Ylivelkaantumista torjutaan monissa lakihankkeissa – KKV mukana työryhmissä ja lausuntokierroksilla

Ylivelkaantuminen on kasvava ongelma, johon on puututtava yhä tehokkaammin. KKV on ollut mukana työryhmissä, joissa on selvitetty keinoja ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista, valmisteltu positiivisen luottotietorekisterin käyttöönottoa sekä kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön muuttamista. 

Velkaantumisen hallitsemattomasta kasvusta voi aiheutua merkittäviä haitallisia seurauksia paitsi yksilöille myös koko kansantaloudelle. Yksittäisellä kuluttajalla voi olla vaikeuksia selvitä päivittäisistä menoista, kun taas koko kansantalous voi velkaantumisen seurauksena olla alttiimpi erilaisille kriiseille. Ylivelkaantumista onkin tärkeää ennaltaehkäistä monista näkökulmista. 

Esitys eräistä makrovakauden valvontavälineistä

Kotitalouksien velkaantumista selvittäneen työryhmän työtä on jatkettu valtiovarainministeriössä. Koska valtaosa suomalaisten kasvavasta velkamäärästä on asuntolainaa, valtiovarainministeriö ehdottaa rajoituksia erityisesti asuntolainoilla tapahtuvaan velkaantumiseen. Keskeisiin ehdotuksiin kuuluu 30 vuoden enimmäistakaisinmaksuajasta säätäminen. Myös lisääntyneelle taloyhtiölainoitukselle ehdotetaan enimmäistakaisinmaksuaikaa ja rajoituksia lyhennysvapaisiin. Lisäksi myytävien asunto-osakkeiden velattomasta hinnasta enintään 60 prosenttia saisi olla taloyhtiölainaa. 

KKV kuitenkin huomauttaa, ettei esityksessä ole riittävästi perusteltu sitä, miksi kulutusluotoilla tapahtuvalle velkaantumiselle ei ehdoteta rajoituksia. Lausunnossaan KKV pitääkin kulutusluottoihin liittyviä rajoituksia tarpeellisena niin estämään sääntelyn kiertäminen kulutusluottojen avulla kuin täydentämään muita lainsäädäntöhankkeita. Makrovakauteen liittyvien lakien on tarkoitettu tulevan voimaan vuonna 2023. 

Positiivinen luottotietorekisteri

Positiivisen luottotietorekisterin on tarkoitus parantaa luotonantajan edellytyksiä arvioida luotonhakijan kykyä maksaa luotto takaisin ja näin ollen vähentää maksuvaikeuksia. Luotonantaja näkisi rekisteristä luottokelpoisuuden arviointihetkellä tietyt ajantasaiset tiedot kuluttajan keskeisimmistä lainoista, tuloista ja maksuviiveistä. Rekisterin avulla myös kuluttaja voisi tarkastella omia lainojaan koskevia tietoja ja saada paremman kokonaiskuvan muun muassa lainanhoitokustannuksistaan. Rekisteri mahdollistaa myös viranomaisille paremmat edellytykset seurata velkaantumiskehitystä ja valvoa luotonantoa.  

KKV on pääasiassa tyytyväinen hallituksen esitykseen laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä, mutta näkee lausunnossaan edelleen parantamisen varaa esimerkiksi rekisterin keinoissa aktivoida kuluttajia hyödyntämään rekisteriä. KKV pitää tärkeänä myös seurata sitä, ilmeneekö rekisterin käyttöönoton jälkeen epäkohtia sen käytössä tai tietosisällössä. Kuluttajaluottojen osalta rekisteriä ehdotetaan otettavaksi käyttöön vuonna 2024. 

Kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön muuttaminen

Kuluttajaluottotyöryhmän antaman esityksen tavoitteena on muun muassa vähentää kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia sekä ohjata kuluttajaluottojen hinnoittelua ja markkinointia yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpään suuntaan. Velkaongelmia vähennettäisiin laskemalla korkokattoa ja laajentamalla sen soveltamista hieman.  

Korkokaton lisäksi velkaantumiseen vaikuttavat kuitenkin myös kuluttajalle luotosta annetut tiedot. Lainsäädännön tulisi tehokkaasti rajoittaa luottojen haitallista mielikuvamarkkinointia ja turvata kuluttajan mahdollisuus harkita luoton ottamista asiatietojen pohjalta, sillä kyse on monimutkaisista ja velkaantumisriskin sisältävistä tuotteista. KKV ei pidä esitettyjä toimenpiteitä riittävinä kuluttajaluottojen markkinoinnin tiukentamiseksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian siirtymäajan jälkeen.