumiseen että loma-asumiseen käytettäville huoneistoille.
Kuluttajansuojalain 10 luvussa tarkoitettuja ns. aikaosuusasuntoja vakuuden asettamisvelvollisuus ei koske. (AsKL 1:1)
Suorituskyvyttömyysvakuutta ei tarvita sellaisissa kohteissa, joita ei tarjota kuluttajien ostettaviksi, vaan osakkaat rakentavat ne omaan käyttöönsä, tai huoneistot tulevat vuokra-asuntokäyttöön. (AsKL 1:4)
Vakuus on kuitenkin asetettava, jos samassa kohteessa on sekä omaan käyttöön tai vuokra-asunnoiksi tarkoitettuja huoneistoja että kuluttajien ostettavaksi tarjottavia huoneistoja.
Suorituskyvyttömyysvakuutta ei tarvita kohteissa, jotka on tarkoitettu myytäväksi maakaaren mukaisella kiinteistönkaupalla (esimerkiksi kiinteistöinä myytävät omakotitalot). Maakaaren piiriin ja siten vakuuden asettamisvelvollisuuden ulkopuolelle kuuluvat myös ns. hallinnanjakosopimukseen perustuvat asuntotuotteet, joissa ostajille myydään määräosa tontista ja joissa yhteishallinnan periaatteista sovitaan ostajien kesken maakaaren 14 luvussa tarkoitetulla hallinnanjakosopimuksella.
3.2. Suorituskyvyttömyysvakuuden asettaminen rakentamisvaiheessa
Perustajaosakas on velvollinen huolehtimaan siitä, että ennen asunto-osakkeiden ostettavaksi tarjoamisen alkamista osakeyhtiön ja asunto-osakkeen ostajien hyväksi otetaan hänen suorituskyvyttömyytensä varalta tarkoitukseen soveltuva vakuutus tai annetaan pankkitakaus tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston vahvistamat ehdot täyttävä muu takaus. (AsKL 2:19.1)
Vakuutuksen tai takauksen on oltava voimassa, kunnes kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen hyväksyi kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi. (AsKL 2:19.1)
Suorituskyvyttömyysvakuuden antaja vastaa osakeyhtiölle ja osakkeenostajille kustannuksista, joista perustajaosakas asuntokauppalain tai sopimuksen perusteella on vastuussa ja jotka ovat tarpeellisia osakeyhtiön asuin-, säilytys- tai huoltorakennuksessa ilmenevän (asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n 2–5 kohdassa tarkoitetun) rakennusvirheen selvittämiseksi sekä virheen ja siitä rakennukselle aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi. Lisäksi vakuuden antaja vastaa osakkeenostajan ja hänen perheenjäsentensä tarpeellisista ylimääräisistä asumiskuluista siltä ajalta, jona asuntoa ei voida virheen tai vahingon taikka niiden korjaamisen takia käyttää. (AsKL 2:19.2)
Asuntokauppalain ostajan suojaamista rakentamisvaiheessa koskevan 2 luvun säännöksiä ei sovelleta, jos kyse on ryhmärakennuttamislain (190/2015) soveltamisalaan kuuluvasta asuntoyhteisömuotoisesta ryhmärakennuttamisesta. (AsKL 2:1b)
3.3. Suorituskyvyttömyysvakuuden asettaminen valmiina myytävissä kohteissa
Jos asuntoa myydään tai muuten markkinoidaan kuluttajalle sellaisesta asuntoyhteisöstä, joka ei ole ollut rakentamisvaiheen suojaa koskevan asuntokauppalain 2 luvun sääntelyn alainen, myyjä on velvollinen huolehtimaan siitä, että yhteisön ja ostajien hyväksi otetaan hänen suorituskyvyttömyytensä varalta edellä mainitun asuntokauppalain 2 luvun 19 §:n mukainen vakuus. Vakuus on asetettava ennen kuin asuntoyhteisön rakennukselle tai lisää rakennetuille asunnoille haetaan rakennusvalvontaviranomaiselta loppukatselmusta. (AsKL 4:3 a)
Vakuustodistus on toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle asuinhuoneiston tai sen osan osittaisen loppukatselmuksen yhteydessä. (MRL 153b)
3.4. Uudisrakentamiseen verrattava lisä- ja korjausrakentaminen
Lisärakentamisella tarkoitetaan uusien asuinhuoneistojen rakentamista entuudestaan olemassa olevalle ja osakkaiden hallinnoimalle yhtiölle. Kyse voi olla esimerkiksi ns. ullakkorakentamisesta tai uuden rakennuksen rakentamisesta yhtiölle. (HE 21/2005)
Lisärakentamishankkeissa on asetettava vastaavat suorituskyvyttömyyttä (AskL 2:19 c), rakentamisvaihetta sekä rakentamisvaiheen jälkeistä aikaa koskevat vakuudet kuin uudisrakentamisessakin. (HE 21/2005)
Vakuutta ei tarvita, jos kysymys on lisärakentamisesta ja asuntoja myy tai muuten markkinoi se asuntoyhteisö, jolle uudet asunnot on rakennettu. (AsKL 4:3a). Vakuus kuitenkin tarvitaan silloin, kun hankkeen toteuttajana ja asuntojen myyjänä toimii asunto-osakeyhtiöstä erillinen taho, tavallisesti rakennusliike, joka on merkinnyt uusien huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet itselleen.
Uudisrakentamiseen verrattavissa olevasta korjausrakentamisesta on kysymys esimerkiksi silloin, jos kokonaiseen rakennukseen tehdään raskaita korjauksia, joiden tarkoituksena on tehdä rakennuksesta uudenveroinen. (HE 21/2005) Tällaisesta rakentamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun vanha tehdasrakennus tai asuinrakennuksessa sijaitsevat liikehuoneistot muutetaan asuinhuoneistoiksi.
Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO:2016:22 todennut, ettei voida yleisesti määritellä toimenpiteitä, joiden tekeminen tai tekemättä jättäminen ratkaisisi sen, onko kysymys asuntokauppalain 4 luvussa tarkoitetusta uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta vai ei. Merkityksellistä on se, onko korjausrakentamisella pyritty tekemään kunnoltaan ja ominaisuuksiltaan uutta vastaava rakennus. Olennaisia ovat nimenomaan rakennuksen ajanmukaisuuteen ja tulevaan käyttöikään vaikuttavat korjaukset ja parannukset. Toteutettujen korjaustoimien ohella merkitystä on myös niillä tiedoilla, jotka myyjä on antanut ostajalle asuntoja markkinoitaessa, kaupasta neuvoteltaessa ja kauppakirjaa allekirjoitettaessa. Arvio tehdään kussakin tapauksessa kokonaisharkinnan perusteella. Tapauksessa oli kyse myyjän virhevastuun laajuudesta.
3.5. Suorituskyvyttömyysvakuuden toteuttamistapa
Suorituskyvyttömyysvakuutena tulee asuntokauppalain 2:19.1:n mukaan kyseeseen joko vakuutus, pankkitakaus tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston vahvistamat ehdot täyttävä muu takaus. (AsKL 2:19.1)
Muuna takauksena tavoiteltiin asuntokauppalakia valmisteltaessa rakennusalan yritysten muodostaman takausrenkaan antamaa takauksen käyttöä vakuutena.(HE 18/1995) Tällaisia takausrenkaita ei kuitenkaan ole muodostunut.
Pankkitakauksia ei vastavakuusvaatimusten vuoksi ole pidetty taloudellisesti käyttökelpoisina. (HE 18/1995)
Käytännössä suorituskyvyttömyysvakuutena on käytetty vakuutusyhtiöiden myöntämää vakuutusta. On kuitenkin huomattava, että vakuutusyhtiön ei ole pakko myöntää vakuutusta, sillä niiden tarjoaminen on normaalia liiketoimintaa, ja kukin vakuutusyhtiö määrittää itsenäisesti vakuutusmaksunsa ja ehtonsa. Myyjän kannattaa siksi selvittää vakuuden saantimahdollisuudet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Suorituskyvyttömyysvakuuden saaminen valmiiksi rakennetulle kohteelle voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta.
Jos valtion tai kunnan viranomainen on perustajaosakkaana, se ei ole velvollinen järjestämään vakuutta suorituskyvyttömyytensä varalta. (AsKL 2:19.1). Jos perustajaosakkaita on useampia, poikkeussäännös koskee vain näitä julkisyhteisöjä: muiden kuin kunnan ja valtion viranomaisen on asetettava vakuus suorituskyvyttömyytensä varalta. (HE 21/2005)
3.6. Suorituskyvyttömyysvakuuden suuruus
Vastuunsa kokonaismäärän vakuuden antaja saa rajoittaa siten, että se on vakuuden koko voimassaoloajalta 25 prosenttia yhtiön taloussuunnitelmaan merkityistä rakennuskustannuksista. (AsKL 2:19a.2)
Vakuuden antaja saa vähentää tälle määräytyvästä vastuustaan osakeyhtiön ja osakkeenostajan omavastuumäärän siten, että osakeyhtiön omavastuu saa olla enintään kaksi prosenttia yhtiön taloussuunnitelmassa tarkoitetuista rakennuskustannuksista ja osakkeenostajan omavastuu enintään puolitoista prosenttia asunto-osakkeesta tehdyn ensimmäisen kaupan velattomasta hinnasta. (AsKL 2:19b.1)
3.7. Suorituskyvyttömyysvakuuden asettamisen valvonta
Todistus suorituskyvyttömyysvakuudesta on toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksen ja osittaisen loppukatselmuksen yhteydessä. Rakennuksen käyttöönottohyväksyntä on osa loppukatselmusta.(AsKL 7:7, MRL 153b)
Todistuksesta on käytävä ilmi, mitä rakennushanketta todistus koskee, minkälainen vakuus on asetettu ja kenen hyväksi se on voimassa. (AsKL 7:7) Käytännössä vakuus on usein vakuutusyhtiön myöntämä vakuutus, jolloin vakuuden ottaminen käy ilmi vakuutuskirjasta.
Jos todistusta ei toimiteta tai esitetä, rakennusvalvonnan on ilmoitettava siitä kuluttaja-asiamiehelle viipymättä loppukatselmuksen toimittamisen jälkeen. (MRL 153b)
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä ei ole tutkia vakuuden asettamisvelvollisuuden edellytyksiä, asetetun vakuuden asianmukaisuutta tai vakuuden asettamatta jättämisen oikeellisuutta, vaan vain välittää kuluttaja-asiamiehelle tieto sellaisista asuinrakennuksista tai asuinhuoneistoista, joiden loppukatselmuksen yhteydessä todistusta ei ole toimitettu. (HE 147/2013)
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin ei myöskään kuulu asuntokauppalakiin liittyvän neuvonnan antaminen, vaan sekin kuuluu kuluttaja-asiamiehelle. (YmVL 18/2005 vp)
Kuluttaja-asiamiehelle toimitettavassa ilmoituksessa rakennusvalvontaviranomaisen on mainittava rakennuspaikka ja rakennus, jossa loppukatselmus on toimitettu, rakennusluvan hakija ja hänen hakemuksessa ilmoitetut yhteystietonsa sekä tieto todistuksen puuttumisesta. Rakennusvalvonnan ilmoitus voi olla jäljennös loppukatselmuspöytäkirjasta, jos se sisältää tarvittavat tiedot.
Kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on selvittää, onko perustajaosakas laiminlyönyt vakuuden asettamista koskevan velvoitteensa ja markkinoidaanko kohteen asuntoja lainvastaisesti kuluttajille sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin lainvastaisen markkinoinnin lopettamiseksi. (HE 21/2005)
Jos asunnot on jo myyty kuluttajille ennen kuin rakennusvalvonta ilmoittaa kuluttaja-asiamiehelle vakuuden puuttumisesta, kuluttaja-asiamies voi velvoittaa vakuuden antajan hankkimaan kohteelle jälkikäteen vakuuden. Kuluttaja-asiamies voi myös tehdä poliisille tutkintapyynnön asuntokauppalain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettujen ostajansuojasäännösten rikkomisesta.
4. Velvollisuus vakuuden täydentämiseen
Jos asunto myydään asuntoyhteisöstä, joka on kuulunut rakentamisvaihetta koskevan asuntokauppalain 2 luvun sääntelyn piiriin, ja rakentamisvaiheen päättymisestä on kulunut vähemmän kuin yksi vuosi, myyjän on ennen kaupantekoa asetettava ostajan ja yhteisön hyväksi rakentamisajan ja rakentamisajan jälkeistä vakuutta vastaava vakuus asunnon kauppaa koskevan sopimuksen täyttämisestä. (AsKL 4:3)
Vakuuden tarkoituksena on varmistaa, että asuntoyhteisö ja osakkeenostaja asetetaan vakuusturvan osalta samaan asemaan kuin, jos osakekaupat olisi tehty rakentamisvaiheen aikana.
Erillistä vakuutta ei kuitenkaan tarvitse asettaa, jos asuntokauppalain 2 luvun 17 §:n mukaisesti asetettu vakuus riittää kattamaan tässä kohdassa tarkoitetun kaupan. (AsKL 4:3)
Vakuuden on oltava voimassa, kunnes se vapautetaan, kuitenkin vähintään 15 kuukautta sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi ja vähintään kuuden kuukauden ajan siitä, kun asunto on luovutettu ostajan hallintaan. (AsKL 2:17.3 ja 4:3.2)
5. Osaomistusyhtiöitä koskevat vakuudet
Osaomistusasunnolla tarkoitetaan asuinhuoneistoa, jonka hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai osuuksien omistusoikeus on jaettu perustajaosakkaan tai muun elinkeinonharjoittajan ja asuinhuoneiston hallintaoikeuden saajan kesken ja jonka hallinta lisäksi perustuu vuokra- tai muun sopimuksen tekemiseen. Osaomistusyhtiöllä tarkoitetaan asuntoyhteisöä, jonka asuinhuoneistojen määrästä yli puolet on osaomistusasuntoja. (AsKL 1:3)
Suorituskyvyttömyysvakuus on asetettava osaomistusyhtiössä samaan tapaan kuin muussakin asuntotuotannossa. Sen sijaan rakentamisvaiheen vakuuden ja sen jälkeisen vakuuden asettamista koskevat säännökset ovat osaomistusyhtiöissä joltain osin erilaiset. (AsKL 1:2)
Rakentamisvaiheen vakuus on asetettava ennen kuin osakkeita tai niiden osaa aletaan tarjota kuluttajan ostettavaksi, ja sen on oltava määrältään vähintään kymmenen prosenttia rakentamista koskevan sopimuksen mukaisesta urakkahinnasta. (AsKL 2:18b.2)
Rakentamisvaiheen vakuuden lakatessa tilalle on asetettava rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus, jonka on vastattava vähintään kahta prosenttia rakentamista koskevan sopimuksen mukaisesta urakkahinnasta. (AsKL 2:18b.3)
Linjaus on laadittu vuonna 2017.