Asianosaiset
Suomen Viihdelaitteet Oy
Pelika Net Oy
Ratkaisu
Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin ja se poistetaan käsittelystä.
Asian vireilletulo
Kilpailuvirasto on vastaanottanut Pelika net Oy:n (jäljempänä Pelika) 2.11.2001 tekemän toimenpidepyynnön, jonka mukaan Suomen Viihdelaitteet Oy (jäljempänä Viihdelaitteet Oy) sitoo sopimuksella sijoituspaikan viideksi vuodeksi yksipuolisesti itselleen siten, että sijoituspaikkaan ei voida sijoittaa muita viihdelaitteita eikä sijoituspaikka myöskään pääse sopimusvelvoitteesta irti viiteen vuoteen.
Asian selvittäminen
Yritykset
Pelika Net Oy (Pelika) toimii viihdelaitteiden maahantuonnissa, myynnissä, vuokrauksessa ja operoinnissa. Pelika tarjoaa viihdepeli- ja musiikkiautomaattipalvelujaan noin 2500 sijoituspaikassa ympäri Suomea. Eri yritysten liike- ja asiakastiloihin on sijoitettu yhteensä yli 5 000 viihdepeliä ja musiikkiautomaattia. Pelikan suosituimpia pelityyppejä ovat kolikkotoimiset kosketusnäytöllä toimivat monipelimikrot, erilaiset ajo-, taistelu-, seikkailu-, ampuma- ja urheiluaiheiset videopelit sekä flipperit, biljardit ja erilaiset lasten automaatit. Pelika edustaa Suomessa kaikkia viihdepelivalmistajien huippunimiä. Pelitoiminnan harjoittamisen ohella Pelika myy ja vuokraa maahantuomiaan uusia sekä operoinnista palautuvia viihdeautomaatteja. Pelika syntyi kun Raha-automaattiyhdistys (RAY) myi 1.3.2000 tuolloin johtavan ja aiemmin yksinoikeudellaviidelaitteiden markkinoilla toimineen Pelika RAY:n koko osakekannan Helmet Business Mentors Oy:n kokoamalle sijoittajaryhmälle ja yhtiön toimivalle johdolle. Pelikalla on kilpailun vapautumisesta huolimatta muun muassa RAY:n aiemmasta yksinoikeusasemasta johtuen edelleen vahva asema viihdelaitemarkkinoilla. Pelikan liikevaihto on vaihdellut vuosina 1995—2003 13 ja 19 m€:n välillä.[1]
Suomen Viihdelaitteet Oy:n (Viihdelaitteet Oy) toimialana on automaattien sijoittaminen yleisön käyttöön maksua vastaan ja muun alaan liittyvän toiminnan harjoittaminen. Viihdelaitteet Oy on Bilfac Oy:n tytäryhtiö, ja sen emoyhtiö tuo maahan viihdelaitteita. Viihdelaitteet Oy:n liikevaihto on vaihdellut vuosina 1995—2004 1,6 ja 2.5 m€:n välillä. Vuonna 2005 Viihdelaitteiden liikevaihto oli 1,6 m€. Viihdelaitteet Oy:n oman arvion mukaan sen markkinaosuus kansallisilla viihdelaitteiden operointimarkkinoilla on alle 10 prosenttia.
Alan yleinen kauppatapa
Alan toimintaa ohjaa 17.2.1995 voimaantullut viihdelaitelaki (164/1995), jonka mukaan viihdelaite on maksua vastaan yleisön käytettävänä pidettävä, huvitusta varten valmistettu automaatti ja laite, josta käyttäjä ei voi saada muuta voittoa kuin uusia pelejä tai uutta peliaikaa. Lain 3 §:n mukaan viihdelaitteen saa asettaa yleisön käytettäväksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain (122/19) nojalla elinkeinon harjoittamiseen oikeutettu. Viihdelaitteet on pääosin sijoitettu oheispalveluiksi ravintoloihin, huoltoasemille, kauppaliikkeisiin ja erilaisiin muihin yleisötiloihin. Tyypillisesti sijoituspaikka-asiakas saa tietyn prosenttiosuuden viihdelaitteen tuotosta korvaukseksi paikasta.
Viihdelaitteiden maahantuonti tapahtuu pääosin siten, että kukin operoija tuo laitteita maahan ensisijaisesti omaa operointiaan varten, vaikkakin saattaa myydä niitä myös muille operoijille. Viihdelaitteiden markkinoilla ei siten ole erotettavissa erillistä tukkuporrasta, vaan pelejä kuluttajille tarjoava vähittäismyyntiporras eli viihdepeliyrittäjät hankkivat yleensä laitteet suoraan valmistajilta. Ainoastaan jotkut kaikkein pienimmät viihdelaiteoperoijat eivät välttämättä kykene itsenäiseen maahantuontiin, vaan hankkivat laitteet joko Pelikalta tai muilta maahantuojilta.
Viihdelaitteet Oy:n selvitys
Kilpailuvirasto on pyytänyt Viihdelaitteet Oy:ltä selvitystä Pelikan toimenpidepyynnössä esitetyistä väitteistä sekä erikseen selvittään muun muassa alan yleistä sopimuskäytäntöä ja perustelemaan silloisen sijoituspaikkasopimuksen 12 kohdassa mainittua yksinostovelvoitetta.
Viihdelaitteet Oy:n antaman selvityksen mukaan automaatteja on Suomessa automaattitoimittajien toimesta sijoitettu lähinnä ravintoloihin ja kahviloihin, mutta myös muihin tiloihin, jossa se voi valvotusti olla yleisön käytettävissä. Automaatti on suurehko investointi, esimerkiksi vuonna 2002 yleisimmin noin 5000 euroa. Laitteiden asennus ja huolto ovat kustannuksiltaan suuria ja ammattitaitoa vaativia. Etenkin eräiden laitetyyppien käyttäjäkunta kyllästyy laitteeseen 1—4 kuukaudessa, ellei sitä jollakin tavalla uudisteta. Edellä mainituista syistä johtuen mainitut ravintolat eivät juuri itse osta tai vuokraa laitteita, vaan sitä hoitaa erityinen automaattitoimittajien yrittäjäkunta. Markkinatilanne on johtanut käytäntöön, jonka mukaan automaattitoimittaja hankkii laitteen, asentaa, huoltaa ja uudistaa laitteistoa sekä myös maksaa osuuden automaatin tuotosta ravintoloitsijalle. Ravintoloitsijan ainoa tehtävä on valvoa, ettei laitteille tehdä ilkivaltaa sekä ilmoittaa mahdollisista vioista.
Viihdelaitteet Oy:n selvityksen mukaan vain erittäin vilkkaissa paikoissa kannattaa pitää useampaa, varsinkaan samantyyppistä laitetta. Edellä selvitetystä seuraa, että varsinkin samantyyppiset laitteet syövät toistensa kannattavuutta, mikä aiheuttaa yrittäjälle merkittävän investointiriskin. Viihdelaitteet Oy:n mukaan investointiriskin hallitsemiseksi automaattitoimittaja tekee ravintoloitsijan kanssa sopimuksen, jossa muiden toimitusehtojen lisäksi sovitaan siitä, että ravintoloitsija ei tee vastaavaa sopimusta toisen toimittajan kanssa tai tuo omia laitteitaan kyseisiin tiloihin. Viihdelaitteet Oy:n sopimuskaavake on tämän selvityksen mukaan kuitenkin vain runko, jota voidaan muokata asiakkaan tarpeen mukaan.
Mikäli rajoittavaa ehtoa ei kuitenkaan lainkaan olisi, tekisivät ravintoloitsijat Viihdelaitteet Oy:n mukaan yleisesti sitä, että he tilaisivat operoijalta viihdelaitteen ja hankkisivat muutaman kuukauden kuluttua oman siinä tapauksessa, että se on kannattava. Operoijalle jäisi silloin maksettavaksi asennus- ja poistokustannukset, eivätkä tuotot kattaisi niitä lyhyeltä kaudelta, minkä lisäksi poistetusta laitteesta aiheutuisi ylimääräisiä varastointikustannuksia. Edelleen pienemmille alan yrittäjille muodostuisi myös riski huomattavan asiakasjoukon yhtäkkisestä menettämisestä. Jokainen laite olisi tällöin niin suuririskinen investointi, että automaattioperaattorit hakeutuisivat todennäköisesti muille aloille ja markkinoille syntyisi käytännössä Pelikan monopoli.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Sopimusjärjestelyihin liittyviä menettelyjä voidaan arvioida vertikaalisia rajoituksia koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus 2790/1999) soveltamisedellytysten näkökulmasta. Jos myyjän markkinaosuus kyseessä olevan tuotteen markkinoilla on enintään 30 %, rajoitus jää asetuksen mukaan Rooman sopimuksen 81 artiklan ja sitä vastaavan kilpailunrajoituslain 4 §:n (480/1992; muutossäännös 318/2004) soveltamisalan ulkopuolelle. Poikkeuksena ovat asetuksen luettelemat ns. mustan listan rajoitukset, jotka ovat lähtökohtaisesti aina kiellettyjä, ellei niille voida osoittaa artiklan 81 kohdassa 3 tai kilpailunrajoituslain 5 §:ssä tarkoitettuja perusteluja.[2]
Viihdelaitteet Oy:n sopimukset asiakasyritysten kanssa on pääsääntöisesti laadittu siten, että ne jatkuvat viiden vuoden sopimuskauden jälkeen automaattisesti ja ilman erillistä uutta sopimusta, ellei sopimusta tätä ennen irtisanota. Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomiota siihen, että näin muotoiltuna sopimukset voivat jäädä edellä mainitun vertikaalisia rajoituksia koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen ulkopuolelle. Komission tiedonannossa (2000/C291/01) ”Suuntaviivat vertikaalisista rajoituksista” todetaan, että ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin kilpailunrajoituksiin ei sovelleta olettamaa, jonka mukaan ne olisivat automaattisesti lainvastaisia, mutta ne voidaan joutua tutkimaan erikseen.
Sanottu koskee myös sopimuksiin sisällytettyä kilpailukieltoehtoa, jonka mukaan tilaaja sitoutuu olemaan sijoittamatta sopimuksen kohteena olevaan huoneistoon sopimuskauden aikana muiden toimittajien viihdelaitteita. Mainitun komission ryhmäpoikkeusasetuksen 5 artiklan mukaan kyseistä ryhmäpoikkeusta ei sovelleta kilpailukieltovelvoitteisiin, jotka ovat voimassa määräämättömän ajan tai yli viisi vuotta. Kilpailukielto kuuluu asetuksen soveltamisalaan, jos sen voimassaoloaika on enintään viisi vuotta ja mikään ei estä ostajaa käytännössä luopumasta kilpailukiellon noudattamisesta viiden vuoden jälkeen. Viiden vuoden aikarajaa ei kuitenkaan sovelleta, jos ostaja myy sopimuksen kohteena olevia tuotteita toimittajan omistamissa tiloissa. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääminen ei merkitse kuitenkaan välttämättä lainvastaisuutta. Jos tuntuvia kilpailunrajoituksia todetaan esiintyvän, yritys voi ainakin tietyissä tapauksissa perustella rajoitusta kilpailunrajoituslain 5 §:n ja 81 artiklan 3 kohdan mukaisten poikkeusedellytysten täyttymisellä.
Kilpailunrajoituslain tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Kilpailuviraston tehtäväksi on lainsäädännössä asetettu selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia. Jos Kilpailuvirasto katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua, sen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Kilpailuvirasto voi kuitenkin olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kilpailunrajoituksesta huolimatta kokonaisuutena pitää toimivana tai jos kilpailunrajoituksella on vain vähäinen vaikutus taloudelliseen kilpailuun. Kilpailuvirastolle on näin ollen varattu mahdollisuus voimavarojensa tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Kilpailuviraston tavoitteena on lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla puuttua erityisesti kansantaloudellisesti merkittäviin kilpailunrajoituksiin, joilla on markkinamekanismin yleisen toimivuuden kannalta merkittävä haitallinen vaikutus ja jotka on kilpailunrajoituslaissa selkeästi kielletty.
Viihdelaitteet Oy on toimittanut virastolle asiakirjoja, jotka osoittavat että Viihdelaitteet Oy ei ole aina systemaattisesti vaatinut sopimusmallinsa mukaista sopimusta vaan on asiakkaan niin halutessa ollut valmis laatimaan myös kestoltaan lyhyempiä sekä muiltakin osin muutettuja sopimuksia. Viihdelaitteet Oy on myös ilmoittanut virastolle, että se on jatkossakin valmis laatimaan kestoltaan lyhyempiä ja muiltakin osin muutettuja sopimuksia asiakkaan niin halutessa. Edelleen Viihdelaitteet Oy on ilmoittanut olevansa tarvittaessa valmis muuttamaan yleisemminkin sopimuksiaan ongelmallisiksi katsotuilta osin kohtuullisen siirtymäajan puitteissa.
Johtopäätös
Kilpailuvirasto katsoo, että Viihdelaitteet Oy:n menettelyä ei voida edellä kuvattu kokonaisuus huomioon ottaen pitää merkittävänä kilpailunrajoituksena, jonka seurauksena kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy. Arviossaan virasto on ottanut huomioon muun muassa viihdelaiteoperoinnin luonteen ja alalla vallitsevan kilpailutilanteen, Viihdelaitteet Oy:n pienen markkinaosuuden sekä sen, että Viihdelaitteet Oy on valmis muuttamaan sopimuksiaan ongelmalliseksi katsotuilta osin, erityisesti asiakkaan niin halutessa, kohtuullisen ajan kuluessa. Kilpailuvirasto katsoo, että Viihdelaitteet Oy:n sopimusjärjestelyllä ei edellä sanottu huomioon ottaen ole kilpailunrajoituslain 4 §:ssä tarkoitettuja tuntuvia vaikutuksia markkinoilla ja että asian yksityiskohtaisempi selvittäminen tässä yhteydessä ei siten ole terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamisen kannalta tarkoituksenmukaista.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/1992) 9 § ja 4 § (muutossäädös 318/2004).
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään.
Valitusosoitus on liitteenä.
Lisätiedot
Lisätietoja antaa tutkimuspäällikkö Ari Ahonen.
[1] Kesäkuussa 2006 tehtiin yrityskauppa, jossa Pelikan silloiset omistajat (Sifterium S.A. ja Helmet Business Mentors Oy:n edustamat muut sijoittajat sekä yritysjohto) myivät yhtiön kaikki osakkeet Prioria Oy:lle, johon Pelika tullaan fuusioimaan. Käytännössä kauppa ei suoranaisesti vaikuta Pelikan toimintaan tai markkina-asemaan.
[2] 30.4.2004 saakka vastaavien sopimusjärjestelyjen arviointi olisi tehty perustuen kilpailunrajoituslain (480/1992) 9 §:än, joka on kuitenkin kumottu 1.5.2004 voimaan astuneella muutossäännöksellä (318/2004).