Lausunto asiassa U 41/2020 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotusluonnoksesta

Lausunto talousvaliokunnalle 8.9.2020

Diaarinumero KKV/1087/03.02/2020

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolta (KKV) asiantuntijalausuntoa otsikossa mainitusta valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle EU:n komission ehdotusluonnoksesta. Komissio ehdottaa valtiontukien ns. SGEI de minimis- asetuksen (komission asetus 360/2012) voimassaolon jatkamista 31.12.2023 saakka. Lisäksi komissio ehdottaa asetuksen soveltamisalan laajentamista vaikeuksissa oleviin yrityksiin niille koronaepidemian vuoksi aiheutuneiden taloudellisten seuraustenvuoksi. Ehdotusluonnoksen mukaan tukea olisi mahdollista poikkeuksellisesti myöntää rajoitetun ajan yrityksille, joista on tullut koronaepidemian seurauksena vaikeuksissa olevia yrityksiä 1.1.2020-30.6.2021 välillä.

Vaikeuksissa oleva yritys on määritelty valtiontukia koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa. Vaikeuksissa olevana pidetään EU:n valtiontukisäännöissä yleisesti ottaen yritystä, jonka toiminnan katsotaan loppuvan lähes varmasti lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä ilman viranomaisten tukitoimia.1)

Kannattamattomien yritysten poistuminen markkinoilta on tavanomainen osa markkinoiden toimintaa, ja tällaisten yrityksien tukeminen valtion toimenpitein voi vääristää kilpailua merkittävästi.2) Vaikeuksissa olevien yrityksien tilapäinen tukeminen voi kuitenkin poikkeuksellisesti olla perusteltua yrityksille koronaepidemiasta aiheutuvien merkittävien taloudellisten vaikeuksien takia. Myös SGEI-menettelyn soveltaminen kansalaisille tärkeän tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän palvelun turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa saattaa edellyttää ehdotettua tukea.

KKV toteaa, että tartuntaepidemian haittavaikutusten arvioiminen on haastavaa. Yrityksen liikevaihto voi olla muuttunut myös COVID 19 –tartuntatautiepidemiasta riippumattomista syistä. Näin ollen esimerkiksi peräkkäisten kalenterikuukausien välisen liikevaihdon erotus sisältää tartuntaepidemian aiheuttaman muutoksen lisäksi normaaliin liiketoimintaan liittyvän satunnais- ja kausivaihtelun. Haittavaikutusten estimoinnin ja arvioinnin kannalta oleellista olisi löytää uskottava vertailukohta kuvaamaan hypoteettista tilannetta, johon yritykset olisivat päätyneet ilman COVID 19 -epidemiaa. Ehdotetun tukimekanismin ei myöskään tulisi mahdollistaa tuen myöntämistä muusta syystä kuin koronaepidemian yrityksille aiheuttaman haitan takia.

Kilpailun ja markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että esitetyn kaltaiset tilapäisen shokin hoitoon tähtäävät tukijärjestelmät ovat väliaikaisia eikä niihin turvauduttaisi muulloin kuin erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

EU:n valtiontukivalvonta kuuluu Euroopan komission toimivaltaan. KKV ei voi kansallisessa kilpailuneutraliteettivalvonnassa puuttua unionin oikeuden mukaisesti ilmoitettuihin ja hyväksyttyihin valtiontukiin (ml. tukitoimenpiteet, jotka täyttävät SGEI de minimis- asetuksen edellytykset), vaikka niiden käyttöönotosta aiheutuisi kansallisesti kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Kansallinen kilpailuneutraliteettivalvonta kohdistuu julkisen sektorin omaan tai sen määräysvallassa olevan yhteisön taloudelliseen toimintaan. Yksityisille yrityksille myönnettävät tuet eivät sen sijaan kuulu KKV:n valvonnan piiriin.

1 Työ- ja elinkeinoministeriön muistio (Vaikeuksissa olevan yrityksen tukemisen rajoitukset ja määritelmä EU:n valtiontukisäännöissä) 4.11.2015, s.2.
2 Em. muistio, s.1.