Sitoumuksen määrääminen Neste Markkinointi Oy:n noudatettavaksi polttonesteiden jakelusopimuksissa

Päivämäärä

13.7.2007

Diaarinumero

352/61/2006

Osapuolet

Neste Markkinointi Oy

Osapuolet

Neste Markkinointi Oy, Helsinki

Toimenpidepyynnön tekijä
Neste Napapiirin kauppias Pekka Pääkkö, Rovaniemi

Ratkaisu

Kilpailuvirasto määrää kilpailunrajoituslain 13 § 3 momentin nojalla Neste Markkinointi Oy:n 21.6.2007 antaman sitoumuksen noudatettavaksi. Sitoumusta sovelletaan Neste Markkinointi Oy:n kaikkiin itsenäisten huoltamoiden ja itsenäisten myyntipisteiden kanssa tekemiin polttonesteiden jakelusopimuksiin.

Asia poistetaan käsittelystä.

Asian vireilletulo ja selvittäminen

Neste-Napapiiri teki 19.4.2006 toimenpidepyynnön, jossa tiedusteltiin, onko Neste Markkinointi Oy:n sopimuskäytäntö yhteistoimintasopimuksen kilpailukiellon osalta kilpailunrajoituslain mukainen.

Yhteistoimintasopimuksen mukaan sopimus on voimassa viisi vuotta ja jos molemmat osapuolet haluavat uudistaa sopimuksen entisin ehdoin, tulee kummankin osapuolen enintään 12 kuukautta ja viimeistään 6 kuukautta ennen viimeistä voimassaolopäivää lähettää toiselle osapuolelle uudistustahtoa ilmaiseva vahvistuskirje. Tällöin sopimus jatkuu kolme vuotta.

Toimenpidepyynnön tekijän mukaan käytäntö ei kuitenkaan vastaa sopimuksen sanamuotoa. Käytännössä kauppiaat joutuvat uudistamaan sopimuksen vuosittain jatkumaan aina seuraavat viisi vuotta, koska polttonesteiden hintataulukko on laadittu sellaiseksi, että kauppiaan ostohinta automaattisesti nousee, jos sopimuksen jäljellä oleva voimassaoloaika lyhenee. Tämä käytäntö johtaa toimenpidepyynnön tekijän mukaan siihen, että kauppias on aina sidottu yhteistoimintasopimukseen seuraavat viisi vuotta ja todellista mahdollisuutta siitä irtautumiseen ei ole.

Kilpailuvirasto on Neste Markkinointi Oy:n yhteistoimintasopimusmallin vaikutuksia selvittäessään vastaanottanut kirjallisia selvityksiä Neste Markkinointi Oy:ltä, Neste Oil Oyj:ltä, Neste Kauppiaat ry:ltä sekä toimenpidepyynnön tekijältä. Lisäksi virasto on käynyt asian selvittämiseksi keskusteluja erikseen molempien osapuolien kanssa. Virasto varasi toimenpidepyynnön tekijän lisäksi Neste Kauppiaat ry:lle tilaisuuden kommentoida Neste Markkinointi Oy:n tarjoamia sitoumuksia.

Asiaselostus

Markkinaolosuhteet ja -rakenne

Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry:n mukaan Suomessa on noin 2000 huoltoasemaa, joista 700 on omistajakauppiasasemia, 400 vuokrakauppiasasemia ja 900 jakeluketjujen omia asemia. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna yksi Euroopan tiheimmistä huoltoasemaverkostoista. Öljy-yhtiöiden ja jakeluasemaketjujen omistuksessa tai hallinnassa on vajaa puolet huoltoasemista ja kolme neljäsosaa automaattiasemista. Bensiinikaupasta yli puolet tapahtuu huoltoasemien toimesta.

Neste Markkinointi Oy:n markkinaosuus vuonna 2006 oli moottoribensiinin vähittäismyynnissä noin 26 % ja dieselöljyn vähittäismyynnissä noin 40 %.[1] Dieselöljyn vähittäismyynnistä vain noin [ … ][2] tapahtuu huoltoasemien välityksellä ja loput suoramyyntinä, jolla tarkoitetaan Neste Markkinointi Oy:n myyntiä suoraan vähittäisasiakkaille. Markkinaosuusluvut sisältävät koko Neste-verkoston vähittäismyynnin. Nesteellä on omistajakauppiaita noin 250, näin ollen Neste-kauppiaiden osuus kaikista omistajakauppiaista on noin 35 %.

Suomalaiset jakeluyhtiöt ostavat ketjuunsa kuuluvilla huoltoasemilla myytävän moottoribensiinin ja dieselöljyn pääosin Neste Oil Oyj:ltä. Neste Oil Oyj:n markkinaosuus öljytuotteiden tukkukaupassa Suomessa oli vuonna 2006 noin 83%.

Yhteistoimintasopimus

Jakeluyhtiöiden ja itsenäisten huoltoasemakauppiaiden välisen yhteistyön perustana on alalla yleensä yhteistoimintasopimus, jossa määritellään molempien osapuolien velvollisuudet ja oikeudet sekä sopimuksen voimassaoloaika.

Yhteistoimintasopimukseen sisältyy tyypillisesti yksinostovelvoite. Sen mukaan jakelupisteen on ostettava polttonesteet sopimuksen voimassaoloaikana vain omalta jakeluyhtiöltään. Kun sopimuksen voimassaolo päättyy, on itsenäisellä huoltoasemayrittäjällä mahdollisuus halutessaan vaihtaa jakeluyhtiötä tai solmia entisen sopimuskumppaninsa kanssa uusi yhteistoimintasopimus. Siten se seikka, että yrittäjä tekee yksinostoehdon sisältävän yhteistoimintasopimuksen tietylle ajalle yhden jakeluyhtiön kanssa, ei aikaansaa kyseiselle jakeluyhtiölle määräävää markkina-asemaa suhteessa sopimuskumppaniinsa. Koska huoltoasemayrittäjä voi viimeistään sopimuksen määräajan umpeuduttua vaihtaa jakeluyhtiötä, ei jakeluyhtiö yleensä saa sopimuksen perustella myöskään sellaista kilpailuetua, joka aikaansaisi merkittäviä kilpailuongelmia suhteessa muihin jakeluyhtiöihin tai mahdollisiin uusiin markkinoille tulijoihin.

Kilpailuvirasto on aiemmissa päätöksissään[3] todennut, että vertikaalisiin kilpailunrajoituksiin sovellettavan ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan mainitunlaisen yksinostovelvoitteen pisin hyväksyttävä voimassaoloaika on viisi vuotta.[4]

Osapuolten toiminta markkinoilla

Toimenpidepyynnön kohteena oleva omistajakauppiassopimusmalli on otettu käyttöön 1.7.2002. Kyseisessä hinnoittelumallissa alennusta ei myönnetä solmitun sopimuksen pituuden mukaan, vaan kulloinkin jäljellä olevan sopimusajan mukaan siten, että mitä pidempi jäljellä oleva sopimusaika on, sitä alhaisempi on kauppiaan tukkuhinta. Jos sopimusta ei uusita vuosittain, nousee kauppiaan tukkuhinta. Tällä sopimusehdolla oli vaikutusta siihen, että suurin osa kauppiaista on vuosittain uusinut yhteistoimintasopimuksensa Neste Markkinointi Oy:n kanssa. Lisäksi sopimuksen mukaan hinnan määräytymiseen vaikuttavat pudotuskoko ja vuosivolyymi.

Kilpailuvirastolle antamassaan selvityksessä Neste Markkinointi Oy on todennut, että se aloitti vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa toimenpiteet sopimusmallin uudistamiseksi muun muassa siten, että sopimuksen jäljellä oleva sopimusaika ei enää vaikuttaisi kauppiaan tukkuhintaan. Sopimusneuvotteluiden alettua Neste Markkinointi Oy sopi kauppiaiden kanssa, että kiistanalaista sopimusehtoa ei sovelleta enää vuonna 2005. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppiaan jätettyä sopimuksensa uusimatta vuonna 2005 hänen maksamansa polttonesteiden sisäänostohinta ei noussut yhteistoimintasopimukseen sisältyvän taulukon mukaisesti. Sopimusneuvotteluissa ei kuitenkaan päästy kaikilta osin kauppiaiden kanssa yhteisymmärrykseen.

Viimeiset alennusehdoista johtuneet sopimusten uusimiset ovat tapahtuneet vuonna 2004. Tämä merkitsee sitä, että kyseiset kauppiaat voivat irrottautua sopimuksesta ensimmäistä kertaa vuonna 2009, vaikka alkuperäinen yhteistyösopimus oli solmittu vuonna 2002 tai 2003.

Oikeudellinen arviointi

Relevantit markkinat

Bensiinin ja dieselöljyn markkinat jaetaan vähittäis- ja tukkumarkkinoihin. Erottavana kriteerinä on polttonesteen ostotarkoitus. Tukkumarkkinoilla polttonesteet ostetaan jälleenmyyntiin ja vähittäismarkkinoilla puolestaan kulutukseen. Tukkumyyntiä on siten öljy-yhtiön ja jakeluaseman välinen kauppa ja vähittäiskauppaa myynti loppukäyttäjille. Siten esimerkiksi öljy-yhtiön myynti suurasiakkaille, kuten liikennöitsijöille, jotka hankkivat dieselöljyä omaan käyttöönsä, kuuluu vähittäismarkkinoihin.

Maantieteelliset markkinat ovat yksittäisen kuluttajan näkökulmasta se hankinta-alue, josta kuluttaja voi kohtuullisin kokonaiskustannuksin hankkia tarvitsemansa tuotteet. Polttonesteiden vähittäismyynnin maantieteellisiä markkinoita voidaan arvioida sekä loppukäyttäjien että huoltoasemayrittäjien näkökulmasta. Jakeluaseman näkökulmasta katsottuna markkinat muodostuvat siitä alueesta, johon kuuluvat loppuasiakkaat ja kilpailijat jakeluyrittäjä ottaa huomioon kyseisen aseman hinnoittelussa. Yksityisautoilijan kannalta markkinat muodostuvat niistä jakeluasemista, joita hän pitää realistisina vaihtoehtoisina hankintapaikkoina.

Tässä sitoumuspäätöksessä ei oteta kantaa siihen, onko Neste Markkinointi Oy:n toiminta ollut kilpailunrajoituslain 4 §:n tai perustamissopimuksen 81 artiklan vastaista, joten yksityiskohtaisempi relevanttien markkinoiden määrittäminen ei ole tarpeen.

Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

Kilpailunrajoituslain (480/1992) 1 a §:n mukaan kilpailunrajoitukseen sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan säännöksiä, mikäli kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Jos jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset tai kansalliset tuomioistuimet soveltavat kansallista kilpailulainsäädäntöä perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin, yritysten yhteenliittymien päätöksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, jotka saattavat vaikuttaa kyseisessä säännöksessä tarkoitettuun jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, niiden on myös sovellettava perustamissopimuksen 81 artiklaa mainitunlaisiin sopimuksiin, päätöksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin.[5]

EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kun riittävällä todennäköisyydellä voidaan ennakoida, että kilpailunrajoituksella voi olla yhteismarkkinoiden kannalta merkityksellinen välitön tai välillinen, todellinen tai potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden välisen kaupan rakenteeseen. Tällöin katsotaan kauppakriteerin täyttyvän. Tältä osin on tarkasteltava erityisesti, onko kyseinen menettely omiaan eristämään tiettyjen tuotteiden markkinat jäsenvaltioiden välillä.[6]

Epäilty perustamissopimuksen 81 artiklan ja kilpailunrajoituslain 4 §:n vastainen kilpailukielto on voinut vaikeuttaa mahdollisten ulkomaisten kilpailijoiden tuloa polttonesteiden jakelumarkkinoille Suomessa. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo kauppakriteerin täyttyvän.

Kilpailukielto

Yhteistoimintasopimuksessa on kyse yksinostosopimuksesta, joka on polttonesteiden jakelussa tyypillinen sopimuksenaikainen kilpailukielto. Tällainen kilpailukielto kuuluu vertikaalisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan 30 prosentin markkinaosuuteen asti edellyttäen, että sen voimassaoloaika on enintään viisi vuotta ja mikään ei estä ostajaa käytännössä luopumasta kilpailukiellon noudattamisesta viiden vuoden jälkeen.

Asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääminen ei kuitenkaan välttämättä merkitse lainvastaisuutta. Kilpailukielto ei kuulu ns. vakavimpiin kilpailunrajoituksiin, vaan se on kielletty jos kilpailu sen seurauksena rajoittuu tuntuvasti markkinoilla. Jos tuntuvia vaikutuksia todetaan esiintyvän, yritys voi perustella rajoitusta kilpailunrajoituslain 5 §:n tai 81 artiklan 3 kohdan mukaisten poikkeusedellytysten täyttymisellä.

Pitkäaikaisista kilpailukielloista kilpailuun mahdollisesti kohdistuva riski on kilpailevien ja mahdollisesti kilpailevien toimittajien sulkeminen pois markkinoilta, koska tällaiset sopimukset estävät kilpailevaa toimittajaa ryhtymästä liikesuhteeseen kilpailukieltoon sidotun yrittäjän kanssa. Toisaalta myös jakelijoiden mahdollisuus toimittajien kilpailuttamiseen eliminoituu.

Neste Oil Oyj:n markkinaosuus Suomessa öljytuotteiden tukkukaupassa oli vuonna 2006 noin 83%. Neste konserniin kuuluvan Neste Markkinointi Oy:n kautta tapahtuvassa vähittäismyynnissä markkinaosuus moottoribensiinin vähittäismyynnissä jää alle 30 %:n, mutta dieselöljyn vähittäismyynnissä markkinaosuus on noin 40 %. Dieselöljyn markkinaosuudesta vain [ … ][7] osa kertyy omistajakauppiaiden myynnistä. Kilpailukiellon voimassaoloaika on käytännössä yli viisi vuotta, joten ryhmäpoikkeusasetuksen edellytykset eivät joka tapauksessa täyty kummankaan tuotteen osalta. Tulisi siis arvioitavaksi sulkeeko kilpailukielto markkinat sillä tavalla, että sen seurauksena kilpailu markkinoilla rajoittuu. Mitä suurempi markkinaosuus ja pitkäaikaisempi sopimus, sitä todennäköisempää on, että markkinat sulkeva vaikutus on merkittävä. Vaikka Neste Markkinointi Oy:n markkinaosuus jää moottoribensiinin osalta juuri alle 30 %:n rajan, on se kuitenkin huomattava ja Neste Markkinointi Oy on suurin toimija markkinoilla. Omistajakauppiaista huomattava osa on Neste-kauppiaita.

EU-käytännössä yli viisi vuotta kestäviä kilpailukieltoja pidetään useimpien investointien väitettyjen tehokkuusetujen saavuttamisen kannalta tarpeettoman pitkinä tai tehokkuusedut eivät riitä korvaamaan velvoitteista aiheutuvaa markkinoiden sulkeutumista. Komission asetuksessa aiemmin ollut 10 vuoden enimmäisaika on tästä syystä lyhennetty viiteen vuoteen.

Komissio katsoi Repsol -tapauksessa viisi vuotta olevan enimmäispituus polttonesteiden toimittajan käyttämille kilpailukielloille, muuten markkinat sulkeva vaikutus rajoittaisi tuntuvasti kilpailua.[8] Markkinat olivat komission mukaan huomattavissa määrin vertikaalisesti integroituneet. Myös muut alalla toimijat käyttivät kilpailukieltosopimuksia ja kilpailevan verkoston perustaminen oli yleisesti vaikeaa. Komissio noudatti arvioinnissaan ns. Delimitis – testiä, jonka mukaan tilanteessa, jossa markkinoille pääsy on vaikeaa ja yrityksen laatimien kilpailukieltojen laajuus lisää osaltaan huomattavasti markkinoille tulon esteitä, voidaan katsoa, että kyseisellä sopimuksella on markkinat sulkeva vaikutus.[9]

Neste Markkinointi Oy:n antama sitoumus

Neste Markkinointi Oy on 21.6.2007 antanut Kilpailuvirastolle kilpailunrajoituslain 13 § 3 momentissa tarkoitetun sitoumuksen yksipuolisen irtisanomisoikeuden myöntämisestä Neste-ketjun kauppiaille. Lisäksi Neste Markkinointi Oy on vahvistanut, ettei tutkinnan kohteena ollutta sopimuksen uusimiseen liittyvää hinnoittelujärjestelmää enää sovelleta ja ettei vastaavaa järjestelmää oteta enää käyttöön. Irtisanomisedellytykset ovat seuraavat:

Kauppias voi irtisanoa sopimuksen vuonna 2007 seuraavin edellytyksin ja ehdoin:
Sopimus on alun perin allekirjoitettu vuonna 2002 (ja uusittu vuosina 2003–2004) ja on siten vuonna 2007 sopimuksen vuosipäivänä ollut voimassa viisi vuotta. Irtisanominen voidaan tehdä vuoden 2007 kuluessa [ … ][10] kuukauden irtisanomisajalla kuitenkin siten, että sopimus päättyy aikaisintaan sopimuksen vuosipäivänä. Viimeinen mahdollinen sopimuksen irtisanomispäivä on [ … ].[11] Irtisanomisesta ei seuraa kauppiaalle korvausvelvollisuutta.

Kauppias voi irtisanoa sopimuksen vuonna 2008 seuraavin edellytyksin ja ehdoin:
Sopimus on alun perin allekirjoitettu vuonna 2003 (ja uusittu vuonna 2004) ja on siten vuonna 2008 sopimuksen vuosipäivänä ollut voimassa viisi vuotta. Irtisanominen tulee tehdä viimeistään [ … ][12] kuukautta ennen sopimuksen vuosipäivää, jolloin sopimus päättyy vuosipäivänä. Irtisanomisesta ei seuraa kauppiaalle korvausvelvollisuutta.

Vuonna 2004 ja sen jälkeen tehdyt sopimukset
Alun perin vuonna 2004 ja sen jälkeen tehtyjen sopimusten kesto on sopimuksen mukainen (yhteistoimintasopimuksen kohta 17.1.).

Kilpailuvirasto ei ota tässä päätöksessä kantaa siihen, onko Neste Markkinointi Oy rikkonut kilpailunrajoituslain 4 §:n tai perustamissopimuksen 81 artiklan kieltoa. Virasto kuitenkin katsoo kuultuaan myös toimenpidepyynnön tekijää ja Neste Kauppiaat ry:tä, että Neste Markkinointi Oy:n antama sitoumus on riittävä toimenpide epäillyn kilpailunrajoituksen käsittelyn päättämiseksi. Neste Markkinointi Oy:n kauppiaille tarjoaman irtisanomisoikeuden johdosta kauppiaat voivat neuvotella uudesta yhteistoimintasopimuksesta muiden jakeluyhtiöiden tai Neste Markkinointi Oy:n kanssa sopimuksen oltua voimassa viisi vuotta, vaikka kauppias olisi uusinut sopimuksen vuonna 2003 tai 2004.

Kilpailuvirasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväkseen, jos jokin päätöksen perusteena oleva tosiseikka muuttuu olennaisesti, jos asianosaiset elinkeinonharjoittajat rikkovat sitoumuksiaan tai jos päätös on perustunut osapuolten toimittamiin puutteellisiin, virheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin.

Sovelletut säännökset

Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta, 3 artiklan 1 kohta.
EY:n perustamissopimuksen 81 artikla.
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 1 a §, 4 §, ja 13 § 3 momentti.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella siten kuin hallintolain-käyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Kilpailuviraston kilpailunrajoituslain 13 §:n nojalla antamaa päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei markkinaoikeus toisin määrää.

Lisätiedot

Lisätietoja päätöksestä antaa tutkimuspäällikkö Markku Tupamäki ja erikoistutkija Tarja Sinivuori-Boldt.


[1] Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton tilasto: Markkinaosuudet öljytuotteiden myynnissä vuonna 2006.

[2] Kohta poistettu liikesalaisuutena.

[3] Kilpailuviraston päätökset dnro 925/61/2000 ja dnro 559/61/2000.

[4] Komission asetus (EY) N:o 2790/1999 EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin EYVL L 336/21, 29.12.1999 (jäljempänä ”vertikaalinen ryhmäpoikkeusasetus”).

[5] Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta, EYVL L 1/1, 4.1.2003, artikla 3.

[6] C-309/99 Wouters (2002) ECR-I, kohta 95.

[7] Kohta poistettu liikesalaisuutena.

[8] Repsol C.P.P. COMP/B-1/38.348.

[9] C-234/89, Stergios Delimitis vs. Henninger Bräu AG.

[10] Kohta poistettu liikesalaisuutena.

[11] Kohta poistettu liikesalaisuutena.

[12] Kohta poistettu liikesalaisuutena.