Tänä vuonna kunnat ja hyvinvointialueet raportoivat kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toimintansa tiedot ensimmäistä kertaa Valtiokonttorin Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalveluun. Raportoinnin myötä tiedot kuntien ja hyvinvointialueiden harjoittaman kilpailullisen toiminnan laajuudesta ja alueellisesta sijoittumisesta tulevat kaikkien saataville tutkihallintoa.fi -sivustolle. Tilikautta 2023 koskevat tiedot raportoidaan Valtiokonttorille toukokuun loppuun mennessä, ja ne lisätään myöhemmin sivustolle. Kunnissa ja hyvinvointialueilla kannattaa siis viimeistään nyt tutustua kilpailuneutraliteettisääntelyyn, sillä sen tunteminen on edellytyksenä onnistuneelle talousraportoinnille.
Valtiokonttorin taloustietopalveluun toimitettavat tiedot perustuvat kilpailulain 30 d §:n nojalla toteutetulle kirjanpidon eriyttämiselle. Säännös velvoittaa, että julkisyhteisö tai sen määräysvaltaan kuuluva yksikkö eriyttää kirjanpidossaan markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toimintansa. Tämä estää julkisten varojen sekoittumisen julkisyhteisöjen lakisääteisen toiminnan ja niiden markkinoilla harjoittaman toiminnan välillä.
Varsinainen tietojen raportoiminen Valtiokonttorille perustuu kilpailulaista erilliseen sääntelyyn. Kunnilla raportointivelvollisuus perustuu kuntalakiin, ja hyvinvointialueilla on vastaava velvollisuus hyvinvointialueesta annetun lain perusteella. Valtiovarainministeriö antaa asetukset taloustietojen toimittamiseen sovellettavista tietosisällöistä, teknisistä kuvauksista ja raportointikokonaisuuksista.
Viimeistään taloustietojen raportointivelvollisuus on kuitenkin herättänyt julkisyhteisöjä pohtimaan tarkemmin myös kilpailuissa tarkoitettua kirjanpidon eriyttämistä. Kilpailulain lähtökohtana on eriyttämisvelvollisuuden huomioiminen tilikauden aikana ja tilinpäätöksessä kilpailulain edellyttämällä tavalla.
Mikäli julkisyhteisö havahtuu vasta raportointihetkellä tarkastelemaan, kuuluko jokin osa sen toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan raportointikokonaisuuteen, on paitsi raportointivelvoitteiden, myös kilpailulain edellytyksien täyttyminen epätodennäköistä. Paras tapa välttää virheet raportoinnissa onkin huomioida kilpailulain velvoitteet jo vuoden alussa – kun kirjanpidon eriyttämissäännöksen soveltaminen sujuu, myös taloustietojen raportointi helpottuu. Tietoa säännöksestä löytyykin runsaasti KKV:n uusista verkkopalvelusisällöistä.
Lähtökohtana toiminnan luonteen määrittely
Viraston saamien yhteydenottojen perusteella raportoinnissa törmätään usein kysymykseen, mikä osuus toiminnasta kuuluu raportoinnin piiriin. On hyvä huomata, ettei raportoitavia tietoja voi tunnistaa, ellei julkisyhteisö ole ensin kilpailulain mukaisesti määritellyt harjoittamansa toiminnan luonnetta.
Kilpailulaissa tarkoitettu kirjanpidon eriyttämisvelvoite koskee vain kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa. Siten julkisyhteisön tai sen määräysvaltaan kuuluvan yksikön tulee eriyttää kirjanpito, kun se harjoittaa sekä markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa että muuta toimintaa, esimerkiksi hoitaa sille laissa erikseen määrättyä julkista tehtävää.
KKV:n arvio toiminnan luonteesta on aina tapauskohtainen ja perustuu kunkin tapauksen erityispiirteisiin ja asiaan liittyvään erityislainsäädäntöön. Virasto ei siksi voi ennakkoon laatia tyhjentävää listaa kilpailulliseksi katsottavista toiminnoista. KKV:n verkkopalvelun sisällöt kuitenkin auttavat julkisyhteisöjä arvioimaan, miltä osin toiminta on taloudellista ja harjoitetaanko toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Myös KKV:n verkkopalveluun kootut toimialakohtaiset esimerkit voivat yleisellä tasolla selventää toiminnan luonteen arvioinnin kannalta merkityksellisiä tekijöitä.
Kun kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuva taloudellinen toiminta on tunnistettu oikein, kirjanpito voidaan eriyttää yksikkökohtaisesti siten, että toiminnasta voidaan johtaa erillinen tuloslaskelma. Tuloslaskelma esitetään tilinpäätöksen liitetietona, minkä lisäksi annetaan kuvaus kustannuslaskennassa käytetyistä periaatteista.
Kilpailulaki tulee huomioida raportointivelvoitteista riippumatta
Tilinpäätöksessä esitetyt tiedot raportoidaan taloustietopalveluun Valtiokonttorin antamien raportointimallien (KKLMY/HKLMY) mukaisesti. Valtiokonttorille raportoitavat sisällöt ovat kuitenkin nykyisellään kilpailulain kirjanpidon eriyttämissäännöksen edellyttämiä tietoja suppeammat.
Kaikkia tietoja ei raportoida – esimerkiksi kilpailulain eriyttämissäännöksessä tarkoitettu kustannuslaskennan kuvaus ei vielä sisälly talousraportoinnin piiriin. Säännöksessä tarkoitetut tiedot on kuitenkin laadittava ja esitettävä tilinpäätöksen liitetietoina kilpailulain edellyttämällä tavalla. Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden huomioiminen on siis tärkeää raportointivelvoitteista riippumatta.
Vastaavasti, jos kilpailulain eriyttämissäännös ei sovellu, ei tietoja myöskään raportoida Valtiokonttorille. Esimerkiksi pienimuotoinen toiminta on rajattu eriyttämisvelvollisuuden ulkopuolelle. Kirjanpidon eriyttämisen liikevaihtorajan tarkastelua on kuvattu KKV:n verkkosivuilla.
Avoimuuden lisääntyminen on kansantalouden etu
Kun tiedot julkisyhteisöjen kilpailullisen toiminnan tuotoista, toimintaan kohdistuneista kustannuksista sekä toiminnan tuloksesta ovat talousraportoinnin myötä keskitetysti kaikkien saatavilla, on jokaisella mahdollisuus muodostaa käsitys esimerkiksi siitä, onko kilpailullinen toiminta ollut kannattavaa ja kuinka laajasti kunnat ja hyvinvointialueet toimivat markkinoilla. Tämä tieto palvelee koko kansantaloutta, sillä julkisen sektorin harjoittamalla elinkeinotoiminnalla voi olla vaikutuksia markkinoiden toimivuuteen.
Julkisyhteisöjen markkinoilla harjoittaman toiminnan läpinäkyvyyden edistäminen toimi myös yhtenä perusteluna sille, että kilpailuneutraliteettisääntelyyn lisättiin kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus tilikaudesta 2020 alkaen. Nyt talousraportoinnin myötä edelleen lisääntyvää tietoa voidaan lisäksi hyödyntää julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisten kilpailuedellytysten valvonnassa.
KKV:n kilpailuneutraliteettivalvonnalla voidaan turvata kilpailun tuomat hyödyt
Kilpailuneutraliteettisäännöillä pyritään varmistamaan kilpailun reiluus. Reilu kilpailu puolestaan kannustaa toimijoita tehokkuuteen, laskee hyödykkeiden hintoja ja luo kannustimet paremman laadun sekä laajemman valikoiman tarjoamiselle. Kun julkisyhteisöt kilpailevat markkinoilla omilla ansioillaan eivätkä vääristä kilpailua julkisesta omistuksesta johtuvien etujen avulla, voi julkisen sektorin mukanaolo edistää kilpailua. Julkisyhteisön toiminta voi myös mahdollistaa palveluntarjonnan sellaisilla alueilla, joissa ei todennäköisesti syntyisi yksityistä tarjontaa.
Tietoja julkisyhteisöjen kilpailullisesta toiminnasta voidaan hyödyntää myös laajemmin tilastointi- ja tutkimustoiminnassa sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena. Siksi on tarkoituksenmukaista, että julkisen sektorin markkinoilla harjoittamasta toiminnasta raportoitavia tietoja lisätään ja kehitetään vaiheittain myös tulevaisuudessa.
