Lausunto valtiovarainministeriölle (EU jaosto 10) 20.9.2023
Diaarinumero KKV/1215/03.02/2023
Lausunto luonnoksista U-kirjelmiksi: Valtioneuvoston kirjelmät eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisen euron käyttöönotosta ja komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta (Lausunto jaostokonsultaatiosta 9/2023)
Kilpailu- ja kuluttajavirasto lausuu kommentteinaan kohteliaimmin seuraavaa.
Käteispalveluiden saatavuudessa on Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin toteuttamien selvitysten perusteella tapahtunut viime vuosina supistumista ja alueelliset erot ovat huomattavia. Kuluttajakyselyiden perusteella käteisen käytölle on edelleen laajalti tarvetta tietyissä maksamistilanteissa ja osalle kuluttajista käteinen on yhä pääasiallinen tai jopa ainoa mahdollinen maksamisen muoto. Käteisen saatavuuden ja käytettävyyden turvaaminen parantaa erityisesti niiden kuluttajien asemaa, joille sähköisten maksutapojen käyttö tai oman talouden hallinta asettavat haasteita. Käteisen hyväksyttävyyden turvaaminen edesauttaa erityisesti lasten, vammaisten ja vanhusten toimintaedellytyksiä yhteiskunnassa. Käteisen saatavuuden turvaaminen lisää edellä mainittujen erityisryhmien lisäksi myös haja-asutusseuduilla asuvien mahdollisuuksia käyttää käteistä ja poistaa asuinpaikkaan perustuvaa eriarvoisuutta.
KKV tukee lähtökohtaisesti toimia, joilla käteisen saatavuus ja käytettävyys turvataan lainsäädännössä. KKV suhtautuu kuitenkin jossain määrin varauksella asetusehdotuksessa esitettyyn sääntelymalliin, jossa jäsenmaiden tulee raportoida seurantansa tuloksista komissiolle, ja komissiolla olisi mahdollisuus hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä asianomaisen jäsenvaltion toteutettavaksi, mikäli komissio katsoo, ettei käteismaksujen hyväksyminen tai käteisen riittävä ja tosiasiallinen saatavuus ole velvoitteiden mukaista tai jäsenvaltion ehdottamat korjaavat toimet vaikuttaisivat riittämättömiltä. Sen lisäksi, että kyse olisi hyvin resursseja vievästä tehtäväkokonaisuudesta, KKV näkee, ettei kyseisen kaltainen raportointimalli, ole tarkoituksenmukaisin keino käteisen saatavuuden ja käytettävyyden turvaamiseksi Suomessa ja euroalueella.
Käteisen käytettävyyteen kytkeytyvän seuranta- ja raportointitehtävän osalta KKV toteaa, että mikäli kyseinen toiminto osoitettaisiin kansallisesti KA:lle, olisi kyse täysin uudenlaisesta ja nykyisistä tehtävistä merkittävästi poikkeavasta tehtäväkokonaisuudesta. KKV katsoo, ettei tehtävä sovellu kuluttaja-asiamiehen toiminnan luonteeseen eikä sitä tulisi osoittaa kuluttaja-asiamiehelle. KKV korostaa, että sektorikohtaiset valvontatehtävät tulisi lähtökohtaisesti keskittää kansallisesti sille sektoriviranomaiselle, jonka tehtäväalaan asia ensisijaisesti kuuluu sen sijaan, että pirstaleisia valvonta ja seurantatehtäviä osoitettaisiin laajaan yleistoimivaltaan toimintansa perustavalle kuluttaja-asiamiehelle.
Siltä osin kuin digieuroasetukseen ja käteisasetukseen sisältyvää laillisen maksuvälineen aseman noudattamisen valvontaan liittyvää valvontaviranomaisen tehtävää harkittaisiin mahdollisesti KA:n tehtäväksi, KKV korostaa, että valvontatehtävän istuminen muun kuluttajansuojalainsäädännön valvonnan luonteeseen on tärkeää varmistaa myös siitä näkökulmasta, että kuluttaja-asiamiehellä säilyy valvonnan priorisointivelvollisuus ja -oikeus, eikä valvontatehtävä merkitse velvollisuutta yksittäisten kuluttajailmoitusten yksilöllisestä kantelunomaisesta käsittelystä.
KKV katsoo VN:n tapaan, että käteisen vastaanottamisesta kieltäytymisen perusteita tulisi täsmentää lainsäädäntöneuvotteluissa. Esityksessä esillä olevan kansallisen liikkumavaran osalta tämän edellytyksiä tulisi täsmentää suhteessa käteisen hyväksymisvelvollisuuteen ja siitä poikkeamiseen. Lisäksi neuvotteluissa tulisi tarkastella käteisen ja digieuron muodostamaa kokonaisuutta laillisen maksuvälineen hyväksyttävyyden ja tähän säädettyjen poikkeusten osalta, maksutavasta sopiminen mukaan lukien, sen varmistamiseksi, että sääntely muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden. Siltä osin kuin käteisasetuksessa on todettu eurokäteisestä kieltäytymisen olevan mahdollista niissä tilanteissa, joissa osapuolet ovat sopineet toisesta maksutavasta, mutta toisaalta todetaan tietyssä määrin mahdolliseksi käteismaksujen ennalta tapahtuva yksipuolinen poissulkeminen, KKV pitää sääntelyä ongelmallisena ja korostaa, ettei yksipuolinen etukäteinen poissuljenta sisälly sopimusoikeudessa ja kuluttajaoikeudessa vakiintuneen sopimisen terminologian piiriin.
KKV nostaa esiin myös kysymyksen siitä, onko käteisen hyväksyttävyyttä koskevassa sääntelyssä huomioitu riittävässä määrin se, millaisia velvollisuuksia se asettaa sellaisille toimijoille, joiden toiminnassa maksaminen on laskutukseen perustuvaa.
Digitaalista euroa koskevan asetusehdotuksen osalta KKV yhtyy U-kirjelmässä esitettyyn Suomen kantaan. KKV pitää hyvänä, että kilpailua maksumarkkinalla pyritään lisäämään ja että nyt esitetyt ratkaisut voivat olla tästä näkökulmasta toimivia tapoja. KKV kuitenkin katsoo, että maksumarkkinoiden kilpailullisuudesta on jatkossakin syytä pitää huolta ja tästä syystä on tärkeää, että sääntely kohtelee erilaisia maksutapoja ja maksupalveluntarjoajia tasapuolisesti. KKV katsoo, että maksusovellusten yhteentoimivuus eIDAS-lompakkosovellusten kanssa ja velvoite pääsyyn mobiililaitteiden ja viestintäpalvelujen laitteisto- ja ohjelmistokomponentteihin voivat olla seikkoja, jotka lisäävät ja ylläpitävät kilpailua maksumarkkinoilla.
KKV katsoo digieuroa koskevaan ehdotukseen sisältyvien pyrkimysten lisätä kilpailua, innovaatioita ja maksuvälineiden tarjontaa ja siten kuluttajien valinnanvapautta sekä parantaa talouden häiriönsietokykyä edesauttavan myös kuluttajien asemaa markkinoilla. Erityisen tärkeänä kuluttajien kannalta KKV näkee digieuron korkean yksityisyydensuojan lisäksi digitaalisen euron saavutettavuuteen ja taloudelliseen osallisuuteen kohdistuvat ratkaisut, joiden myötä myös toimintarajoitteisten ja rajalliset digitaaliset taidot omaavien henkilöiden olisi mahdollista käyttää digitaalista euroa mahdollisimman laajalti ja joiden myötä digitaalisen euron perusmaksupalvelut varmistettaisiin myös taloudellisesti syrjäytyneille.