Suun terveydenhuollon Kela-korvaukset eivät suuressa määrin ohjaa asiakkaita julkiselta sektorilta yksityiselle. Korvauksia maksetaan vuosittain useita kymmeniä miljoonia euroja pääosin niille, jotka käyttäisivät yksityisiä hammashoitopalveluita todennäköisesti joka tapauksessa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimuksessa tarkastellaan julkisen ja yksityisen suun terveydenhuollon käyttöä Suomessa sekä arvioidaan Kela-korvausjärjestelmän vaikutuksia. Suun terveydenhuollon Kela-korvauksia maksetaan vuosittain yli 50 miljoonaa euroa, ja ne muodostavat merkittävän osan koko yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten kokonaispotista.
Kela-korvauksia on perinteisesti perusteltu niiden vaikutuksella ohjata ihmisiä tiettyihin palveluihin. Tuen toivotaan ohjaavan potilaita julkisesta hammashuollosta yksityisiin palveluihin. Näin ei kuitenkaan KKV:n tutkimuksen mukaan tapahdu.
Tutkimuksen perusteella suun terveydenhuollon Kela-korvausjärjestelmän keskeinen ongelma ei ole korvausten siirtyminen palveluntuottajien hintoihin vaan se, että ihmiset eivät siirry julkisen sektorin palveluista yksityiselle.
"Suun terveydenhuollon Kela-korvausjärjestelmän uudistaminen olisi yksi askel kohti verovarojen tehokkaampaa käyttöä sote-sektorilla."
Palvelujen käyttö jakautuu sosioekonomisen aseman mukaan
Suun terveydenhuollon yksityisten palvelujen käyttö on vahvasti yhteydessä korkeampaan tulo- ja koulutustasoon, kun taas julkisten palvelujen käyttö on suhteellisesti yleisempää alemmissa tuloryhmissä. Koska Kela-korvaukset määräytyvät yksityisten palvelujen käytön perusteella, ne kohdistuvat pääosin korkeammassa sosioekonomisessa asemassa oleville.
Alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä näytetään hakeutuvan hammashoitoon harvemmin kuin terveyden kannalta olisi tarpeen. Kela-korvauksia kohdentuu silti näille ryhmille vähemmän.
Valinta yksityisen ja julkisen palvelun välillä on hyvin pysyvä
Toinen keskeinen tutkimustulos on valinnan pysyvyys. Asiakkaat, jotka olivat käyttäneet yksityisiä palveluita, käyttivät niitä suurella todennäköisyydellä myös seuraavalla käynnillään.
Raportissa tarkasteltiin myös aiempien Kela-korvausten muutosten vaikutuksia yksityisten ja julkisten suun terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Tulosten mukaan aiemmilla korvaustasojen laskuilla ja korotuksilla on ollut vain vähäisiä vaikutuksia palvelujen käyttöön.
"Suuri osa asiakkaista ei pidä julkista ja yksityistä suun terveydenhuoltoa vaihtoehtoina, vaan käyttää jompaakumpaa sektoria. Kela-korvauksilla voidaan vaikuttaa ihmisten valintoihin vain rajallisesti."
Kela-korvausjärjestelmän vaikuttavuus riippuu pitkälti siitä, millainen kilpailuasetelma julkisella ja yksityisellä sektorilla on toisiinsa. Jotta Kela-korvaus voisi keventää julkisen sektorin kuormitusta, sektorien on kilpailtava ainakin osin samoista asiakkaista.