Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle 2.1.2024
Diaarinumero KKV/1566/03.02/2023
Lausunto päästökauppadirektiivin toimeenpanoa koskevasta arviomuistiosta
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on lähettänyt lausunnolle päästökauppadirektiivin toimeenpanoa käsittelevän arviomuistion. Siinä kuvataan uuden fossiilisten polttoaineiden jakelua koskevan päästökaupan vaatimuksia ja arvioidaan direktiivin mahdollistamia kansallisia toteuttamisvaihtoehtoja ja näiden vaikutuksia. Ministeriö pyytää arviomuistiosta lausuntoja varsinaisen hallituksen esityksen valmistelua varten.
Yleisesti päästökaupasta ja siihen sisältyvistä poikkeuksista
KKV:n näkemyksen mukaan päästökauppa on keskeinen tekijä kansallisten päästötavoitteiden ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Päästökauppa parhaimmillaan vaikuttaa tuotanto- ja hintarakenteisiin siten, että ilmastokuormitus otetaan riittävästi huomioon. Päästökauppa on lähtökohtaisesti tehokas sekä eri yritysten ja toimialojen suhteen neutraali sääntelykeino, jonka avulla päästövähennystoimenpiteet kohdentuvat sinne, missä niitä on tehokkainta toteuttaa.
Päästökauppa toimii KKV:n näkemyksen mukaan parhaiten silloin, kun se kattaa mahdollisimman laajasti eri toimialat ja maantieteelliset alueet. Tällöin se vääristää mahdollisimman vähän ihmisten tai yritysten valintoja ja kohdentaa päästövähennystoimenpiteitä tehokkaalla tavalla. Siten mahdollisiin tiettyä toimialaa tai toimintaa koskeviin poikkeuksiin päästökaupan soveltamisalassa tulee suhtautua lähtökohtaisesti kriittisesti. Tällaisia ovat muun muassa arviomuistiossa käsitellyt mahdolliset kansalliset valinnat siitä, laajennetaanko päästökaupan soveltamisalaa maa- ja metsätalouden, raideliikenteen, armeijan käyttämän polttoaineen tai vesi- ja lentoliikenteen polttoaineen jakelijoihin siltä osin, kun polttoaineen kulutus on yleisen päästökaupan ulkopuolella. Tiettyjen toimialojen tai toimintojen jättämiselle päästökaupan ulkopuolelle tulisi olla painavat yhteiskunnalliset perusteet. KKV huomauttaa, ettei arviomuistiosta käy täysin selville, mitä edellä kuvatun kaltaisilla mahdollisilla poikkeuksilla tavoiteaan. Tästä syystä poikkeusten mielekkyyden arviointi on haastavaa.
Päästökauppadirektiivin vaikutusten arviointi ja kansallinen toimeenpano
Päästökauppadirektiivin toimenpanoa koskeva arviomuistio sisältää kattavan vaikutusarvioinnin niiltä osin, kun direktiivi jättää kansallista liikkumavaraa. Siinä tarkastellaan, miten uusi jakelijoiden päästökauppa vaikuttaa palvelujen ja tavaroiden tuotantokustannuksiin ja sen kautta niiden tarjontaan ja hintatasoon sekä se, miten muutokset hintatasossa vaikuttavat kyseisten palvelujen ja tavaroiden kysyntään. Päästöoikeuksien hinnannousu kannustaa fossiilipohjaisten polttoaineiden käytön vähentämiseen. Se voi myös edistää vihreää siirtymää, kun esimerkiksi CO2:n talteenottoon liittyvien, energiatehokkuus- ja lämmitystapamuutosinvestointien kannattavuus paranee. Päästöoikeuksien hinnan ja päästöjen kehitystä on sinänsä vaikea ennakoida. Kustannusten kasvua ja mahdollisuuksia hyvityksiin tarkastellaan kotitalouksien ja yritysten näkökulmasta. Vaikutusarviota tullaan laajentamaan hallituksen esityksen antamista varten keväällä 2024.
Sääntelyn kilpailuvaikutukset riippuvat muun muassa siitä, kuinka tasapuolisesti sääntely kohtelee erikokoisia yrityksiä, erilaisia liiketoimintamalleja ja -strategioita, eri tavalla sijoittautuneita yrityksiä sekä eri toimialoilla toimivia yrityksiä. Sääntelyn poikkeukset voivat vääristää yritysten valintoja. KKV katsoo, että mainittuja näkökulmia on tarpeen huomioida keväällä täydentyvässä vaikutusarvioinnissa etenkin, kun arvioidaan, mitä seuraa siitä, kun tietyt toimialat tai tietty toiminta jätetään päästökaupan soveltamisalan ulkopuolelle.
KKV:n näkemys on, että päästökaupan laajennettu kansallinen toimeenpano mahdollistaisi arviomuistiossa esitetyllä tavalla päästöoikeuksista syntyvien kustannusten laajemman kohdentumisen eri toimialoille ja toiminnoille. Se laajentaisi myös päästöohjausta. Soveltamisalan laajentaminen kaikkiin nestemäisiin ja kaasumaisiin polttoaineisiin ratkaisisi hintavaikutuksen vuotamisen jakelijoiden päästökaupan ulkopuolisille sektoreille aiheuttaman ongelman. Se lisäisi kilpailun tasapuolisuutta. Vaihtoehtoinen malli, etukäteiseen polttoaineen käyttökohteeseen perustuva erottelu on mahdotonta toteuttaa nykyisessä jakelujärjestelmässä ja -infrastruktuurissa. Siksi kustannuksia voi vuotaa päästöjärjestelmän ulkopuolelle, ja se synnyttää hyvityspaineita. Laaja-alaisessa toimeenpanossa yksikköhintojen nousu jää suppeaa toteutusta maltillisemmaksi. Kun eri polttoainelajien kulutukselle ja jakelulle asetetaan yhtäläiset velvoitteet, järjestelmän aiheuttama hallinnollinen kuorma yrityksille ja valvoville viranomaisille jää kevyeksi. Se luo osaltaan edellytyksiä kilpailun tasapuolisuuden toteutumiselle päästöjen hallinnassa ja vähentämisessä.