Olet juuri muuttanut uuteen asuntoon, muuttokulut on maksettu ja tili näyttää tyhjää. Sitten puhelimeen kilahtaa viesti entiseltä vuokranantajalta. Loppusiivous on ollut puutteellinen, eikä vakuutta palauteta. Yllättävä ilmoitus voi tuntua kohtuuttomalta etenkin silloin, kun oma käsitys asunnon kunnosta ja siivouksen riittävyydestä on aivan toinen.
Vuokrasuhteen päättymiseen liittyvät erimielisyydet eivät aina johdu yksittäisestä siivouspuutteesta tai asunnossa havaitusta vauriosta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimuksen perusteella erimielisyyksien taustalla voi olla epäselvyyksiä siitä, mitä vuokralaiselta edellytetään, puutteita asunnon kunnon dokumentoinnissa tai se, että vuokralainen saa tiedon korvausvaatimuksesta vasta pitkän ajan kuluttua vuokrasuhteen päättymisestä.
Monia erimielisyyksiä voidaan ehkäistä vuokrasopimuksen ehtojen huolellisella lukemisella ja ehtojen noudattamisella, selkeillä ohjeilla, huolellisella dokumentoinnilla, oikea-aikaisella tiedonkululla ja riittävästi perustelluilla korvausvaatimuksilla. Sekä vuokralaisen että vuokranantajan kannattaa huolehtia omasta osuudestaan, jotta vuokrasuhde päättyy mahdollisimman sujuvasti.
Vuokralainen, dokumentoi asunnon kunto vuokrasuhteen alussa ja lopussa
Vuokralaisen tulee lukea vuokrasopimus ja sen liitteet huolellisesti. Vuokrasopimuksessa on yleensä selkeästi lausuttu esimerkiksi loppusiivouksesta ja annettu ohjeet sen tekemiseen, vuokralaisen tai hänen vieraansa aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, vahinkojen ilmoittamisvelvollisuudesta vuokranantajalle sekä muista tärkeistä asioista.
Vuokralaisen kannattaa dokumentoida asunnon kunto mahdollisimman pian muuttamisen jälkeen. Tämä on erityisen suositeltavaa, jos asuntoa ei ole käyty läpi yhdessä vuokranantajan kanssa ja kirjattu sen kuntoa ylös. Kuvat ja tarvittaessa videot voivat auttaa osoittamaan, millaisia jälkiä, kulumia tai muita puutteita asunnossa oli vuokrasuhteen alkaessa. Havaitut puutteet ja vauriot tulee ilmoittaa vuokranantajalle viipymättä. Näin vuokrasuhteen aikana syntyneet ja jo sen alkaessa olleet puutteet on helpompi erottaa toisistaan.
Myös asunnosta pois muutettaessa asunnon kunto kannattaa dokumentoida. Kuvat voivat auttaa osoittamaan, millaisessa kunnossa asunto oli, kun vuokralainen luovutti sen vuokranantajalle. Vuokrasuhteeseen liittyvä dokumentaatio ja viestintä kannattaa säilyttää muuton jälkeen.
Dokumentoinnista on hyötyä molemmille osapuolille. Kun asunnon kunnosta on tietoa sekä vuokrasuhteen alusta että lopusta, on helpompi arvioida, mitä asunnossa on muuttunut ja onko kyse tavanomaisesta kulumisesta vai mahdollisesta vahingosta. Asunnon kunnossa tapahtunut muutos ei automaattisesti tarkoita vuokralaisen korvausvastuuta. Arvioinnissa voi olla merkitystä esimerkiksi asunnon alkuperäisellä kunnolla, asumisen kestolla ja asunnon tavanomaisella käytöllä.
Vuokranantajan ohjeet auttavat vuokralaista valmistautumaan poismuuttoon
Loppusiivouksesta voi syntyä erilaisia näkemyksiä, jos vuokralaisella ja vuokranantajalla on erilainen käsitys siitä, mitä asianmukainen siivous tarkoittaa. Vuokranantajan antamien ohjeiden tulisi siksi olla selkeitä ja riittävän konkreettisia, jotta vuokralainen tietää, mitä häneltä odotetaan.
Vuokralaisen kannattaa perehtyä poismuutto-ohjeisiin hyvissä ajoin ja selvittää epäselvät kohdat ennen poismuuttoa. Ohjeissa voidaan käsitellä loppusiivouksen lisäksi esimerkiksi asunnon kunnon tarkastamista, avainten palauttamista ja muita käytännön järjestelyjä.
Kun odotukset ovat selkeät, vuokralaisen on helpompi huolehtia velvollisuuksistaan ja vuokranantajan arvioida, onko asunto luovutettu sovitussa kunnossa.
Puutteista kannattaa kertoa mahdollisimman nopeasti
KKV:n tutkimuksessa nousi esiin tilanteita, joissa vuokralainen kertoi saaneensa tiedon väitetyistä puutteista vasta pitkän ajan kuluttua muutosta. Tällainen menettely voidaan katsoa sopimattomaksi menettelyksi vuokralaisen ja elinkeinonharjoittajana toimivan vuokranantajan välisessä sopimussuhteessa. Mitä enemmän aikaa vuokrasuhteen päättymisen ja puutteista ilmoittamisen välillä kuluu, sitä vaikeampaa voi olla selvittää, millaisessa kunnossa asunto oli luovutushetkellä.
Vuokranantajan tulee tarkastaa asunto ja dokumentoida mahdolliset puutteet mahdollisimman pian vuokrasuhteen päättymisen jälkeen. Havaituista puutteista on ilmoitettava vuokralaiselle viivytyksettä, ja hänelle on hyvä antaa mahdollisuus esittää oma näkemyksensä tarkastushavainnoista.
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan vakuus on palautettava tai vapautettava taikka sen pidättämisestä on ilmoitettava kirjallisesti viipymättä ja viimeistään 14 päivän kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä. Määräaika koskee vakuuden palauttamista tai pidättämistä, eikä se sellaisenaan estä korvausvaatimusten esittämistä myöhemmin. Vakuuden pidättämisen perusteet on kuitenkin selvitettävä ja ilmoitettava vuokralaiselle viipymättä.
Jos mahdollista, vuokralaiselle tulisi antaa mahdollisuus korjata havaittu puute itse. Esimerkiksi loppusiivouksessa havaittu puute voi olla mahdollista korjata ennen kuin vuokranantaja tilaa työn ulkopuoliselta palveluntarjoajalta vuokralaisen kustannuksella. Tämä voi vähentää kustannuksia ja ehkäistä erimielisyyttä.
Korvausvaatimuksen perusteiden on oltava ymmärrettäviä
Jos vuokranantaja vaatii vuokralaiselta korvausta loppusiivouksesta tai asunnon vahingosta, vuokralaisen pitää saada riittävät tiedot siitä, mihin vaatimus perustuu. Selkeästi perustellusta vaatimuksesta käy ilmi esimerkiksi:
- mitä puutetta tai vahinkoa vaatimus koskee
- miten ja milloin puute on havaittu
- millä perusteella vuokralaisen katsotaan olevan korvausvastuussa
- miten vaadittu kustannus on muodostunut.
Puutteellinen dokumentointi tai yleisluonteinen lasku vaikeuttaa vaatimuksen arviointia. Vuokralaisen on hankala ottaa kantaa kustannukseen, jos hän ei tiedä, mitä työtä on tehty ja mihin vaadittu summa perustuu. Vaatimuksen perustelujen ja kustannusten tulisi muodostaa kokonaisuus, jonka perusteella vuokralainen pystyy arvioimaan vaatimusta ja ottamaan siihen kantaa.
Vuokralaisen kannattaa epäselvässä tilanteessa pyytää tarkempia tietoja ja perusteluja. Omaa asemaa voi vahvistaa säilyttämällä vuokrasuhteeseen liittyvän viestinnän, tarkastusasiakirjat, valokuvat ja muut mahdolliset todisteet asunnon kunnosta.
KKV:n tutkimuksen perusteella erimielisyyksissä merkitystä ei ole vain sillä, mitä asunnossa on tapahtunut, vaan myös sillä, miten tapahtumat voidaan jälkikäteen todentaa ja millaiset tiedot osapuolilla on käytettävissään asian arvioimiseksi.
Kaikilla vuokralaisilla ei kuitenkaan ole samanlaisia valmiuksia dokumentoida asunnon kuntoa tai arvioida korvausvaatimusten perusteltavuutta. Kielelliset esteet, vähäinen kokemus vuokra-asumisesta tai epävarmuus omista oikeuksista voivat vaikeuttaa tilanteen selvittämistä. Selkeät, ymmärrettävät ja läpinäkyvät toimintatavat ovat siksi tärkeitä myös vuokralaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Näin vuokralainen ja vuokranantaja voivat ehkäistä erimielisyyksiä
KKV:n tutkimuksen perusteella voidaan nostaa esiin sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle käytännön toimintatapoja, joilla vuokrasuhteen päättymiseen liittyviä erimielisyyksiä voidaan ehkäistä.
Vuokralainen, huomioi nämä:
1. Tutustu vuokrasopimukseen ja sen liitteisiin huolellisesti.
Vuokrasopimuksessa kerrotaan yleensä ehdot esimerkiksi asunnon hoitamisesta vuokrasuhteen aikana, sekä asunnon luovuttamisesta ja loppusiivouksen tekemisestä. Ehdoissa kerrotaan myös vuokralaisen tai hänen vieraansa aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä vahinkojen ilmoittamisvelvollisuudesta vuokranantajalle.
2. Dokumentoi asunnon kunto vuokrasuhteen alussa ja päättyessä.
Ota tarvittaessa kuvia tai videoita asunnon kunnosta sekä mahdollisista vioista ja puutteista.
3. Ilmoita asunnon vioista ja puutteista tai asunnossa olevista edellisen vuokralaisen jättämistä tavaroista viipymättä.
Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisesti, jotta siitä jää tieto myöhempää tarvetta varten.
4. Perehdy poismuutto-ohjeisiin ja huolehdi loppusiivouksesta.
Tutustu vuokranantajan antamiin ohjeisiin ja aloita siivouksen tekeminen hyvissä ajoin ennen poismuuttoa. Vuokrasuhteen päättyessä asunto tulee jättää siistiin kuntoon.
5. Säilytä vuokrasuhteeseen liittyvä dokumentaatio.
Säilytä esimerkiksi vuokrasopimus, tarkastusasiakirjat, kuvat, vuokranantajan antamat ohjeet ja vuokrasuhteeseen liittyvä kirjallinen viestintä myös vuokrasuhteen päätyttyä.
6. Pyydä epäselvistä korvausvaatimuksista tarkemmat perustelut.
Jos vuokranantaja pidättää vakuutta tai vaatii korvausta, pyydä tarvittaessa selvitys vaatimuksen perusteesta, korvattavasta vahingosta tai puutteesta ja vaaditun summan määräytymisestä.
Vuokranantaja, huomioi nämä:
1. Anna vuokralaiselle selkeät ja riittävän konkreettiset ohjeet.
Kerro vuokrasopimusta tehtäessä, mitä vuokrasuhteen päättyessä edellytetään esimerkiksi loppusiivouksen, avainten palauttamisen ja asunnon luovuttamisen osalta.
2. Dokumentoi asunnon kunto vuokrasuhteen alussa ja lopussa.
Yhdessä vuokralaisen kanssa pidettävät alku- ja loppukatselmukset sekä muu dokumentointi helpottavat myöhemmin arvioimaan, millaisessa kunnossa asunto oli vuokrasuhteen alkaessa ja mitä muutoksia vuokrasuhteen aikana on tapahtunut.
3. Tarkasta asunto mahdollisimman pian ja ilmoita havaituista puutteista viivytyksettä.
Mahdolliset siivouspuutteet tai vahingot on hyvä todeta ja dokumentoida mahdollisimman lähellä asunnon luovutushetkeä.
4. Anna vuokralaiselle tarvittaessa mahdollisuus korjata havaittu puute.
Jos loppusiivouksessa havaitaan puutteita, osapuolet voivat tilanteen mukaan selvittää, voidaanko puute korjata esimerkiksi antamalla vuokralaiselle mahdollisuus täydentää siivousta.
5. Perustele vakuuden pidättäminen ja korvausvaatimukset selkeästi.
Vuokralaiselle tulee kertoa, mitä puutetta tai vahinkoa vaatimus koskee, milloin ja miten se on havaittu sekä miten vaadittu kustannus on muodostunut. Vakuus pitää palauttaa tai sen pidättämisestä ilmoittaa viipymättä ja viimeistään kahden viikon sisällä vuokrasuhteen päättymisestä. Vakuuden pidättämisen tai korvausvaatimuksen perustelujen tulisi olla riittävät, jotta vuokralainen pystyy arvioimaan vaatimusta.