Kuluttajahuijausten taustalla on usein kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, minkä vuoksi niitä on vaikea selvittää. KKV:n selvityksen mukaan paras keino torjua huijauksia onkin yrittää välttää niitä etukäteen. Avainasemassa ovat kuluttajien valistaminen ja viranomaisten yhteistyön tiivistäminen.
Huijaukset ovat yleistyneet ja arkipäiväistyneet. Samalla myös huijauksista aiheutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset menetykset ovat lisääntyneet. Huijaukset eivät kuitenkaan ole toistaiseksi kiinnostaneet poliittisia päättäjiä eivätkä tutkijoita samalla lailla kuin muut rikostyypit. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kuluttajahuijauksia koskeva selvitys pyrkii omalta osaltaan avaamaan huijausten monimuotoisuutta ja esittämään myös keinoja huijausten torjuntaan.
KKV:n näkökulmasta huijauksesta on kyse silloin, kun henkilöä houkutellaan antamaan rahat, henkilötiedot tai tili- ja luottokorttitiedot, eikä hän saa vastineeksi mitään tai saatu tuote ei vastaa luvattua. Huijaukset on suunniteltu ja toteutettu yleensä niin huolellisesti, että huijauksen kohteeksi voi joutua kuka tahansa iästä, sukupuolesta, siviilisäädystä, koulutuksesta, ammatista tai tuloista riippumatta. Tosin ikääntyvillä henkilöillä on erityinen riski joutua huijauksen kohteeksi, koska mahdollisen toimintakykyä alentavan sairauden vuoksi he voivat olla alttiita vaikuttamiselle. Huijausten onnistumista lisää psykologisten keinojen tehokas hyödyntäminen.
Huijaukset aiheuttavat niiden kohteeksi joutuneille kuluttajille taloudellisia menetyksiä, mutta ne saattavat vaikuttaa myös fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, työkykyyn ja ihmissuhteisiin. Huijauksilla on kuitenkin laajempiakin vaikutuksia koko yhteiskunnalle. Ne saattavat vähentää kuluttajien luottamusta esimerkiksi verkkokauppaan ja uusiin teknologioihin. Laillisesti toimivien yritysten näkökulmasta huijarit saavat epäreilua kilpailuetua. Kuluttajahuijauksilla on usein myös kytkös harmaaseen talouteen ja talousrikoksiin.
Huijauslukutaitoa ja tiivistä viranomaisten yhteistyötä
Huijaukset on ensisijaisesti pyrittävä välttämään etukäteen, koska rahojen jäljittäminen jälkikäteen on yleensä erittäin hankalaa. Kuluttajille pitäisi opettaa eräänlaista huijauslukutaitoa, jonka avulla he osaisivat tunnistaa eri tavat, joilla heihin yritetään vaikuttaa. Lisäksi viranomaisten ja yritysten, erityisesti luottokorttiyhtiöiden, pankkien ja operaattoreiden, tulisi tarjota asiakkailleen yksityiskohtaista tietoa huijausten tunnistamisesta ja torjumisesta. Kuluttajille on myös annettava toimintaohjeita siitä, miten he voivat yrittää saada huijareille maksamansa rahat takaisin. Pelkkä tiedon lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan informaatio on esitettävä sellaisessa muodossa, että kuluttajat eivät ohita sitä.
Huijausten torjunta edellyttää myös, että huijauksen kohteeksi joutuneet ilmoittavat asiasta viranomaisille. Monet huijausten uhrit saattavat kuitenkin vaieta asiasta esimerkiksi häpeän vuoksi tai koska eivät tiedä, minkä viranomaisen puoleen heidän kannattaisi kääntyä. Selvityksessä ehdotetaankin, että huijauksista ilmoittamista voitaisiin helpottaa keskitetyllä sivustolla, jonne kuluttajat voisivat tehdä ilmoituksen ja sivusto ohjaisi ilmoituksen oikealle viranomaiselle.
Viranomaisten mahdollisuuksia selvittää huijauksia hankaloittaa usein se, että vastuu erilaisista huijauksista on jaettu eri organisaatioille, joilla kaikilla on erilaiset keinot puuttua huijauksiin. Lisäksi huijariyritykset on usein rekisteröity ulkomaille, jolloin niiden tavoittaminen on vaikeaa. Selvityksessä korostetaankin sekä kansallisen että kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Yhteistyössä olisi myös syytä hyödyntää esimerkiksi psykologisia keinoja tai uudenlaisen kokeilukulttuurin antamia mahdollisuuksia.
KKV:n selvityksiä 1/2016: Kuluttajahuijaukset
Lisätietoa huijauksista KKV:n verkkosivuilla
Lisätietoja: erikoistutkija Helena Tuorila, p. 029 505 3653