Elintarvikkeiden hintasiirtymien tutkimus yllättää – muutokset ovat odotettua monimutkaisempia

Elintarvikkeiden hinnat puhuttavat. Yleinen käsitys on, että elintarvikkeiden tuotantokustannusten nousut näkyvät hinnoissa nopeasti ja voimakkaasti, mutta hintojen laskut eivät siirry yhtä ripeästi. Tutkimuksemme osoittaa tilanteen olevan kuitenkin monimutkaisempi.

Monet ovat sitä mieltä, että kustannusten kohotessa elintarvikehinnat kyllä nousevat nopeasti ja voimakkaasti, mutta toiseen suuntaan liike on hitaampaa ja heikompaa. Tätä kutsutaan epäsymmetriseksi hintasiirtymäksi. Sen syiksi esitetään usein kaupan keskittyneisyyttä ja kilpailun puutetta, sekä sitovia, pitkäkestoisia toimitussopimuksia.

Tarkastelemme tutkimuksessamme, kuinka kaupan ostohinnoissa tapahtuvat muutokset siirtyvät vähittäismyyntihintoihin Suomessa.

Havaintomme viittaavat siihen, että hintasiirtymissä on eroja tuoteryhmittäin, eikä siirtymän voimakkuudessa esiinny epäsymmetriaa yhtä selkeästi kuin aiemmin on oletettu. Tämä tarkoittaa, että vaikka kuluttajat usein havaitsevat kaupan siirtävän kustannusten nousun elintarvikkeiden hintoihin, tutkimuksemme paljastaa, että myös kustannusten laskut siirtyvät suurimmassa osassa tuoteryhmiä yhtä lailla. Pääsääntöisesti jopa nopeammin.

Tutkimusaineistona kahdeksan tuotekategoriaa ja miltei koko päivittäistavarakauppa

Tarkastelimme kahdeksan eri elintarvikekategorian, kuten lihan, kalan ja viljatuotteiden, aineistoja vuosilta 2017–2023.  Aineiston toimittivat SOK, K-ryhmä ja Lidl, joten se kattoi lähes kaikki Suomessa myydyt elintarvikkeet. Tarkastelussa käytimme menetelmää, jolla pystyimme erottamaan hinnannousujen ja laskujen vaikutukset toisistaan.

Käytetty empiirinen menetelmä tuottaa arvioita siitä, miten ostohinnan (hinta, jolla kauppa ostaa tuotteen) nousu ja lasku siirtyvät kaupan myyntihintaan ja miten erisuuntaiset muutokset eroavat toisistaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Ostohinnan siirtymistä myyntihintaan tarkastellaan hintasiirtymäjouston avulla. Jouston tulkinta on yksinkertainen. Se kertoo, kuinka monta prosenttia muuttuu myyntihinta, kun ostohinta muuttuu yhden prosentin. Mikäli esitetty väite siitä, että elintarvikkeiden hintasiirtymät ovat epäsymmetrisiä pitäisi paikkaansa, olisivat hintasiirtymäjoustot hintojen nousuille ja laskuille eri suuruisia. Tutkimuksen mukaan näin on kuitenkin vain yllättävän pienessä osassa tuoteryhmiä.

Kaiken kaikkiaan kauppa kykenee viemään ostohinnoissa tapahtuneet muutokset myyntihintoihinsa melko hyvin. Alla olevassa taulukossa on esitetty hintasiirtymäjoustot eri tuotekategorioille ostohintojen noustessa (positiivinen jousto) ja laskiessa (negatiivinen jousto).

Kun esimerkiksi tuotekategoriassa Viljatuotteet ja leipä kaupan ostohinnat nousevat yhden prosentin, johtaa se myyntihintojen 0,949 prosentin nousuun. Ostohintojen laskiessa yhden prosentin myyntihinnat laskevat 0,914 prosenttia. Ero on tilastollisesti merkitsevä, jolloin voidaan tulkita, että tuoteryhmässä on hintasiirtymän voimakkuuden osalta epäsymmetriaa.

Epäsymmetria on huomattavan suurta tuoteryhmässä Hedelmät ja marjat. Ostohintojen noustessa yhden prosentin nousee myyntihinta 0,744 prosenttia. Ostohintojen laskiessa myyntihinnat laskevat kuitenkin vain 0,599 prosenttia. Missään muissa tuoteryhmissä hintasiirtymän voimakkuuden ei voida katsoa olevan epäsymmetristä.

Sopeutumispolku kuvaa hintasiirtymän nopeutta

Muutokset ostohinnoissa eivät siirry myyntihintoihin välittömästi. Edellä selitetty hintasiirtymäjousto kuvasi siirtymän voimakkuutta, mutta miten kuvata siirtymän nopeutta?

Sopeutumispolku kertoo, miten ostohinnan vaikutus myyntihintaan etenee kuukausi kuukaudelta ja saavuttaa lopulta hintasiirtymäjouston arvon. Alla olevasta kuviosta voi tarkastella sopeutumispolkuja – miten ostohinnan yhden prosentin suuruinen nousu ja lasku siirtyvät kohti lopullista vaikutustaan.

Voit valita tarkasteltavan tuoteryhmän interaktiivisesta kuvasta itse. Jos polut ovat riittävän erilaisia toisistaan, hintasiirtymän nopeuden voidaan sanoa olevan epäsymmetristä. Tilastollisesti näin on tuoteryhmissä Kala sekä Maitotuotteet, juusto ja kananmuna.

Sopeutumispolku kertoo muutosvaiheesta, mutta sen avulla voidaan myös määritellä hintasiirtymän nopeudelle arvo. Sellaisena voidaan pitää sopeutumiseen kuluvaa kuukausien määrää (sovittuun raja-arvoon asti). Alla olevassa taulukossa on esitetty tuoteryhmittäin sopeutumisnopeus kuukausina ostohintojen nousun ja laskun jälkeen.

Tyypillisesti hintasiirtymään kuluu aikaa 4–6 kuukautta. Selvästi pidempään siinä menee tuoteryhmissä Viljatuotteet ja leipä sekä Kala. Suurin ero siirtymän nopeudessa ostohinnan nousun ja laskun suhteen on tuoteryhmässä Maitotuotteet, juusto ja kananmuna.

Nopein hintasiirtymä on lihatuotteiden tuoteryhmässä

Epäsymmetrinen hintasiirtymä voi kertoa siitä, että markkinat eivät toimi kuluttajan kannalta mieluisasti. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi, jos kustannusten noustessa kuluttajahinnat kyllä nousevat sekä nopeasti että voimakkaasti, mutta kustannusten laskiessa siirtyminen hintoihin on hitaampaa ja heikompaa.

Tarkastellulla tuoteryhmätasolla ei pääosin ollut epäsymmetristä hintasiirtymää sen paremmin voimakkuuden kuin nopeudenkaan osalta. Huomiota kuitenkin kiinnittää Liha-tuoteryhmä. Siinä hintasiirtymän voimakkuus on muita tuoteryhmiä selvästi heikompaa (taulukko 1). Sitä vastoin Lihan hintasiirtymä oli nopeinta kaikista tuoteryhmistä (kuvio 1). Syitä tähän mielenkiintoiseen havaintoon täytyy etsiä jatkotutkimuksissa – potilaalle kirjoitetaan lähete spesialistille.

Tutkimushanke kestää vuoden 2026 loppuun saakka

Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää markkinoiden toimivuutta koko elintarvikeketjussa. Sen lisäksi, että tarkastelemme eri tuoteryhmien hintamarginaaleja (ks. aiempi katsaus) ja hintasiirtymiä ketjun eri portailla, selvitämme myös kaupan omien merkkien merkitystä ja erityispiirteitä elintarvikeketjussamme.

Hintasiirtymätutkimusta voidaan jatkaa tarkentuvalla tarkastelulla, kuten kaupan omien tuotemerkkien ja brändituotteiden erojen tutkimisella. Myös tarkempi tuoteryhmätarkastelu voi antaa lisätietoja markkinoiden toiminnasta.

Kaupan omien merkkien tarkasteluun keskittyvä katsaus on tarkoitus julkaista kesäkuun aikana. Katsauksessa tarkastellaan kaupan omien merkkien myyntimäärien ja myyntiosuuksien kehityksen ohella kaupan hintamarginaalien kehittymistä.

Myöhemmin tänä vuonna olemme tekemässä kyselyä maataloustuottajille. Siinä on tarkoitus selvittää, miten eri tekijät vaikuttavat maataloustuottajan tuotantopäätöksiin ja kuinka herkästi eri markkinasignaaleihin reagoidaan.

Yhdessä tutkimushankkeen eri osat auttavat meitä ymmärtämään paremmin ruokaketjun toimintaa. Koko tutkimushanke kestää vuoden 2026 loppuun.