KKV: Kunnat ja valvontaviranomaiset avainasemassa palveluasumisen markkinoiden kehittämisessä

Kunnat ja valvontaviranomaiset vaikuttavat omilla toimillaan merkittävästi palveluasumisen hankintamarkkinoiden toimivuuteen, todetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) laatimassa Erityisryhmien palveluasumisen kilpailuolosuhteet ja kilpailun edistäminen -selvityksessä. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimeksiannosta toteutettu selvitys sisältää kahdeksan toimenpide-ehdotusta markkinoiden toimivuuden edistämiseksi:

  1. Päätöksenteon ja toiminnan läpinäkyvyyttä tulisi parantaa. Palvelujen rahoittajien, järjestäjien ja tuottajien erilaiset toimintakulttuurit ja läpinäkyvyyden puute haittaavat tällä hetkellä toimivien kilpailuolosuhteiden rakentumista.
  2. Hoivapalveluja tarjoavien yritysten liiketoimintaosaamista tulisi kehittää.  Erityisesti tulisi tukea pienten palveluyritysten yrittäjyysosaamista.
  3. Pienten yritysten pärjäämistä tarjouskilpailuissa tulisi edistää uudenlaisilla yhteistyömalleilla. Kuntien tapa soveltaa hankintalainsäädäntöä ja kilpailuttaa palvelut suosii tällä hetkellä suuria toimijoita. Pienten palvelutuottajien osaamista esimerkiksi yhteistarjousten teossa tulisi edistää.
  4. Kuntien hankintaosaamista tulisi kehittää. Monet epätarkoituksenmukaisista ja kilpailua rajoittavista menettelyistä johtuvat selvityksen mukaan siitä, ettei kunnissa kiinnitetä riittävästi huomiota palveluntuottajien tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun.
  5. Palveluasumiseen kohdistuvaa kuntien strategista osaamista tulisi kehittää. Palveluasumisen järjestämiseen liittyvien kuntastrategioiden yhteys kuntien elinkeinopolitiikkaan on selvityksen mukaan heikko. Toimivan kilpailun näkökulmasta on tärkeää, että markkinoilla toimivat palvelujentuottajat tuntevat investointipäätöksiä tehdessään kuntien strategiset valinnat. Lyhytjänteisesti tehdyt hankintapäätökset kasvattavat kustannuksia ja johtavat epätarkoituksenmukaisten kilpailua rajoittavien sidosten syntymiseen.
  6. Palvelusetelin hyödyntämisedellytyksiä tulisi parantaa. Palvelusetelin laajempi hyödyntäminen palveluasumisessa edistäisi tuottajien välistä kilpailua ja pienten toimijoiden osallistumista palvelujen tuotantoon. Palveluseteliä tulisi voida käyttää myös ARA-rahoitteisissa kohteissa.
  7. Palveluasumisen valvontasäännösten soveltamista tulisi yhtenäistää.  Erityisryhmien palveluasumista koskevan sääntelyn suuri määrä ja monimutkaisuus edellyttävät nykyisin elinkeinonharjoittajilta sellaista asiantuntemusta, jota löytyy lähinnä vain suuremmilta palveluntuottajilta. Säännöksiä sovelletaan lisäksi vaihtelevasti.  ARA-rahoituksen ehdoksi asetettuja sääntöjä ei tulisi soveltaa sellaisenaan muihin palveluasuntojen rakennuttajiin; esteettömien ja turvallisten asuntoja rakentamisen perustaksi löytyy ohjeita muualtakin kuin ARAn säännöistä.
  8. Julkisiin ja yksityisiin asumispalvelujen tuottajiin kohdistuvia valvontakäytäntöjä tulisi yhdenmukaistaa.  Yksityisen sektorin toimijoita valvotaan selvityksen mukaan aktiivisemmin kuin julkisen sektorin toimijoita. Valvontamenettelyjen taustalla vaikuttavista eriarvoisuutta ylläpitävistä ja luovista toimintatavoista tulisi päästä eroon, jotta kaikki palveluntuottajat olisivat säännösten ja valvonnan suhteen tasavertaisessa asemassa.

KKV:n selvitys liittyy TEM:n vuonna 2011 käynnistämään Hyvinvointiohjelma – HYVÄ -ohjelmaan, jonka tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelualan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Suomessa. Osa toimenpide-ehdotuksista koskee myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAa ja muita viranomaisia sekä alalla toimivia yrityksiä.