Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on antanut lausunnon oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä positiivista luottotietorekisteriä koskevaksi lainsäädännöksi. Viraston mukaan lainsäädännössä on määriteltävä tarkasti, keillä kaikilla on oikeus saada tietoja rekisteristä. Lisäksi rekisteriin pitäisi kirjata vain yli 60 päivää kestävät maksuviiveet. Työryhmän ehdottama 45 päivän aikaraja on KKV:n mukaan liian lyhyt.
Oikeusministeriön työryhmä on tehnyt ehdotuksen positiivista luottotietorekisteriä koskevasta lainsäädännöstä. Luotonantajilla olisi velvollisuus ilmoittaa rekisteriin tietoja yksityishenkilöiden ottamista luotoista, jolloin muut luotonantajat voisivat nähdä luottoa myöntäessään luotonhakijan kokonaislainamäärän ja tulotiedot ja arvioida näiden tietojen perusteella paremmin hänen luottokelpoisuuttaan. Ilmoitusvelvollisuus koskisi muun muassa luottolaitoksia, luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin rekisteröitäviä toimijoita sekä Suomessa toimivia ulkomaisia luottolaitoksia.
KKV painottaa, että lainsäädännössä olisi kerrottava tarkemmin, keillä kaikilla luotonantajilla on oikeus saada tietoja rekisteristä. On myös tärkeää, että tiedonsaantiin oikeutettujen elinkeinonharjoittajien luotettavuus ja ammattimaisuus arvioitaisiin ennen tietojen luovuttamista. Lisäksi laissa tulisi varmistaa se, että elinkeinonharjoittajat eivät pääse käsiksi sellaisiin rekisterin tietoihin, joita niillä ei ole lain mukaan oikeutta saada.
KKV korostaa myös, että tietojen saamiseen oikeuttavat tilanteet tulee määritellä riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Lisäksi luotonantajille tulee luovuttaa rekisteristä vain välttämättömät tiedot. Tämä on olennaista myös kilpailun toimivuuden näkökulmasta.
Maksuviivästysmerkinnän aikarajaksi 60 päivää
Positiiviseen luottotietorekisteriin tulisi ehdotuksen mukaan tiedot myös luottoihin liittyvistä yli 45 päivää pitkistä maksuviiveistä. KKV:n arvion mukaan 45 päivää on liian lyhyt aika ja sitä tulisikin pidentää 60 päivään. Maksuviivästysten taustalla voi olla esimerkiksi yllättävä tilanne, kuten sairastuminen tai luotonantajan tekemä laskutusvirhe, joka havaitaan vasta myöhemmin. 45 päivän aikaraja voi silloin johtaa siihen, että rekisteriin päätyy tietoja, jotka eivät kuvaa henkilön todellista maksuhalua ja -kykyä.
”Positiivisen luottotietorekisterin tarkoituksena on vähentää ylivelkaantumista. Rekisteri ei kuitenkaan yksin riitä, vaan huomiota pitää kiinnittää myös markkinoihin, jossa kuluttajille tarjotaan mahdollisuutta ottaa luottoja nopeasti ja helposti”, sanoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.
Kuluttajille paremmat keinot seurata talouttaan ja tietojensa käsittelyä
Positiivisen luottotietorekisterin on myös tarkoitus auttaa kuluttajia taloudenhallinnassa. Lakiehdotuksen mukaan rekisterissä olevat yksityishenkilöt voisivat saada itseään koskevat tiedot sähköisen asiointipalvelun kautta, jolloin he voisivat paremmin seurata ja hallita omaa talouttaan.
KKV:n mukaan ei kuitenkaan riitä, että kuluttajilla on mahdollisuus saada itseään koskevat tiedot, vaan heitä pitäisi vielä erikseen aktivoida hyödyntämään niitä. Kuluttajalle pitäisi myös lähettää heräte, kun hänestä haetaan luottotietoraportti tai hänelle kirjataan maksuviivetieto.
KKV korostaa myös, että rekisterin tavoitteiden toteutuminen edellyttää riittävää valvontaa ja luottomarkkinoiden seurannan parantamista.