Verkkokauppahuijaukset ovat yhteinen ongelma

Verkkokauppa on tuonut mukanaan monia mahdollisuuksia, mutta samalla se on avannut ovia epärehellisille toimijoille. Verkkokauppahuijaukset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä sekä kuluttajille että yrityksille. Huijaukset ovat jo niin yleisiä, että ne vähentävät kuluttajien luottamusta verkko-ostamiseen. Komission14.3.2025 julkistaman kuluttajatulostaulun mukaan 45 % kuluttajista on törmännyt verkkohuijauksiin. Selviä viitteitä on myös siitä, että monet huijaukset liittyvät muuhun rikolliseen toimintaan. Oikeusministeriön mukaan järjestäytyneen rikollisuuden rooli on kasvanut ja tietoverkkoavusteinen petosrikollisuus on Suomessa aiempaa kansainväli­sempää.

Huijari pyrkii toimimaan piilossa

Vaikka huijausten toteutustapoja on monenlaisia, huijarin tarkoituksena on aina hyötyä taloudellisesti uhrin kustannuksella. Verkkokaupankäynnissä yleisiä ovat huijaukset, joissa uhri ei joko saa lainkaan maksamaansa tai saa tilaamansa sijasta vääränlaisen ja hintaa vastaamat­toman tuotteen tai palvelun. Huijarit voivat myös lähettää valelaskuja tai kohdistaa uhrin tilille veloi­tuk­sia siinä toivossa, että ne maksettaisiin ilman perustetta. Verkkokauppa­huijaukset ovat usein niin hyvin suunniteltuja, että vilpillisyys on vaikeasti havaitta­vissa. Huijausyrityksiltä ei myöskään voi välttyä omilla elämäntapavalinnoilla, sillä huijaukset tapahtuvat arkipäivän tavallisissa tilanteissa.

Ennen maksua tai sen sijaan huijarit saattavat pyytää uhrejaan antamaan henkilökohtaisia tietoja tai pankkitietojaan. Näitä tietoja rikolliset voivat väärinkäyttää itse tai myydä tiedot eteenpäin pimeillä markkinoilla. Uhrille tietojen menettäminen saattaa aiheuttaa lisävaivaa ja kuluja, jos esimerkiksi luottokortti joudutaan sulkemaan väärinkäytön takia. Identiteettivarkauden seurauksia voi ilmetä pitkän aikaa ja huolen aiheuttama stressi olla suurta, sillä omat tiedot voivat tulla vastaan esimerkiksi valetileinä sosiaalisessa mediassa.

Sijoitus- ja romanssihuijauksissa uhri saattaa menettää suuria summia tai jopa velkaantua huijarin vedättämänä. Verkkokaupankäynnissä huijari pyrkii piiloutumaan pienten maksujen virtaan. Kukapa huomaisi, että taas meni muutama kymppi, tai jaksaisi nostaa sellaisesta meteliä. Verkossa myyntikanavan voi avata ja sulkea erittäin nopeasti, jolloin uusia uhreja pääsee helposti etsimään uuden nimen turvin. Edes tilastoissa verkkokauppahuijaukset eivät näy, vaan niitä on muun muassa tietojenkalastelun, harhaanjoh­tavan markkinoinnin tai etämyynnin virhetilanteiden joukossa. Yhteenlaskettuna muutama kymppi tuhansilta tai sadoiltatuhansilta kuluttajilta on kuitenkin suuri summa rahaa, joka olisi ollut käytettävissä muihin ostoksiin.

Verkkokauppahuijausten tunnistamista vaikeuttaa se, että verkossa myyjät ja tuotteet vaihtelevat nopeasti. Toiminnan rikollinen luonne saattaa valjeta vasta, kun viranomaiset seuraavat tilannetta ja yhdistelevät tietoja useammasta lähteestä.

Kuluttajista moni osaa jo sen, että jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, siihen ei todennäköisesti kannata luottaa. Lisäksi esimerkiksi keskustelupalstoilla näkyy se, että kuluttajat osaavat varoittaa muita ja kertoa epäilyttävästä toiminnasta ja uusimmista huijaustavoista.

Aivan yhtä nopeasti kuluttajat eivät ilmoita epäilyttävistä tapahtumista viranomaisille. Vahinkojen rajoittamisessa tärkeintä onkin oma nopea toiminta ja rahasiirtojen pysäyttäminen ottamalla yhteyttä omaan pankkiin tai teleope­raattoriin.

Huijausten torjunnassa on yhdistettävä voimat

Huijausten vastainen työ on yhtä kansainvälistä kuin rikollisuuskin. Verkkokauppa­huijauksissa perinteinen rikollisuus, verkkorikollisuus ja kyberrikollisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Euroopan komissio on tuonut esiin tarpeen torjua rikollisuutta sekä verkossa että sen ulkopuolella. Europol on jo pidempään seurannut verkkohuijauksia ja on ottanut erityisenä havaintona esiin rikollisverkostot, jotka tarjoavat valmiita malleja ja välineitä verkkohuijausten toteuttamiseen (crime-as-a-service).

Suomessa useat viranomaiset ja järjestöt tekevät pitkäjänteistä työtä verkkokauppahuijausten torjumiseksi. Kilpajuoksuun huijareiden kanssa tarvitaan nyt tehokkaampia tapoja verkkorikollisuuden torjumiseksi ja siihen puuttumiseksi. Tällä hetkellä eri viranomaiset tekevät huijausten vastaista työtä kukin tahollaan omien resurssiensa puitteissa, jolloin huijauksista ja niiden laajuudesta ei muodostu yhteistä tilannekuvaa. Huijausten tunnistamiseen ja huijareiden jäljittämiseen digitaalisessa ympäristössä tarvitaan uudenlaista osaamista, tietojen yhdistämistä ja uusia työkaluja, kuten tekoälyn hyödyntämistä.

Verkkokauppahuijausten torjunta on monimutkainen tehtävä, jossa menestymiseen tarvitaan kuluttajilta, yrityksiltä ja viranomaisilta yhteistyötä. Suomessa tietoisuuden lisääminen ja yhteistyö on kirjattu suunnitelmaan kansallisen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanosta. Lisäksi tarvitaan koordinaatiota tehokkaille torjuntatoimenpiteille, joissa yhdistetään eri viranomaisten resursseja. Yhdessä voimme vähentää verkkokauppahuijausten määrää ja tehdä verkko-ostoksista turvallisempia kaikille.