Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimusraportissa on esitelty toimenpiteitä, joilla henkilöjunaliikenteen markkinoita voidaan tehostaa. KKV:n mukaan esimerkiksi kaikki julkisesti tuettu henkilöjunaliikenne on kilpailutettava ja kilpailutetun liikenteen kalusto siirrettävä julkiselle kalustoyhtiölle. Lisäksi on varmistettava, ettei tarpeettoman laajoilla kilpailutuksilla turhaan estetä kilpailua markkinaehtoisilla reiteillä.
Henkilöjunaliikenne on avattu Suomessa kokonaisuudessaan kilpailulle vuoden 2021 alusta. Kilpailun avaamisesta huolimatta VR on edelleen Suomen ainoa henkilöjunaliikenteen operaattori. KKV:n raportissa on arvioitu tapoja, jolla kilpailun syntymistä voitaisiin edistää.
Julkisesti tuettu liikenne tulee kilpailuttaa
Markkinaehtoisen eli ilman julkista tukea toimivan liikenteen lisäksi Suomessa on henkilöjunaliikennettä, joka saa julkista tukea. Osa julkisesti tuetusta liikenteestä on hankittu kilpailuttamalla. Liikenne- ja viestintäministeriön hankkima liikenne on ostettu suoraan VR:ltä ilman kilpailutusta. KKV:n mukaan Suomessa tulisikin jatkossa kilpailuttaa kaikki julkisesti tuettu liikenne.
Julkisesti tuetun liikenteen kilpailuttamisesta on hyviä kokemuksia sekä muualta Euroopasta että Suomesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kustannukset laskivat 40 prosenttia kilpailuttamisen jälkeen.
KKV suosittelee myös, että kilpailutetussa liikenteessä käytettävä kalusto tulisi siirtää julkiselle kalustoyhtiölle, joka vuokraa kaluston tarjouskilpailun voittajalle. Jos junakalustoa ei ole tarjolla, potentiaalisia tarjoajia on vain vähän.
Reittikohtainen kilpailu hyödyttäisi kuluttajaa
Markkinaehtoinen junaliikenne kattaa noin 60 prosenttia Suomen henkilöjunaliikenteen matkustajien kulkemista kilometreistä. KKV on tutkinut, voisiko tällaiseen liikenteeseen syntyä tulevaisuudessa kilpailua. Kilpailun edellytyksiä tarkasteltiin laskentamallilla, joka pohjautuu yksityiskohtaiseen aineistoon nykyisen henkilöjunaliikenteen kustannuksista ja tuotoista. Analyysin perusteella Suomessa on reittejä, joille voi muodostua junaliikenteen sisäistä kilpailua.
"Operaattoreiden väliselle kilpailulle potentiaalisia reittejä on muutama ja ne sijaitsevat pääosin pääradan varrella. Vaikka tällaisia reittejä on vähän, niiden matkustajamäärät ovat merkittäviä ja kilpailu näillä reiteillä voisi siten hyödyttää suurta joukkoa suomalaisia."
Reittikohtaisen kilpailun syntyminen hyödyttäisi kuluttajia halvempina lippujen hintoina ja kasvattaisi henkilöjunaliikenteen kysyntää. Kilpailun syntymistä markkinaehtoiseen liikenteeseen edesautetaan kilpailuttamalla julkisesti tuettua liikennettä, koska mahdollisuus toimia laajalla liiketoimintamallilla pienentää markkinoille tulemisen kynnystä.
Kilpailua ei pidä heikentää tarpeettoman laajoilla julkisilla hankinnoilla
Reittikohtaisen kilpailun syntymiselle voisi olla haitallista, jos koko Suomen henkilöliikenteen operointi tehtäisiin julkisina hankintoina. Osassa Euroopan maita junaliikennettä on hankittu yhdistämällä markkinaehtoista ja julkista tukea saavaa liikennettä. Myös Suomessa on harkittu tätä. KKV:n mukaan julkisiin hankintoihin ei kuitenkaan kannata sisällyttää sellaisten reittien liikennettä, jossa voisi toimia kannattavasti useampi operaattori.
Tarpeettoman laajat julkiset hankinnat voivat estää kilpailua esimerkiksi siksi, että kilpailevien operaattoreiden voi olla vaikea kilpailla kannattavasti sellaista toimijaa vastaan, joka saa liikenteen hoitamiseen julkista tukea.