Sähkö on ihmisille välttämättömyyspalvelu. Korkeat energiakustannukset vaikuttavat laajasti kotitalouksiin ja voivat olla merkittävä tekijä energiaköyhyyden synnyssä. KKV:n katsaus kokoaa yhteen tietoa suomalaisesta energiaköyhyydestä. Siinä pohditaan myös kuluttajansuojan keinoja energiaköyhyyden torjumisessa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että kuluttajansuojassa on kehitettävää siinä, miten kuluttajien suojaaminen huomioidaan yllättävissä ongelmatilanteissa. Sähkömarkkinoilla sähköenergian hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. Hintavaihteluiden riskit ovat siirtyneet enemmän kuluttajille kiinteähintaisten sopimusten vähentyessä.
Muuttuvassa tilanteessa kuluttajien voi olla haastavaa valita itselle parhaiten sopiva sähkösopimus. Tämä kasvattaa energiaköyhyyden riskiä. Toissa syksyn poikkeuksellisen kallis sähkön hinta nosti esille sen, että yllättävät muutokset sähkömarkkinoilla voivat altistaa aiempaa isomman joukon kuluttajia energiaköyhyyteen.
Energiaköyhyys on jäänyt ilmiönä piiloon
Energiaköyhyydellä viitataan vaikeuksiin tyydyttää elämisen perustarpeet kalliiden energiahintojen takia. Kuluttajien arjessa tämä tarkoittaa esimerkiksi vaikeutta pitää asunnossa sopiva huonelämpötila tai vaikeuksia maksaa sähkölaskuja.
Energiaköyhien kuluttajien määrää arvioitaessa huomioidaan tyypillisesti kuluttajan tulotaso, energian hinta suhteessa tulotasoon ja asuinolot, kuten kodin energiatehokkuus. Määrää voidaan arvioida monin erilaisin perustein, eikä siihen ole yhtä oikeaa arviointitapaa.
Energiaköyhyys kohdistuu hyvin erilaisiin kuluttajiin, mutta se vaikuttaa erityisesti taloudellisesti haavoittuviin ryhmiin. Näitä ryhmiä ovat pienituloiset kotitaloudet, eläkeläiset, yksinhuoltajaperheet ja työttömät. Myös ikääntyvä rakennuskanta sekä kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset kasvattavat energiahaavoittuvuuden riskiä.
Lisäksi kyvyttömyys käyttää digitaalisia energiapalveluita, kuten pörssisähkön hinnan seurantaan tarkoitettuja sovelluksia, voi altistaa energiaköyhyydelle.
Energiaköyhyyttä tarkastellaan yleensä osana laajempaa köyhyyden ja syrjäytymisen problematiikkaa. Suomessa energiaköyhyys ilmiönä piiloutuu maksettujen toimeentulotukien alle, mikä selittää ilmiöön kohdistunutta vähäistä huomiota.
Maksuhäiriömerkinnät aiheuttavat pidempiaikaisia vaikutuksia
Korkeat energiakustannukset vaikuttavat kuluttajien arjessa monella tapaa. Ongelmat suurten sähkölaskujen maksamisessa vaikuttavat välittömästi muuhun kulutuskäyttäytymiseen.
Sähkön hinnan nousu näkyy kasvaneiden tuotantokustannusten takia monien kulutushyödykkeiden kuten elintarvikkeiden hinnoissa. Välittömien vaikutusten lisäksi maksamattomien sähkölaskujen aiheuttamat maksuhäiriömerkinnät aiheuttavat pidempiaikaisia vaikutuksia kuluttajien elämään.
Sähkölaskuista aiheutuneiden häiriöiden kasvava trendi on huolestuttava merkki vakavien maksuvaikeuksien lisääntymisestä. Viime vuonna yli 5000 suomalaista sai maksuhäiriömerkinnän, jonka perusteena oli sähkölasku. Talvien 2022 ja 2023 isoja sähkölaskuja maksetaan vielä pitkään.
Sähkömarkkinoiden kuluttajansuojan kriisinkestävyyttä on kehitettävä
Sähkömarkkinoilla ratkaisuja kuluttajaongelmiin tulee etsiä markkinatoimijoiden, viranomaisten ja kuluttajien yhteistyöllä. Keskeistä on poikkeustilanteiden aiheuttamien kuluttajaongelmien syiden ja seurausten analysointi.
Kuluttajaviranomaisilla on tärkeä tehtävä energiaköyhyyden torjunnassa. Ajantasaisella kuluttajansuojalla parannetaan kotitalouksien kestävyyttä ja sopeutumiskykyä sähkömarkkinoilla.
Sähkösopimukset ovat muuttuneet kuluttajan näkökulmasta monimutkaisemmiksi ja ne edellyttävät asiantuntemusta sekä omasta sähkönkulutuksesta että sähkömarkkinoista. Kuluttajille sopimusten tekemisestä haastavaa tekee se, että myyjillä on usein parempi tietämys sähkösopimuksista ja -hinnoista.
Kuluttajien osaamista sopimusten tekemiseen, sähkölaskujen analysoimisemiseen sekä energiankulutukseen liittyviin päätöksiin voidaan parantaa energia- ja talousneuvonnalla. Sähkösopimusten joukkokilpailutuksella voidaan auttaa sellaisia kuluttajia, jotka kokevat osaamisensa sähkömarkkinoilla heikoksi.
Kuluttajansuoja täydentää sosiaaliturvaa, sillä parhaimmillaan se estää haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien putoamista energiaköyhyyteen. Sosiaaliturva toimii viimeisenä turvaverkkona sähkölaskujen aiheuttamissa taloudellisissa ongelmissa.
