Vuokralaisen ja vuokranantajan erimielisyydet vuokrasuhteen päättyessä johtuvat useimmiten siitä, että heillä on eri käsitys asunnon kunnon ja loppusiivouksen arvioinnin kriteereistä.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimuksessa selvitettiin, millaisia loppusiivoukseen ja asunnon kunnon puutteisiin liittyviä korvausvaatimuksia vuokralaiset kohtaavat. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin KKV:n tietokannasta, hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöiltä ja kaupunkien asumisneuvojilta sekä suurimmilta vuokranantajilta.
Tutkimuksen mukaan vuokralaisen ja vuokranantajan erimielisyydet eivät aina johdu siitä, että jompikumpi osapuoli olisi toiminut virheellisesti. Vaikka lainsäädäntö ja sen tulkinta- ja soveltamiskäytännöt antavat hyvän pohjan tilanteiden arvioimiseen, käytännön arjessa voi syntyä epäselvyyttä osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista. Loppusiivouksen laadusta, asunnon tavanomaisesta kulumisesta ja vuokralaisen maksettavaksi tulevista kustannuksista voi olla erilaisia käsityksiä vuokralaisen ja vuokranantajan välillä.
Vuokralaisen voi olla vaikea ennakoida, millainen siivouspuute johtaa korvausvaatimukseen. Voi olla esimerkiksi vaikea arvioida, millainen loppusiivouksen taso on riittävä tai missä kulkee tavanomaisen kulumisen ja korvattavan vahingon välinen raja. Vuokranantajan antamien ohjeiden tulisi olla selkeitä ja riittävän konkreettisia, jotta vuokralainen tietää, mitä häneltä odotetaan.
Asunnon kunnon dokumentointi on tärkeää
Vuokralaisen mahdollisuus osoittaa oma näkemyksensä riippuu siitä, miten asunnon kunto on dokumentoitu asuntoon muuttaessa ja kuinka nopeasti muutoksiin on reagoitu. Vuokralainen voi osoittaa asunnon kunnon ja kiistää perusteettomia vaatimuksia esimerkiksi valokuvien, videoiden ja asunnon kuntoa koskevien viestien avulla. Vuokralaisten valmiudet dokumentointiin kuitenkin vaihtelevat.
Ennen vuokrasuhteen alkua asunnossa kannattaa pitää alkukatselmus, jossa vuokranantaja ja vuokralainen tarkastavat yhdessä asunnon ja kodinkoneiden kunnon. Vuokrasuhteen päättyessä on syytä pitää yhteinen loppukatselmus, jossa asunnon kunto käydään läpi samalla tavalla kuin alkukatselmuksessa ja tarkistetaan mahdolliset siivouspuutteet.
Mitä paremmin asunnon kunto, tarkastukset ja kustannukset dokumentoidaan, sitä harvemmin syntyy näyttöön liittyviä erimielisyyksiä.
Monia erimielisyyksiä voidaan ehkäistä selkeillä ohjeilla, huolellisella dokumentoinnilla, vuokranantajan ja vuokralaisen avoimella keskinäisellä viestinnällä ja riittävästi perustelluilla korvausvaatimuksilla. Jos vuokralainen ja vuokranantaja ottavat nämä asiat huomioon, vuokrasuhteen päättyminen ja uuden vuokralaisen muutto sujuvat mahdollisimman hyvin.