1 Asia
Vapo Oy:n hinnankorotukset puupellettimarkkinoilla
2 Osapuolet
Vapo Oy, Jyväskylä
3 Ratkaisu
Asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin ja se poistetaan käsittelystä.
4 Asian vireilletulo
1. Kilpailuvirasto avasi syksyllä 2007 oma-aloitteisen selvityksen liittyen puupellettimarkkinoihin ja Vapo Oy:n (jäljempänä Vapo) tekemiin puupellettien hinnankorotuksiin. Kilpailuvirasto oli saanut useita yhteydenottoja liittyen Vapon hinnoitteluun ja tekemiin hinnankorotuksiin.
2. Yhteydenotoissa todettiin Vapon nostaneen puupellettien hintaa merkittävästi, mahdollisesti jopa kaksinkertaiseksi vuonna 2005 toteutetun Metsäliitto/Vapo
-yrityskaupan[1] jälkeen. Yhteydenotoissa tuotiin esille, että vaihtoehtoisten toimittajien puuttuessa pellettienergian käyttäjät ovat pakotettuja hankkimaan energiansa Vapolta.
3. Kilpailuvirasto on saanut asiassa Vapon antaman selvityksen, jossa se on avannut pellettien hinnoitteluun vaikuttaneita tekijöitä ja hinnankorotuksia vuosina 2004–2007.
5 Asiaselostus
5.1 Pellettilämmitys ja muut lämmitysmuodot
4. Uuden talon rakentaja valitsee eri lämmitysmuodoista talonsa lämmitysjärjestelmän. Valintavaiheen jälkeen lämmitysjärjestelmä ei ole myöhemmin enää helposti tai edullisesti muutettavissa. Vaihtoehtoisia pientalon lämmitysmuotoja pellettilämmityksen lisäksi ovat esimerkiksi sähkö-, öljy- ja puulämmitys, maalämpö sekä kaukolämpö alueilla, joilla se on saatavilla.
5. Eniten valittu lämmitysratkaisu uusiin pientaloihin on koko 2000-luvun ollut sähkölämmitys. Sen osuus on kuitenkin kaventunut, ja erityisesti maalämpöpumput ovat kasvattaneet suosiotaan. Rakennustutkimus RTS Oy:n[2] mukaan uusiin pientaloihin valituista lämmitysmuodoista vuonna 2008 sähkölämmityksen osuus oli 37 %, maalämmityksen 29 % ja kaukolämmityksen 13 %. Pellettilämmityksen osuus oli 2 %.
5.2 Puupelletin tuotanto ja hintakehitys
6. Puupelletti on tiiviiksi puristettua sahanpurua, kutterinlastua ja vastaavaa saha- ja puusepänteollisuuden sivutuotetta. Pelletin kotimainen tuotanto ja kulutus ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun. Merkittävä osa tuotannosta on mennyt vientiin, lähinnä Ruotsiin ja Tanskaan.
7. Metsäntutkimuslaitoksen maaliskuussa 2011 julkaiseman metsätilastotiedotteen[3] mukaan puupellettejä tuotettiin Suomessa vuonna 2010 noin 290 000 tonnia, josta noin 170 000 tonnia käytettiin kotimaassa. Kotimaisen tuotannon lisäksi Suomeen tuotiin pellettiä lähinnä Venäjältä ja Latviasta noin 18 000 tonnia.
8. Suomen Pellettienergiayhdistys ry:n[4] (jäljempänä SPE) mukaan pellettiä Suomessa tuottaa 16 eri yritystä 25 pellettitehtaassa ja tehtaiden maksimikapasiteetti on yli 700 000 tonnia. Vapon lisäksi pellettejä Suomessa tuottavat mm. Versowood Oy, Sievin Konepalvelu Oy, Kotkan Polttopuu, Lokapelletti Oy, M-Pelletti Oy ja Manipuu Oy.
9. Itä-Suomen yliopiston professori Lauri Sikasen[5] mukaan paikallisia pelletin tuottajia on syntymässä koko ajan lisää. Myös markkinoilla jo toimivat yritykset laajentavat toimintaansa ja rakentavat lisää tuotantokapasiteettia. Esimerkiksi Versowood Oy ilmoittaa kotisivuillaan[6] hankkineensa syyskuussa 2010 yrityskaupalla puupellettejä tuottavan Paahtopuu Oy:n koko osakekannan ja vahvistavansa siten asemaansa pellettimarkkinoilla.
10. Vasta osa saha- ja puusepänteollisuuden tuottamasta pellettien raaka-aineesta hyödynnetään. SPE:n esittämän arvion[7] mukaan raaka-ainetta riittää metsissä ja metsäteollisuudessa siten, että nykyinen käyttö voitaisiin nykyisellä tuotantokapasiteetilla nelinkertaistaa. Tarvittaessa pellettien valmistukseen voidaan käyttää myös muita raaka-aineita, kuten esimerkiksi kokopuuta.
11. Kaikkien lämmitysenergioiden hinnat ovat olleet nousussa koko 2000-luvun. Tilastokeskuksen energiajulkaisun[8] mukaan esimerkiksi kevyen polttoöljyn hinta on vuosien 2009–2010 välisenä aikana noussut kolmanneksen. Sähkön kuluttajahintoja seuraavan VaasaEMG:n alkuvuoden 2011 tiedotteiden PriceWatch > tiedotteet” name=”_ftnref9″ href=”#_ftn9″>[9] mukaan sähkön tarjoushinnat ovat nousseet vajaan viidenneksen vuoden takaiseen verrattuna. Puupelletin kuluttajahintaa on tilastoitu vuoden 2009 alusta osana Tilastokeskuksen tuottajahintaindeksiä[10] ja sen hinta marraskuussa 2010 oli 5,26 senttiä/KWh. Muiden lämmitysenergioiden tavoin puupelletin hinta on pitkään ollut nousussa, mutta Tilastokeskuksen energiajulkaisun mukaan vuoden 2010 lopulla sen hinta laski edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 1,2 %.
12. SPE:n[11] mukaan pelletin kuluttajahinta on noussut parin viime vuoden aikana 20–25 %, ja pelletin raaka-aineen hinta on noussut viimeisen viiden vuoden aikana lähes 100 %. Pelletin hinta-asema verrattuna muihin lämmitysenergioihin on SPE:n[12] mukaan pysynyt lähes samana, ja öljyn ja sähkön hintavaihteluihin verrattuna pelletin hinta on pysynyt myös vakaampana.
13. Pelletin hintakehitys Ruotsissa on ollut vastaavaa kuin Suomessa. Telge Energin laskelmien[13] mukaan talvikuukausina 2006–2010 pelletin hinta on ollut matalampi ja vakaampi kuin sähkön hinta vastaavina ajanjaksoina. Pelletin hinta Ruotsissa talvella 2010 oli vajaat 0,70 kruunua/KWh eli noin 7,80 senttiä/KWh. Pelletti on Ruotsissa Suomea kalliimpaa.
5.3 Vapon asema puupellettimarkkinoilla
14. Kilpailuvirasto on tarkastellut puupellettien markkinoita edellä mainitun Metsäliitto/Vapo -yrityskaupan yhteydessä. Yrityskauppapäätöksessä ei otettu lopullista kantaa siihen, ovatko pelletit samoilla relevanteilla tuotemarkkinoilla muiden puupolttoaineiden kanssa. Pellettien maantieteellisten markkinoiden todettiin olevan oletettavasti Suomea laajemmat.
15. Vapo on Kilpailuvirastolle antamassaan selvityksessä katsonut pelletin kilpailevan myös muiden lämmitysenergiamuotojen kanssa samoilla tuotemarkkinoilla. Vapon näkemyksen mukaan puupellettien markkinat ovat maailmanlaajuiset ja joka tapauksessa Suomea laajemmat. Vapon arvio sen markkinaosuudesta puupellettien markkinoilla Suomessa on noin 60–70 prosenttia.
16. Asian lopputulos huomioiden voidaan relevanttien markkinoiden määrittely ja kysymys Vapon määräävästä markkina-asemasta jättää avoimeksi. Ottaen huomioon Vapon vahvan aseman puupellettien markkinoilla Suomessa on sen toimintaa kuitenkin perusteltua tarkastella lähtökohtaisesti mahdollisen määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta.
5.4 Määräävä markkina-asema ja sen väärinkäyttö
17. Kilpailunrajoituslain (480/92) 3 §:n 2 momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.
18. Kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti:
1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi;
3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai
4) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
19. Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan mukaan kohtuuton hinnoittelu voi ilmetä muun muassa tietyn hyödykkeen tai palvelun yleisen hintatason kohtuuttomuutena tai kohtuuttomina hinnankorotuksina.
5.5 Vapon selvitys puupellettien hinnoittelusta ja hinnankorotuksista
20. Vapon mukaan pellettilämmityksen investointikustannukset ovat eri lämmitysmuotoja verratessa korkeahkot, jolloin investointivaiheen kilpailutilanne tuo merkittävää kilpailupainetta myös polttoaineen hinnoitteluun. Pellettiliiketoiminta ei Vapon mukaan ole pitkällä tähtäimellä kannattavaa, ellei polttoaineen hinta pysy tasolla, jolla pellettilämmittäjien lämmityskustannukset pysyvät muita lämmitysmuotoja alhaisempina.
21. Vapo toteaa joutuneensa myymään pellettiä niin Suomessa kuin ulkomaillakin tappiollisesti. Hinnankorotukset tasolle, joka mahdollistaisi positiivisen tuloksen, eivät ole olleet mahdollisia. Tämä johtuu Vapon mukaan toimialan varhaisesta kehitysvaiheesta ja voimakkaasta investointitarpeesta. Lisäksi raaka-aineen saatavuuden heikentyminen on johtanut siihen, että Vapo on joutunut siirtymään kuivista märkiin raaka-ainejakeisiin, mikä on nostanut valmistuksen kustannuksia.
22. Vapon mukaan sen tekemät hinnankorotukset liittyvät kiinteästi raaka-aine- ja valmistuskustannusten nousuun. Koska kotimaiset markkinat ovat nuoret ja kasvussa, Vapo toteaa pyrkineensä maltillisiin hinnankorotuksiin, jottei kokonaismarkkinoiden kasvu rajoittuisi. Selvityksensä mukaan Vapo on ajanjaksolla 2004–2007 korottanut keskimääräisiä hintojaan noin 30 prosentilla, vaikka kustannukset ovat kasvaneet yli 70 prosenttia. Vastaavanlaista hintojen nousua on Vapon mukaan esiintynyt myös muissa Euroopan maissa.
6 Kilpailuviraston näkemys ja ratkaisun perustelut
23. Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen on kiellettyä käyttää markkinavoimaansa hyväksi hinnoittelemalla kohtuuttomalla tavalla ja siten hyötymään asemastaan markkinoilla. Kohtuutonta hinnoittelua arvioidaan esimerkiksi vertaamalla hyödykkeestä perittävää hintaa sen tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin, vastaaviin kilpailluilla markkinoilla tarjottavien hyödykkeiden hintoihin tai vertaamalla määräävässä asemassa olevan yrityksen kannattavuutta muiden yritysten kannattavuuteen.
24. Vapo on Suomessa tuotantokapasiteetiltaan ja -volyymiltään selkeästi suurin valtakunnallinen pelletin tuottaja. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella alalle on tullut uusia paikallisia pellettituottajia, ja osa nykyisistä toimijoista on kasvattanut tuotantokapasiteettiaan. Uusia tehdashankkeita on myös vireillä tai suunnitteilla. Pellettilämmityksen osuus pientaloissa muihin lämmitysvaihtoehtoihin nähden on ollut vähäinen, mutta tuotannon kasvun ohella myös pelletin kysyntä on kasvanut koko 2000-luvun. Julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan kysynnän ennakoidaan kasvavan entisestään.
25. Pelletin hinta Suomessa on noussut erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana, mutta SPE:n keräämien hintatietojen mukaan nousuvauhti ei ole oleellisesti poikennut muiden lämmitysmuotojen hintakehityksestä. Pelletin hinta Suomessa on pysytellyt Ruotsin hintatasoa alhaisempana.
26. Vapolta saatujen selvitysten mukaan pelletistä perimillään hinnoilla ja tekemillään hinnankorotuksilla yhtiö ei ole pystynyt kattamaan pelletin tuotannosta aiheutuvia kustannuksia. Myös Vapon julkisesti saatavilla olevien tilinpäätöstietojen perusteella sen pellettituotanto on ollut tappiollista.
27. Kilpailuviraston ensisijaisena tehtävänä ei ole kohtuuttomaan hinnoitteluun puuttuminen, vaan kilpailun edellytysten turvaaminen ensisijaisesti markkinoille pääsyn esteitä poistamalla ja turvaamalla siten markkinamekanismin toimivuus ja markkinoiden itseohjautuvuus. Oikeuskäytännön perusteella Kilpailuvirasto voi puuttua määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kohtuuttomaan hinnoitteluun vain, jos se on ilmeisen kohtuutonta.
28. Ottaen huomioon niin kotimaisessa oikeuskäytännössä kuin EY-oikeudessakin linjatut kohtuuttoman hinnoittelun arviointiperiaatteet ja edellä mainitut seikat Kilpailuviraston arvion mukaan ei vaikuta todennäköiseltä, että Vapon pellettihinnoittelussa olisi kyse kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaisesta kohtuuttomasta hinnoittelusta.
29. Kilpailunrajoituslain 12 §:n mukaan Kilpailuvirasto selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia. Jos Kilpailuvirasto katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua, sen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Edellä mainitut seikat eivät viittaa siihen, että Kilpailuviraston olisi aihetta selvittää asiaa enempää, ja se poistetaan käsittelystä.
7 Sovelletut säännökset
30. Laki kilpailunrajoituksista (480/1992, ml. muutossäädös 318/2004) 3 §:n 2 momentti, 6 § ja 12 §.
8 Muutoksenhaku
31. Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.
9 Lisätiedot
32. Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.
[1] Kilpailuvirasto hyväksyi ehdollisena 5.1.2005 antamallaan päätöksellä yrityskaupan, jossa Metsäliitto Osuuskunta hankki Suomen valtion kanssa yhteisen määräysvallan Vapo Oy:ssä (Dnro 48/81/2004).
[2] http://www.suomirakentaa.fi/pienrakentajasivut/omakotirakentaminen/laemmitys-vesi-ja-viemaerit/laemmitysvalinta
[3] http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2011/puupelletit10.htm (metsätilastotiedote 11/2011, 24.3.2011)
[4] Www.pellettienergia.fi ja Kauppalehti, mielipidekirjoitus 31.5.2010, SPE:n toiminnanjohtaja Hannes Tuohiniitty: ”Suomen pellettituotanto hyödyttää eniten Ruotsia”.
[5] HS.fi, vieraskynä 27.1.2010, Lauri Sikanen: ”Pellettilämmityksellä on vielä tulevaisuutta”.
[7] SPE:n toiminnanjohtaja Hannes Tuohiniityn seminaariesitys 28.10.2010: ”Pelletillä on kilpailukykyä”.
[8] http://tilastokeskus.fi/til/ehkh/2010/04/ehkh_2010_04_2011-03-29_tie_001_fi.html
[9] Www.vaasaemg.com → PriceWatch → tiedotteet
[10] http://www.stat.fi/til/thi/2011/02/thi_2011_02_2011–03-17_tau_025_fi.html
[11] SPE:n toiminnanjohtaja Hannes Tuohiniityn haastattelu Aamulehdessä 5.12.2009.
[12] Www.pellettienergia.fi ja SPE:n toiminnanjohtaja Hannes Tuohiniityn seminaariesitys 28.10.2010: ”Pelletillä on kilpailukykyä”.
[13] Telge Energin lehdistötiedote 20.1.2011.