Luottoyhtiö Bondora on tarjonnut kuluttajille laissa sallittua kalliimpia luottoja, kun se ei ole laskenut erillisistä lisäpalveluiksi nimeämistään palveluista perittyjä maksuja hintasääntelyn piiriin kuuluviksi luottokustannuksiksi. Bondora on lisäksi perinyt kuluttajilta luoton koroksi nimettyä kustannusta kuluttajansuojalain vastaisesti. Kuluttaja-asiamies vaatii, että markkinaoikeus kieltää Bondoraa 150 000 euron sakon uhalla jatkamasta tai uudistamasta lainvastaista menettelyään.
Bondora on tarjonnut kuluttajille kolmea erillistä lisäpalveluksi nimettyä palvelua, joiden maksuja se ei ole laskenut mukaan luottokustannuksiin. Palveluiden avulla kuluttaja voi muun muassa tehdä muutoksia maksuaikatauluun, maksaa luottoa ennenaikaisesti takaisin, saada ensisijaista asiakaspalvelua ja saada luoton hallinnointia koskevia viestejä.
Kuluttaja-asiamies katsoo, että nämä ovat suoraan luottosuhteesta johtuvia kustannuksia ja siksi ne tulisi myös laskea luottokustannuksiksi, joiden enimmäismäärästä säädetään laissa. Bondoran hinnoittelumalli ylittää lain määräämän kustannuskaton. Bondora on katsonut, että kyse on hintasääntelyn ulkopuolelle jäävistä lisäpalveluista.
Marraskuuhun 2021 saakka Bondora on myös sopinut luoton koroksi nimeämästään kustannuksesta niin, että kulua on peritty koko luottosuhteen ajan alkuperäiselle luoton määrälle eikä jäljellä olevalle pääomalle. Kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan tällaisessa kulussa ei ole kyse lain tarkoittamasta luoton korosta, vaan muun luottokustannuksen kaltaisesta kulusta. Myös tällä menettelyllä Bondora on rikkonut hintasääntelyä.
Bondoran kanssa käydyissä neuvotteluissa ei ole päästy yhteisymmärrykseen, minkä vuoksi kuluttaja-asiamies hakee asiaan markkinaoikeuden ratkaisua.
Hintasääntelyn kiertämiselle toivotaan loppua
Kuluttaja-asiamies on selvittänyt luottokustannuksia koskevia epäselvyyksiä aiemmin luottoyhtiö Blue Finance Suomi Oy:n kanssa. Markkinaoikeus antoi joulukuussa päätöksensä, jossa se katsoi, että luoton saamiseen liittyvät maksut tulee laskea luottokustannuksiksi. Blue Finance Suomi oli rajannut luoton saamiseen liittyviä maksuja luottokustannusten ulkopuolelle ja siksi hinnoittelu ylitti lain mukaisen enimmäismäärän.
Bondoran tapauksessa kyse on kuitenkin erityyppisistä maksuista kuin Blue Finance Suomi Oy:n kohdalla.
”Olemme nähneet jo monenlaisia hinnoittelumalleja, joilla luottoyhtiöt selvästi pyrkivät kiertämään lain asettamaa kustannuskattoa. Toivomme saavamme markkinaoikeudesta lisää selvyyttä luottojen lainmukaiseen hinnoitteluun, jotta alan käytännöt saadaan paremmalle tolalle.”
Hintasääntely määrittelee luottokustannusten enimmäismäärän
Syyskuussa 2019 voimaan tulleen luottojen hintasääntelyn mukaan luoton kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle perittävää vuosittaista korkoa ei saa sopia 20 prosenttia suuremmaksi. Lisäksi luotosta perittävien muiden kustannusten päiväkohtainen määrä saa olla korkeintaan 0,01 prosenttia alkuperäisestä luoton määrästä tai luottorajasta. Muiden luottokustannusten määrä ei saa kuitenkaan missään tilanteessa ylittää 150 euroa vuodessa.
Luottokustannuksiin sisältyvät kaikki luotonantajan tiedossa olevat luottosuhteesta johtuvat kustannukset. Esimerkiksi luoton hakemisesta, luoton nostamisesta ja maksutietojen lähettämisestä veloitettavat maksut ovat luottokustannuksia riippumatta siitä, kuinka paljon aikaa tai minkälaista tapaa toimenpiteen suorittamiseen käytetään. Luottokustannusten ulkopuolelle voi rajata vain täysin vapaaehtoiset lisäpalvelut. Luottoa on tällöin tarjottava samoilla ehdoilla riippumatta siitä, solmiiko kuluttaja luottosopimuksen yhteydessä myös lisäpalvelua koskevan sopimuksen.