Markkinaoikeus on kieltänyt luottoyhtiö Bondoraa 100 000 euron sakon uhalla jatkamasta tai uudistamasta luottojen korkoehtoa koskevaa menettelyään. Toisin kuin kuluttaja-asiamies oli vaatinut, markkinaoikeus ei kuitenkaan katsonut Bondoran luottojen hinnoittelua muilta osin kuluttajansuojalain vastaiseksi. Kuluttaja-asiamies vei yhtiön markkinaoikeuteen tammikuussa 2023 luottojen hintasääntelyn rikkomisesta.
Bondora on syyskuusta 2019 marraskuuhun 2021 saakka sopinut luoton koroksi nimeämästään kustannuksesta niin, että kulua on peritty koko luottosuhteen ajan alkuperäiselle luoton määrälle eikä jäljellä olevalle pääomalle. Markkinaoikeus katsoi, että luottoyhtiön menettelyn vuoksi kuluttajan nostamalle luotolle perittävän luoton koron määrä on ylittänyt kuluttajansuojalain mukaisen luoton koron enimmäismäärän.
Korkokaton ylittymisestä seuraa, että luottosopimuksen tehneellä kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa luottokustannuksia lainkaan. Sääntö pätee myös takautuvasti eli jos kuluttaja on maksanut luottokustannuksia, nämä suoritukset on vähennettävä luoton pääomasta ja kuluttajalla on oikeus saada luoton pääoman määrän ylittävät suorituksensa takaisin.
”Odotamme, että Bondora suorittaa kuluttajille ratkaisun edellyttämät hyvitykset oma-aloitteisesti.”
Kuluttaja-asiamiehen havaintojen mukaan Bondora perii maksamattomia luottoja eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn kautta. Suomessa eurooppalaiset maksamismääräykset käsitellään keskitetysti Helsingin käräjäoikeudessa. Jos kuluttaja saa Bondoralta maksamismääräyksen ja vaatimus perustuu luottoon, joka sisältää edellä mainitun korkoehdon, määräystä on mahdollista vastustaa 30 päivän kuluessa. Lue lisää eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä ja prosessin etenemisestä.
Luottojen hintasääntelyssä edelleen epäselvyyksiä
Bondora on tarjonnut kuluttajille lisäksi kolmea erillistä lisäpalveluksi nimettyä palvelua, joiden maksuja se ei ole laskenut mukaan luottokustannuksiin. Palveluiden avulla kuluttaja voi muun muassa tehdä muutoksia maksuaikatauluun, maksaa luottoa ennenaikaisesti takaisin, saada ensisijaista asiakaspalvelua ja saada luoton hallinnointia koskevia viestejä. Kuluttaja-asiamies katsoo, että kyseisten palveluiden kustannuksissa on tosiasiallisesti kyse muista luottokustannuksista, jotka tulisi ottaa huomioon luottokustannusten enimmäismäärää laskettaessa.
Markkinaoikeus totesi kuluttaja-asiamiehen näkemyksestä poiketen, että kustannukset eivät ole luottokustannuksia eikä niitä näin ollen tarvitse huomioida osana luottokustannusten enimmäismäärää. Markkinaoikeus katsoi, että koska Bondoran lisäpalveluiksi nimettyjen palvelujen ehdot eivät olleet osa luottosopimuksen ehtoja, kustannuksissa ei ole kyse kuluttajansuojalain tarkoittamista luottokustannuksista. Kuluttaja-asiamies on päättänyt hakea asiassa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
”Katsomme, että markkinaoikeuden ratkaisu mahdollistaisi hintasääntelyn kiertämisen, jos luotonantajat voisivat erilaisilla sopimusteknisillä keinoilla sulkea kustannuksia lain määrittämien enimmäismäärien ulkopuolelle. Ratkaisu on tältä osin pettymys, joten lähdemme hakemaan asiaan muutosta korkeimmasta oikeudesta.”
Luottojen hintasääntelyn noudattamisessa on esiintynyt runsaasti ongelmia, ja kuluttaja-asiamies on selvittänyt niitä useamman luottoyhtiön kanssa. Markkinaoikeus antoi joulukuussa 2022 päätöksensä Blue Finance Suomi Oy:tä koskevassa tapauksessa, jossa oikeus katsoi, että luoton saamiseen liittyvät maksut tulee laskea luottokustannuksiksi. Tapaus on tällä hetkellä korkeimman oikeuden käsittelyssä. Luottoyhtiö Santander sitoutui keväällä 2023 korjaamaan toimintaansa kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla hintasääntelyn rikkomisen takia.
Hintasääntely määrittelee luottokustannusten enimmäismäärän
Syyskuussa 2019 voimaan tulleen luottojen hintasääntelyn mukaan luoton kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle perittävää vuosittaista korkoa ei saa sopia 20 prosenttia suuremmaksi. Lokakuusta 2023 alkaen luoton korkokatto laskee 15 prosenttiin korkolain 12 §:n mukaisella viitekorolla lisättynä. Tällöinkään korko ei sopimuksen mukaan saa koskaan ylittää 20:tä prosenttia.
Lisäksi luotosta perittävien muiden kustannusten päiväkohtainen määrä saa olla korkeintaan 0,01 prosenttia alkuperäisestä luoton määrästä tai luottorajasta. Muiden luottokustannusten määrä ei saa kuitenkaan missään tilanteessa ylittää 150:tä euroa vuodessa.
Luottokustannuksiin sisältyvät kaikki luotonantajan tiedossa olevat luottosuhteesta johtuvat kustannukset. Esimerkiksi luoton hakemisesta, luoton nostamisesta ja paperilaskutuksesta veloitettavat maksut ovat luottokustannuksia riippumatta siitä, kuinka paljon aikaa tai minkälaista tapaa toimenpiteen suorittamiseen käytetään. Luottokustannusten ulkopuolelle rajautuvat vain täysin vapaaehtoisista lisäpalveluista perittävät maksut. Luottoa on tällöin tarjottava samoilla ehdoilla riippumatta siitä, tekeekö kuluttaja luottosopimuksen yhteydessä myös lisäpalvelua koskevan sopimuksen.