KKV: Toimivat taksimarkkinat edellyttävät sääntelyn ja toimintatapojen kehittämistä

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on selvittänyt liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä sitä, millaisia vaikutuksia ja muutostarpeita on 1.7.2018 voimaan tulleella taksiuudistuksella.

KKV on arvioinut, miten taksimarkkinoita voitaisiin kehittää sääntelyn avulla niin, että ne toimisivat nykyistä paremmin kuluttajien ja koko kansantalouden eduksi. Hämmennystä ja huolta herättää se, että taksien hinnat ovat kohonneet merkittävästi uudistuksen jälkeen erityisesti Uudellamaalla. Muualla Suomessa hintakehitys on ollut maltillisempaa, vaikka etukäteen oli perusteita olla huolissaan hintojen kehityksestä harvaan asutuilla alueilla. Taksien saatavuuteen ollaan sen sijaan sitä tyytymättömämpiä mitä pienemmästä kunnasta on kyse.

Välitysyhtiöiden välistä kilpailua lisättävä kuluttajansuoja huomioiden

Kilpailun kannalta on ongelmallista, että tilausvälityskeskus on tyypillisesti välitysalueella toimivien keskenään kilpailevien taksiyritysten omistuksessa. Välityskeskukset ovat pyrkineet suojelemaan alalla ennen lakiuudistusta toimineiden taksiyrittäjien asemaa rajoittamalla uusien yrittäjien pääsyä välitykseen.

Taksiyrittäjiä ei pitäisi sitoa vain yhteen välityskeskukseen, vaan heillä pitäisi olla mahdollisuus ajaa usealle eri välityspalvelulle (ns. multihoming). KKV:n mukaan olisikin syytä harkita kilpailulainsäädännön rinnalle muita sääntely- ja ohjauskeinoja multihomingin edistämiseksi. Uudet sovelluspohjaiset välityspalvelua tarjoavat toimijat lisäävät kilpailua markkinoilla ja siksi niiden toimintamahdollisuuksia ei pidä tarpeettomasti vaikeuttaa.

Kuluttajalla ei aina ole mahdollisuutta kilpailuttaa taksipalveluja tehokkaasti. Taksia tarvitaan usein kiireessä, erityistilanteissa tai muuten hankalana ajankohtana. Taksi on välttämättömyyspalvelu erityisesti monille erityisryhmille ja tärkeä joukkoliikenteen täydentäjä tietyillä alueilla. KKV ehdottaa, että laissa olisi määriteltävä selvästi vastuut kyyteihin liittyvistä virheistä ja vahingonkorvauksista. Samoin on varmistettava, että kuluttajat pystyvät tunnistamaan, minkä taksiyhtiön auton kyydin he milloinkin ottavat, kuka vastaa palvelun mistäkin osa-alueesta ja minne mahdolliset reklamaatiot osoitetaan.

Ei taksamittaripakkoa

Kun kyydin hinta perustuu matkan pituuteen tai aikaan, mittaamiseen ei pitäisi vaatia tietynlaista laitetta. Olennaista on, että mittaaminen tapahtuu kuluttajan ja verottajan kannalta luotettavalla tavalla. Taksamittaripakko voisi vähentää olennaisesti kilpailua lisäämällä taksiautoilijoiden kustannuksia, mikä vaikeuttaisi alalle tuloa ja vähentäisi kiinnostusta sivutoimiseen taksiyrittäjyyteen. Taksamittaripakko heikentäisi myös sovelluspohjaisten taksiyrittäjien toimintaedellytyksiä.

Julkiset kilpailutukset suunniteltava uudelleen

Julkisista varoista maksetuilla kyydeillä, kuten Kela-kyydeillä sekä kuntien järjestämillä vammaisten kuljetuspalveluilla ja koulukyydeillä, on suuri merkitys Suomen taksimarkkinoiden toiminnalle. Niiden osuus on noin 40 prosenttia alan liikevaihdosta. Julkisista varoista tuetut taksikyydit ovat välttämättömyyspalveluita, joiden saatavuudesta ja laadusta on pidettävä huolta.

Kannattavan taksielinkeinon harjoittaminen on hyvin vaikeaa ilman Kela- tai muita julkisesti rahoitettuja kyytejä suuressa osassa Suomea. Kela on kilpailuttanut vuonna 2018 kokonaisvastuulliset kuljetuspalveluntuottajat maakunnittain. Kilpailutuksessa valitut välityskeskukset ovat hankkineet tarvittavat taksikyydit kunkin alueen taksiyrittäjiltä parhaaksi katsomallaan tavalla. Nämä välityskeskukset ovat pääosin alalla ennen taksiuudistusta toimineiden yritysten omistamia ja monet niistä ovat rajoittaneet autoilijoiden mahdollisuuksia kuulua kilpailevien välityskeskusten piiriin ja uusien autoilijoiden pääsyä myös Kela-kyytien välitykseen.

Julkisista varoista tuettujen taksikyytien kilpailutukset pitäisi toteuttaa jatkossa niin, että samaan aikaan sekä varmistetaan julkisten palvelujen riittävä tarjonta ja laatu että vahvistetaan kilpailun toiminnan edellytyksiä kuluttajien eduksi. KKV pitää tärkeänä, että julkisten kyytien järjestämistapojen vaihtoehdot selvitetään hyödyntäen taloustieteellistä osaamista. Olisi syytä pohtia esimerkiksi mahdollisuutta järjestää julkiset hankinnat niin, että taksiyrittäjät voisivat itse tarjota ehtoja ja hintaa. Välityskeskuspalvelut kilpailutettaisiin silloin erikseen, minkä jälkeen taksiyrittäjät kilpailisivat mahdollisuudesta ajaa julkisesti tuettuja kyytejä paikallisesti.

KKV:n muistio taksimarkkinoista

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Mika Maliranta
Kuluttajansuojaa koskevat kysymykset: ryhmäpäällikkö Satu Toepfer
Kilpailuvalvontaa koskevat kysymykset: johtaja Valtteri Virtanen
etunimi.sukunimi@kkv.fi, p. 029 505 3000 (vaihde)