Julkisiin hankintoihin liittyy valitettavan usein erilaisia harmaan talouden ilmiöitä, kuten korruptiota ja kartelleja. Tänään julkaistava Harmaa talous ja hankinnat -raportti kokoaa keinoja, joilla näitä väärinkäytöksiä voidaan ehkäistä. Oikeusministeriön koordinoima raportti on osa vuosille 2016–2020 laadittua harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.
Julkisiin hankintoihin liittyvien harmaan talouden ilmiöiden ehkäiseminen on tärkeää jo pelkästään hankintojen suuren volyymin vuoksi. Suomessa hankitaan julkisin varoin tavaroita ja palveluita noin 30-35 miljardilla eurolla vuosittain. Hankintojen osuus bruttokansantuotteesta on siten noin viidennes.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on ollut mukana laatimassa raporttia siitä, miten harmaata taloutta julkisissa hankinnoissa voidaan torjua. Yksi tehokkaimmista keinoista on työryhmän arvion mukaan vahvistaa hankintoja tekevien organisaatioiden ja sisäisen tarkastuksen työntekijöiden osaamista kouluttamalla heitä harmaan talouden ilmiöiden riskeistä. Hankintojen ammattimaisuuden kehittäminen vähentäisi myös tietoisten väärinkäytösten mahdollisuuksia. Lisäksi hankintayksiköillä olisi oltava hankintoja koskevat eettiset toimintaohjeet.
Harmaata taloutta voidaan ehkäistä myös lisäämällä julkisten varojen käytön läpinäkyvyyttä ja seurantaa. Työryhmä ehdottaa, että kaikille kunnille säädettäisiin lailla velvollisuus järjestää sisäinen tarkastus osana sisäistä valvontaa. Tällä hetkellä vain osa Suomen kunnista hyödyntää sisäistä tarkastusta.
Työryhmä suosittelee julkisille hankintayksiköille myös sopimusrekisterin käyttöönottoa. Lisäksi hankintayksiköillä ja julkisia varoja käyttävillä organisaatioilla olisi oltava kanavat, joiden kautta harmaasta taloudesta sekä epäeettisistä ja lainvastaisista käytännöistä ja tapahtumista on mahdollista ilmoittaa anonyymisti.
Korruption riskiä voivat lisätä myös julkisen sektorin päättäjien ja luottamushenkilöiden sekä palveluita ja tuotteita tarjoavien yritysten väliset sidonnaisuudet sekä hankintapäätöksiä tekevien virkamiesten kaksoisroolit. Jos kunnan päättävässä asemassa oleva virkamies on vastuuhenkilönä kunnan tytäryhteisössä, tilanne saattaa johtaa siihen, että valtion tai kunnan virkamies valvoo itse itseään ja eturistiriitatilanteissa asian käsittelyn puolueettomuus vaarantuu. Työryhmä suositteleekin kuntia varmistamaan, ettei kaksoisrooleja synny.
Raportissa nostetaan esiin myös se, että julkishallinnon yhtiömuotoisessa toiminnassa tapahtuvan julkisten varojen käytön avoimuus, valvonta ja sääntely eivät ole nykyisellään kaikilta osin riittäviä. Julkisen rahankäytön mahdollisten väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi julkisen toiminnan yhtiöittämiseen liittyvästä toiminnasta pitäisikin tehdä erillinen selvitys.
Työryhmä ehdottaa myös parannuksia julkisia hankintoja ja tarjoajia koskevien tietojen saatavuuteen. Väärinkäytösepäilyjen selvittämiseksi on tärkeää, että data on tehokkaasti ja kattavasti viranomaisten saatavilla. Raportissa esitetään lisäksi ehdotuksia tarjoajien poissuljentaperusteiden selvittämisestä aiheutuvan hallinnollisen taakan pienentämiseksi.
Harmaa talous ja hankinnat -raportti
Lisää aiheesta:
- Tuoreet raportit kartoittavat keinoja korruption torjumiseksi. Oikeusministeriön tiedote 15.8.2019
- Miten ehkäistä kartelleja julkisissa hankinnoissa? – Muistilista hankintayksiköille. Ajankohtaista kilpailusta -blogi 15.5.2018
- Vuosittain jaettava 30 miljardin veropotti on houkutteleva kohde kartelleille – KKV kiertää valistamassa hankintayksiköitä. Ajankohtaista kilpailusta -blogi 13.12.2017
Lisätietoja:
Kartellivalvonnan päällikkö Antti Norkela, p. 029 505 3345,
etunimi.sukunimi@kkv.fi