1 asia
Suomen Fotokaupan Liitto ry:n Eiri Oy:n digikuvakampanjaan kohdistuva suositus.
2 osapuolet
Suomen Fotokaupan Liitto ry, Helsinki
3 ratkaisu
Asia poistetaan käsittelystä kilpailunrajoituslain 12 §:n perusteella.
4 asian vireilletulo
1. Kilpailuvirastoon siirrettiin 17.12.2004 hallintolain 21 §:n perusteella erään yksityishenkilön Kuluttajavirastolle tekemä tiedustelu koskien Suomen Fotokaupan Liitto ry:n (jäljempänä Liitto) toimintaa Eiri Oy:n (jäljempänä Eiri) alennuskampanjan yhteydessä. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan Liitto oli 2.12.2004 päivätyllä kirjeellään päättänyt suosittaa jäsenilleen, etteivät ne osallistuisi Eirin 6.12.2004–16.1.2005 välisenä aikana järjestämään digikuva-alennuskampanjaan, ja että Liiton jäsenet pidättäytyisivät muustakin kaupallisesta yhteistoiminnasta Eirin kanssa toistaiseksi.
2. Kilpailuvirasto järjesti 11.1.2005 neuvottelun Liiton kanssa tarkoituksena selvittää Liiton reaktiota Eirin alennuskampanjaan. Sekä Eiri että Liitto ovat toimittaneet Kilpailuvirastolle sen kilpailunrajoituslain 10 §:n nojalla pyytämiä lisätietoja.
3. Suomen Fotokaupan Liitto toimitti 18.8.2005 päivätyn vastineensa Kilpailuviraston päätösluonnokseen sekä lisävastineen 31.1.2006. Oy Overseas Trade Center Ltd (jäljempänä OTC) ja V-M Kallioniemi Oy (jäljempänä V-M Kallioniemi) toimittivat vastineensa Kilpailuviraston päätösluonnokseen 31.1.2006 mennessä. Lisäksi Kar-Foto, MV-Kuvat ky (jäljempänä MV-kuvat), TopShot ky (jäljempänä TopShot), T:mi Valkeakosken Näppäri (jäljempänä Näppäri), ja Villen Kuva Oy (jäljempänä Villen kuva) toimittivat vastineensa Kilpailuviraston päätösluonnokseen 26.1.2007 mennessä.
4. Eirikuva Digital Image Oy Ab on 28.5.2007 toimittanut Kilpailuvirastolle oma-aloitteisen lisäselvityksen.
5. Kilpailuvirasto varasi 7.12.2007 päivätyllä kirjeellään Suomen Fotokaupan Liitolle sekä edellä kohdissa 3–4 mainituille yrityksille mahdollisuuden lausua päätösluonnoksesta.
5 asiaselostus
5.1 Markkinaolosuhteet ja -rakenne
6. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan vuonna 2004 valokuvien kehittämisen markkinat Suomessa (ml. analoginen kuvanvalmistus ja digikuvien valmistus) olivat 40–45 miljoonan euron arvoiset. Näillä markkinoilla vuonna 2005 toimivat Ifi Oy noin 30 %, Eiri noin 25 % ja Color-Kolmio Oy 5 % markkinaosuuksin. Minilaboratoriot, joita on noin 400 eri puolella Suomea, edustavat noin 40 % valokuvien kehittämisen markkinoista. Kuvankehityspalveluja kuluttajille tarjoavia myyntipisteitä oli vuonna 2004 yhteensä yli 850. Vuonna 2004 digiharrastekuvien valmistuksesta noin puolet tilattiin verkkokaupan kautta ja noin puolet muiden jakelukanavien kautta. Koko harrastekuvien kaupasta verkkokaupan osuus oli vuonna 2004 noin 5 %.
7. Kilpailuviraston tietojen mukaan Eirin osuus valokuvausalan tuotteiden maahantuonnin ja tukkumyynnin markkinoilla vuonna 2004 oli noin 6 %. Kolme merkittävintä toimijaa maahantuonnissa ja tukkumyynnissä olivat Canon noin 40 % sekä Olympus ja Hewlett-Packard noin 15 % markkinaosuuksilla.
8. Valokuvausalan tuotteiden (kuvanvalmistus ja tavarakauppa) jakelukanavina voidaan valokuvausalan erikoisliikkeiden lisäksi pitää hyper- ja supermarketteja, kodintekniikkaliikkeitä, kirjakauppoja, kioskeja, huoltamoja sekä erilaisia kuvien tilausautomaatteja ja verkkokauppaa. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan vuosina 2004–2005 digi- ja videokameroista arviolta 80 % myytiin muiden kuin fotokauppojen kautta.[1]
5.2 Yritykset
5.2.1 Suomen Fotokaupan Liitto ry
9. Suomen Fotokaupan Liitto ry on aatteellinen etujärjestö, jonka tehtävänä on muun muassa kehittää valokuvausalan markkinoiden yleisiä edellytyksiä ja vahvistaa alan erikoiskaupan asemaa, edistää jäsenten yleisiä ja yhteisiä etuja yrittäjätoiminnassa ja työnantajana sekä työskennellä terveiden myyntiperiaatteiden ylläpitämiseksi. Liiton mukaan sen päätehtäviä ovat valokuvausalalla noudatettavista yritystoiminnan hyvistä tavoista, kuluttajansuojalainsäädännöstä ja takuuasioista tiedottaminen.
10. Liiton varsinaisia jäseniä ovat Suomessa valokuvaustarvikevähittäiskauppaa (jäljempänä fotokauppa) harjoittavat tahot. Suomen 321:sta fotokaupasta noin 130, eli noin 40 % oli Liiton jäseniä joulukuussa 2004. Toimipaikkoja jäsenistöllä oli noin 240, joista 69 oli Eirikuva-jälleenmyyjiä.
5.2.2 Eiri Oy
11. Eiri Oy:n ydinliiketoiminta koostui 16.11.2005 asti valokuvien teollisesta valmistamisesta sekä valokuvausalan tuotteiden maahantuonnista ja tukkukaupasta. Eiri toimitti valmistamiaan valokuvia[2] sekä maahantuomiaan[3] tuotteita yli 600 jälleenmyyjää (esim. valokuvausalan erikoisliikkeet, super- ja hypermarketit sekä kodintekniikkaliikkeet) kattavan jälleenmyyjäverkostonsa kautta kaikkialle Suomessa.
12. Eirin liikevaihto vuonna 2004 oli noin 20,8 milj. euroa. Kuvanvalmistuksen osuus yrityksen liikevaihdosta oli arviolta 10,2 milj. euroa, josta digiharrastekuvien osuus oli tuolloin noin 5,2 % (530 000 euroa).
13. Eiri Oy jätti 23.11.2004 yrityssaneeraushakemuksen ja hakeutui konkurssiin 16.11.2005. Eirikuvan toiminta samalle asiakaskunnalle jatkui 16.2.2006 alkaen Eirikuva Digital Image Oy Ab:na, joka on osa ruotsalaista Amago Capital Ab -konsernia.
5.3 Tapahtumakuvaus
14. Eirin valmistamia digikuvia sai tilata suoraan Eirin kautta tai sen Eirikuva-jälleenmyyjiltä. Jälleenmyyjä peri asiakkaalta asiakkaan kanssa sopimansa maksun kuvanvalmistuksesta ja maksoi Eirille kuvanvalmistuksesta Eirin kanssa sopimansa maksun.
15. Eiri oli tavanomaisella myyntikirjeellään ilmoittanut Eirikuva-jälleenmyyjilleen, että se järjestää asiakkailleen 60-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi alennuskampanjan 6.12.2004–16.1.2005 välisenä aikana, jolloin digikuvia tarjotaan asiakkaalle 60 % alennuksella. Kampanjan aikana kuvan hinta kuluttajalle oli 0,10€/kpl ja kauppiashinta 0,07€/kpl, joka oli normaali Eirin jälleenmyyjilleen maksama provisio. Tarjous koski 10×13 cm digikuvia kiiltävä- tai mattapintaisena muistikortilta, CD:ltä tai Internetin välityksellä tilattuna.
16. Näin ollen Eiri määritteli valmiiksi asiakkaalta digikuvasta veloitettavan kiinteän hinnan. Kauppiaan oikeutta myydä kampanjakuvat edullisempaan hintaan ei ollut kuitenkaan rajoitettu. Kampanjaan osallistuminen oli Eiri-kuva-jälleenmyyjille vapaaehtoista.
17. Eirin alennuskampanjan johdosta Suomen Fotokaupan Liitto piti 29.11.2004 Liiton työvaliokunnan kokouksen. Liiton antamien selvitysten mukaan työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa eli silloin, kun kiireellinen asia ei voi odottaa hallituksen koolle kutsumista. Työvaliokunnan 29.11.2004 pidetyn kokouksen muistion mukaan kokouksessa ”päätettiin lähettää Eiri Oy:lle kirje, jossa paheksutaan kampanjaa ja suositella Liiton jäsenyrityksille kampanjan ulkopuolelle jättäytymistä sekä pidättäytymistä myös muusta kaupallisesta yhteistoiminnasta Eiri Oy:n kanssa toistaiseksi.”
Kokousmuistiossa todetaan edelleen, että ”toimenpiteisiin ryhdytään vasta sitten, kun lisäksi vielä kahdelta hallituksen jäseneltä on saatu päätökseen puhelimitse hyväksyntä.”
18. Työvaliokunnan päätöksen jälkeen Eirille toimitettiin Liiton hallituksen nimissä 30.11.2004 päivätty kirje, jonka mukaan ”Liitto tulee suosittamaan jäsenyrityksilleen jättäytymistä kampanjan ulkopuolelle sekä pidättäytymistä myös muusta kaupallisesta yhteistoiminnasta Eirin kanssa toistaiseksi.”
19. Liitto antoi edellä mainitut suositukset kauppiasjäsenilleen 2.12.2004 näille toimitetulla kirjeellä, jossa oli liitteenä edellä mainittu Eirille toimitettu kirje. Liiton suosituksista kerrottiin myös Savon Sanomien 11.12.2004 julkaisemassa artikkelissa.
20. Kilpailuvirasto järjesti Liiton suositusten johdosta 11.1.2005 kokouksen Liiton kanssa. Liiton edustajat, toiminnanjohtaja Lea Herttua ja hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Ikonen, esittivät Kilpailuvirastolle perusteluna Liiton suositukselle sen, ettei Eirin kampanjahinta kata kuvan tuotantokustannuksia. Edullisena, mutta digikuvan tuotantokustannukset kattavana hintana Liiton edustajat pitivät 0,25–0,30€/kpl[4]. Myös Liiton kirjeessä Eirille todetaan ”kampanjan täysin romahduttavan sen kohteena olevan, valokuvausalan kasvavan sektorin, digikuvan hinta- ja katetason Suomessa.”
21. Liiton hallitus hyväksyi työvaliokunnan 29.11.2004 tekemän päätöksen 15.2.2005 järjestetyssä hallituksen kokouksessa. Pöytäkirjan mukaan työvaliokunnan kirjeellä ja suosituksella oli niiden hallitusten jäsenten hyväksyntä, jotka oli saatu 29.11.2004 kiinni puhelimitse. Edelleen hallituksen pöytäkirjassa todetaan, että jäsenistö on ollut pääsääntöisesti tyytyväinen hallituksen toimiin kyseisessä asiassa. Pöytäkirjan mukaan hallitukselle kerrottiin myös Kilpailuviraston kanssa 11.1.2005 käydystä keskustelusta. Edelleen pöytäkirjassa todetaan, että ”kaikki hallituksen jäsenet pitivät hintansa kampanjankin aikana entisellään Seppo Leppästä [TopShot] lukuun ottamatta. Hän osallistui kampanjaan.”
6 asiassa saadut selvitykset
6.1 Eiri Oy / Eirikuva Digital Image Oy Ab
22. Eirin 15.4.2005 antaman selvityksen mukaan Liiton suosituksilla ei ole ollut vaikutusta kuvanvalmistuspalveluiden myyntiin, mutta niillä on voinut olla vaikutuksia valokuvausalan tarvikkeiden tukkukauppaan. Selvityksen mukaan Eiri-jälleenmyyjistä kolme ilmoitti kampanjan johdosta, että heidän nimensä tulee poistaa digikuvien valmistuspalveluita välittävien liikkeiden listasta internet-sivuilta. Nämäkään kauppiaat eivät osallistuneet boikottiin tavarakaupan osalta ja Eirin käsityksen mukaan nämä kauppiaat välittivät kuvapalveluitakin, mikäli asiakas niitä liikkeestä tiedusteli.
23. Eirikuva Digital Image Oy Ab (jäljempänä EDI) on 28.5.2007 antamassaan selvityksessä[5] todennut, että siitäkin huolimatta, että Eirin asiakkailla oli mahdollisuus jättäytyä kampanjan ulkopuolelle, niin lähes kaikki asiakkaat osallistuivat kampanjaan. EDI:n mukaan Liiton boikottikeskustelu nosti kampanjan mediaan, mikä oli omiaan lisäämään entisestään digikuvien tilausmääriä, jopa yli odotusten. Kampanja sai EDI:n mukaan ennennäkemättömän suosion kuluttajien keskuudessa.
EDI:n mukaan Liiton jäsenkauppiaista suurin osa tekee digikuvansa omalla minilaboratoriolaitteistolla ja täten Eirin kaltaisten keskuskuvavalmistamojen käyttö on melko vähäistä.
EDI:n mukaan Liiton boikotin vaikutus myyntiin oli vähäinen tai olematon. Liiton suosittama boikotti ei ollut myöskään syynä Eiri Oy:n konkurssiin.
6.2 Suomen Fotokaupan Liitto ry
24. Suomen Fotokaupan Liitto ry on 18.8.2005 ja 31.1.2006 antamissaan vastineissa todennut seuraavaa:
25. Kuvanvalmistuksen markkinoista Liitto toteaa, että fotokauppiaat eivät juurikaan teetä kuvia Ifi Oy:llä, jonka kuvahinnat ovat Liiton käsityksen mukaan samat kauppiaille ja kuluttajille. Näin ollen fotokaupat käytännössä kehittävät kuvat itse tai ostavat palvelun Eiriltä.
26. Liiton mukaan Eirin ja fotokauppiaiden välillä ei pääsääntöisesti ollut varsinaista sopimusta kuvankehityspalvelusta vaan menettelytavoista oli sovittu suullisesti. Eiri ilmoitti fotoliikkeelle kulloinkin voimassa olevan kehityshinnan ja kauppias myi kuvapalvelun asiakkaalle lisäämällä hintaan oman osuutensa välityksestä. Valtakunnallisessa mainoskampanjassaan joulukuussa 2004 Eiri ilmoitti suoraan kuluttajalta perittävän Eirikuva-hinnan. Eiri ei vastineen mukaan ollut aiemmin vahvistanut hintaa, jolla sen kehittämiä kuvia myytiin asiakkaalle. Eirin alennusmyynti (6.12.2004–16.1.2005) ei Liiton mukaan ollut näyttö todellisesta hintakehityksestä markkinoilla, sillä kampanjan päätyttyä Eiri nosti hintansa entiselle tasolle, 0,25€/kuva.
27. Liiton mukaan Liiton kauppiasjäsenilleen 2.12.2004 toimittama kirje oli vastaisku Eirin yksipuoliseen ohjehintojen vahvistamisilmoitukseen ja aggressiiviseen alennusmyyntikampanjaan. Kirjeen tarkoituksena oli muistuttaa kauppiaita, että kampanjaan osallistuminen oli periaatteessa vapaaehtoista. Kirjeen suositus pidättäytyä toistaiseksi liikesuhteesta Eiriin liittyi Liiton 18.8.2005 päivätyn vastineen mukaan Eirin kampanjan laillisuuden selvittämistarpeeseen. Liiton mukaan kirjeen ”toistaiseksi”-kohdalla on tarkoitettu lyhyttä ajanjaksoa joulukuussa tilanteen selvittämiseksi.
28. Eirin jälleenmyyjinä toimivat fotokauppiaat olivat Liiton mukaan riippuvuussuhteessa Eiriin, sillä se hallitsi 90 % ostettavista kehityspalveluista, eikä muuta kapasiteetiltaan riittävän suurta palveluntarjoajaa ollut. Liitto on todennut, että ainoastaan kolme yritystä halusi kampanjan aikana pois Eirikuva-jälleenmyyjien listoilta, ja että kirjeellä ei ollut vaikutuksia kuvanvalmistuspalvelujen myyntiin.
29. Liitto on lisäksi todennut, että Liiton tehtäviin jäsentensä etujärjestönä ei kuulu antaa suosituksia tai sitovia ohjeita jäsenilleen.
6.3 Suomen Fotokaupan Liitto ry:n hallituksen jäsenyritysten vastineet
30. Kilpailuvirasto varasi Liiton hallituksessa vuosina 2004–2005 vaikuttaneille jäsenyrityksille antaa vastineensa viraston seuraamusmaksuesitykseen.
Kar-Foto ja T:mi Valkeakosken Näppäri
31. Kar-Foto ja Näppäri ovat antaneet asiassa samansisältöiset vastineet, joiden mukaan valokuvausalalla toimivat yritykset hinnoittelevat tuotteensa itsenäisesti.
32. Vastineiden mukaan Liiton hallituksen jäsenet eivät vaikuttaneet työvaliokunnan Liiton kauppiasjäsenille 2.12.2004 toimittamaan kirjeeseen. Hallituksen jäsenet olivat ainoastaan antaneet suostumuksensa kirjeen ”henkeen”, mutta kirjeen piti lisäksi sisältää viesti siitä, että kauppiasjäsenet jatkossakin hinnoittelisivat tuotteensa itsenäisesti. Kirjeen sisältöön ei vastineiden mukaan voitu enää vaikuttaa 15.2.2005 pidetyssä hallituksen kokouksessa. Vastineissa esitetään, että suosituksella ei liene ollut taloudellista merkitystä Eirin kuvanvalmistusliiketoiminnalle, eikä suosituksella ollut taloudellista hyötyä myöskään fotokauppiaille.
MV-Kuvat ky
33. Vastineen mukaan Liitossa reagoitiin Eirin kampanjaan siten, että työvaliokunnalle annettiin tehtäväksi valistaa kauppiasjäseniä perehtymään Eirin kampanjan luonteeseen, jonka pohjalta kauppias itsenäisesti päättäisi omasta osallistumisestaan kampanjaan. MV-kuvat ei kuulunut niihin hallituksen jäseniin, joiden suostumusta työvaliokunta tiedusteli puhelimitse ennen 2.12.2004 kauppiaille toimittamaansa kirjettä.
Oy Overseas Trade Center Ltd
34. Vastineen mukaan Liiton jäsenistölle 2.12.2004 osoitetun kirjeen tarkoituksena oli saada jäsenet miettimään sitä, onko oikein, että Eirin kaltainen toimija määrittelee alan hintatason siten, että hintataso ei vastaa digikuvien tuotantokustannuksia. Vastineessa on lisäksi todettu, että kyseessä olevalla päätöksellä on tavoiteltu nimenomaan koko jäsenistön etua.
TopShot ky
35. Vastineessa todetaan ensinnäkin, että Eiri on kampanjassaan syyllistynyt kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan pyrkiessään määräämään jälleenmyyjiensä noudatettavaksi kiinteän jälleenmyyntihinnan. Näin ollen Eirin jälleenmyyjillä oli oikeus pidättäytyä Eirin vaatimasta menettelystä.
36. TopShot vastusti työvaliokunnan laatimien kirjeiden lähettämistä ja se osallistui Eirin kampanjaan.
Vastineessa on kerrottu myös TopShotin (Seppo Leppänen) toiminnasta Fotoring 1 -ketjun kauppiaana[6]. Seppo Leppänen antoi Ringfoto Oy:n hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa yhtiön silloiselle markkinointipäällikölle, Petri Revolle, toimeksiannon kehottaa Ringfoton osakkaita jatkamaan liikesuhteita Eirin kanssa. Tämän toimeksiannon perusteella Petri Repo toimitti 7.12.2004 Fotoring 1 -kauppiaille sähköpostin, jossa todettiin muun muassa, että ”meillä on vuosisopimus Eirin kanssa tälle vuodelle, joten ei ole syytä alkaa boikotoimaan Eiriä kymmenen sentin kuvien takia.”, ja että ”Ringfoton hallitus on miettinyt asiaa ja kehottaa Fotoring-kauppiaita täyttämään vuosisopimustavoitteet.”
Vastineessa todetaan edelleen, että Eiri on esitettynä ajankohtana ollut merkittävä yhteistyökumppani sekä TopShotille että Ringfotolle paitsi kuvanvalmistajana myös KonicaMinolta-merkkisten tuotteiden tavarantoimittajana. Vastineessa todetaan, että TopShot ja Ringfoto jatkoivat tuota tavarakauppaa siitä huolimatta, että KonicaMinolta jarrutti tavarantoimituksia Eirille tämän velkasaneeraukseen hakeutumisen myötä. Vastineen mukaan KonicaMinolta irtisanoi edustussopimuksen Eirin kanssa maaliskuussa 2005, mikä varmasti vaikutti Eirin 15.4.2005 Kilpailuvirastolle toimittamassa selvityksessä mainittuun tavarakaupan vähentymiseen.
37. Vastineen mukaan kyseessä oleva väitetty kilpailunrajoitus on vähämerkityksellinen eikä sillä ole osoitettu olleen mitään vaikutuksia markkinoiden toimintaan, sillä esimerkiksi Eiri on 15.4.2005 Kilpailuvirastolle antamassaan vastineessa todennut, että väitetyllä kielletyllä menettelyllä ei ole ollut vaikutuksia sen kuvanvalmistuspalveluihin. Vastineen mukaan väitetty kilpailunrajoitus on kestänyt ainoastaan 6.12.2004–16.1.2005 välisen ajan.
38. Lisäksi vastineessa on todettu, että Ifi vastasi Eirin kampanjaan tarjoamalla digikuvia 0,09€ kappalehintaan.
Villen Kuva Oy
39. Vastineen mukaan Villen Kuva osallistui Eirin kampanjaan ja se käytti (ja käyttää edelleenkin) Eiriä tavarantoimittajanaan. Villen Kuva vastusti Liiton suositusta, sillä Liiton jäsenet toimivat joka tapauksessa itsenäisesti Liiton suosituksista piittaamatta. Vastineen mukaan Liiton hallitus ei päässyt vaikuttamaan työvaliokunnan laatimaan 2.12.2004 kauppiasjäsenille toimitettuun kirjeen sisältöön. Vastineen mukaan Liiton kauppiasjäsenet eivät reagoineet edellä mainittuun kirjeeseen millään tavalla.
40. Lisäksi vastineessa on todettu, että Ifi vastasi Eirin kampanjaan tarjoamalla digikuvia 0,09€ kappalehintaan.
V-M Kallioniemi Oy
41. Vastineen mukaan Liitto ei voinut suositella Eirin kampanjaan mukaan menemistä siitä syystä, että kuvia olisi valmistettu alle omakustannushinnan. Eirin kampanja olisi johtanut Liiton jäsenten kannalta huonoon lopputulokseen, sillä kuvanvalmistuksen markkinahinnat olisivat alentuneet huomattavasti, eikä kuvien valmistaminen olisi jatkossa ollut kannattavaa toimintaa. Liitto ei V-M Kallioniemen mukaan pyrkinyt suosituksellaan vahvistamaan korkeampaa hintatasoa, kuin mikä oli odotettavissa, jos sen jäsenyritykset olisivat itsenäisesti määrittäneet reaktionsa alennuskampanjaan.
42. Edelleen vastineessa todetaan, että V-M Kallioniemi jatkoi Liiton suosituksesta huolimatta liiketoimintaa Eirin kanssa. Liiga-ketjun[7], johon V-M Kallioniemikin kuuluu, kauppiailla ei ole ollut ostoboikottia Eiriä kohtaan, vaan kauppiaiden ja Eirin välinen tavarantoimitussopimus päättyi 31.12.2004. Osapuolet neuvottelivat 25.1.2005 uudesta sopimuksesta vuodelle 2005, mutta neuvottelut kuitenkin katkesivat KonicaMinoltan irtisanottua edustussopimuksen Eirin kanssa.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
6.4 Relevantit markkinat
43. Merkityksellisten markkinoiden määrittelyssä otetaan huomioon merkitykselliset tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat. Merkityksellisiin tuotemarkkinoihin kuuluvat kaikki tuotteet ja/tai palvelut, joita kuluttaja pitää keskenään vaihdettavissa tai korvattavissa olevina niiden ominaisuuksien, hinnan ja käyttötarkoituksen vuoksi. Merkitykselliset maantieteelliset markkinat puolestaan muodostuvat alueesta, jolla yritykset kilpailevat keskenään, ja jolla kilpailuolosuhteet kyseessä olevan tuotteen osalta ovat riittävän yhtenäiset.
44. Tässä tapauksessa kilpailunrajoitusta ja sen vaikutuksia arvioidaan niillä markkinoilla, joilla Liiton jäsenet ja Eiri toimivat, eli valokuvausalan markkinoilla Suomessa. Liiton suositusten vaikutusten on katsottava kohdistuvan valokuvien kehittämisen sekä valokuvausvälineiden ja -tarvikkeiden maahantuonnin ja kaupan markkinoihin. Valokuvausalan markkinoiden maantieteellinen laajuus riippuu tarkasteltavasta alamarkkinasta, esimerkiksi valokuvausalan tarvikkeiden maahantuontia voidaan pitää kansallisia markkinoita laajempana markkinana. Liiton suosituksilla on ollut vaikutuksia lähinnä kansallisella tasolla.
45. Markkinoiden tarkempi määrittely, tuotekohtaisesti tai maantieteellisesti, ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole tarpeen kyseessä olevan rajoituksen luonteen vuoksi.
6.5 Tapauksen arvioinnissa sovellettavat säännökset
46. Kilpailunrajoituslain 1 a §:n mukaan kilpailunrajoitukseen sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan säännöksiä, mikäli kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan merkittävästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kauppaan perustuvan vaikutuksen arviointi perustuu useisiin tekijöihin, joilla ei ole yksinään välttämättä ratkaisevaa merkitystä.
47. Valokuvien kehityspalvelujen luonne huomioon ottaen Suomen Fotokaupan Liitto ry:n suosituksella on todennäköisesti ollut vaikutuksia lähinnä Suomen markkinoilla. Suositus on vastaavasti valokuvausalan tarvikkeiden maahantuonnin ja tukkukaupan osalta kohdistunut Suomen valokuvausmarkkinoilla toimivaan Eiri Oy:hyn, jonka osuus näillä markkinoilla oli 6 %.
48. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, etteivät Liiton suositukset ole olleet omiaan vaikuttamaan merkittävästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja virasto soveltaa tapaukseen kansallista kilpailunrajoituslakia.
6.6 Kilpailunrajoituslain 4 §
49. Kilpailunrajoituslain (480/92, ml. muutossäädös 318/2004) 4 §:n mukaan kiellettyjä ovat sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy.
50. Kiellettyjä ovat erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat:
- joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;
- joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;
- joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;
- joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai
- joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppa-tavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
51. Edellä mainittu 4 § vastaa sisällöltään EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa, mitä Kilpailuviraston on tulkittava 81 artiklan soveltamiskäytännön mukaisesti.
52. Kilpailunrajoituslain 4 §:n tavoitteena on estää elinkeinonharjoittajia ja niiden yhteenliittymiä vääristämästä hintojen tavanomaista kehitystä markkinoilla. Kilpailunrajoituslain 4 §:n soveltamisen kannalta keskeistä on, että sopimuksen tai yhdenmukaistetun menettelytavan tarkoituksena tai seurauksena on merkittävä kilpailun estyminen, rajoittuminen tai vääristyminen.
53. Menettelyt, joiden tarkoituksena on rajoittaa kilpailua, ovat sellaisia, jotka jo luonteensa puolesta vaikuttavat kilpailuun negatiivisesti. EY:n komission horisontaalista yhteistyötä koskevassa tiedonannossa todetaan, että sopimuksia, joiden tarkoituksena on kilpailun rajoittaminen hintojen vahvistamisen, tuotannon rajoittamisen taikka markkinoiden tai asiakkaiden jakamisen avulla, voidaan pitää lähtökohtaisesti 81 artiklan kiellon piiriin kuuluvina.
54. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kilpailunrajoituslain 4 §:n soveltamiseksi ei ole välttämätöntä osoittaa konkreettisten kilpailunvastaisten vaikutusten olemassaoloa, kun toiminnan tarkoituksena on osoitettu olevan kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen.
6.7 Kilpailunrajoituslain 5 §
55. Kilpailunrajoituslain 5 §:n mukaan edellä 4 §:ssä säädetty kielto ei kuitenkaan koske sellaista elinkeinonharjoittajien välistä sopimusta, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätöstä tai elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistettua menettelytapaa, tai sellaista sopimusten, päätösten tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmää, joka 1) osaltaan tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä, 2) jättää kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä, 3) ei aseta asianomaisille elinkeinon-harjoittajille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja 4) ei anna näille elinkeinonharjoittajille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia hyödykkeitä. Edellytykset ovat kumulatiivisia: muita edellytyksiä ei tarvitse tarkastella sen jälkeen kun on osoitettu, että yksi edellytyksistä ei täyty.
56. Poikkeussäännös täydentää kilpailunrajoitusten sääntelyä siten, että 4 §:n kielto ei koske sopimuksia, joiden edut ylittävät niiden kilpailunvastaiset vaikutukset. Kilpailunrajoituslain 5 § on samansisältöinen EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan kanssa ja Kilpailuvirasto tulkitsee sitä 81 artiklan soveltamiskäytännön mukaisesti.
57. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Liitto ole esittänyt jäsenistölleen antamalle suositukselle kilpailunrajoituslain 5 §:n poikkeukseen oikeuttavia perusteita.
6.8 Elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätös
58. Kilpailunrajoituslain (480/92, ml. muutossäädös 318/2004) esitöiden mukaan elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä tarkoitetaan erilliseksi oikeushenkilöksi organisoitua kartellia tai toimialayhdistystä tai osapuoltensa yhteisenä edustajana toimivaa elintä tai pelkästään vakiintunutta yhteistä toimintalinjaa noudattavaa elinkeinonharjoittajien ryhmää, jos ryhmän jäsenet toimivat yhteisessä tarkoituksessa ja yhdessä vahvistetuin menettelymuodoin.
59. EY:n kilpailuoikeudessa yritysten yhteenliittymien käsitettä on tulkittu laajasti ja muun muassa toimialajärjestöjä on pidetty yritysten yhteenliittyminä.[8] Suomen Fotokaupan Liiton jäsenet ovat pääasiassa samalla tuotantoportaalla toimivia elinkeinonharjoittajia ja sen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä Suomessa valokuvaustarvikevähittäiskauppaa harjoittavat tahot. Liiton jäsenet ovat elinkeinonharjoittajia ja Liitto elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä.
60. Elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätöksen määritelmä on laaja ja kattaa käytännössä kaiken sellaisen toiminnan, jolla pyritään koordinoimaan yhteenliittymän jäsenten toimintaa. Siten esimerkiksi yritysten yhteenliittymän antamaa suositusta, joka riippumatta sen oikeudellisesta luonteesta, on todellinen ilmaus sen antajan tahdosta yhteensovittaa jäsentensä käyttäytyminen suosituksen mukaiseksi, voidaan pitää yritysten yhteenliittymän päätöksenä.[9]
61. Liitto on suosittanut jäsenyrityksilleen jättäytymistä Eirin kampanjan ulkopuolelle sekä pidättäytymistä myös muusta kaupallisesta yhteistoiminnasta Eirin kanssa. Suositukset ovat todellinen ilmaus Liiton tahdosta sovittaa yhteen jäsentensä käyttäytyminen. Liiton jäsenten käyttäytymisen yhteensovittamisella pyrittiin vaikuttamaan markkinoilla toimivan kilpailijan hinnoitteluun. Nyt tarkasteltavassa tapauksessa on siten kyse kilpailunrajoituslain 4 §:ssä tarkoitetusta elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätöksestä.
6.9 Tarkasteltavana oleva kilpailunrajoitus
62. Kilpailunrajoituslain 4 §:n perusteella kiellettyjä ovat muun muassa yritysten yhteenliittymien päätökset, joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan myyntihintoja. Kiellettynä hintayhteistyönä pidetään esimerkiksi tavoite- ja suositushinnoista päättämistä.[10] Hinnoista sopimista pidetään yleisesti luonteeltaan vakavana kilpailunrajoituksena, jonka tarkoituksena on kilpailun rajoittaminen.
63. Eirin hinnoiteltua kuvanvalmistuspalvelunsa kampanjaluonteisesti tasolle, joka ei vastannut Liiton käsitystä vallitsevasta hintatasosta, Liitto ryhtyi toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena oli vaikuttaa Eirin hinnoitteluun. Liitto pyrki vaikuttamaan Eiriin siten, että se lopettaisi hinnoittelun, jota Liitto piti liian edullisena, ja alkaisi noudattaa Liiton oikeana pitämää hintatasoa digikuvien valmistuksessa.
64. Liitto pyrki tavoitteeseensa kahdella keinolla. Liitto pyrki vaikeuttamaan Eirin toimintaa suosittamalla jäsenistölleen, että nämä eivät osallistuisi Eirin kampanjaan. Lisäksi Liitto pyrki painostamaan Eiriä muuttamaan hinnoitteluaan suosittamalla jäsenistölleen, että nämä pidättäytyisivät muustakin kaupallisesta yhteistyöstä Eirin kanssa. Molempien suositusten tavoitteena on katsottava olleen saada Eiri muuttamaan kuvanvalmistuspalvelujensa hinnoittelua. Näin ollen voidaan todeta, että Liitto pyrki toiminnallaan yhdenmukaistamaan jäsentensä käyttäytymisen siten, että kuvanvalmistuspalvelujen hintataso olisi säilynyt korkeampana, kuin mikä oli odotettavissa, jos sen jäsenyritykset olisivat itsenäisesti määrittäneet reaktionsa Eirin alennuskampanjaan. Menettelyn tarkoituksena on katsottava olleen alalla vallinneen hintakilpailun rajoittaminen.
65. Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Liiton suositusten tarkoituksena oli rajoittaa kilpailua kuvanvalmistuksen markkinoilla kilpailunrajoituslain 4 §:n vastaisesti.
6.10 Kilpailunrajoituslain 12 §
6.10.1 Yleistä
66. Kilpailunrajoituslain 12 §:n mukaan Kilpailuviraston on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Lainkohdan perustelujen mukaan seuraamusmaksun määrääminen kielletyistä kilpailunrajoituksista on laissa omaksuttu pääsääntö. Näin ollen Kilpailuvirasto lähtökohtaisesti tekee markkinaoikeudelle esityksen seuraamusmaksun määräämiseksi nyt kyseessä olevan kaltaisissa tapauksissa.
67. Kilpailunrajoituslain 12 § antaa Kilpailuvirastolle myös mahdollisuuden voimavarojensa tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Kilpailuvirasto voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailunrajoituksesta huolimatta kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kokonaisuudessaan pitää toimivana. Virasto voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin esimerkiksi tapauksissa, joissa kiellon vastaisesta toiminnasta on jo luovuttu tai joissa asian selvittämisellä ei olisi kilpailun turvaamisen kannalta tai rikkomuksen periaatteellisen hylättävyyden vuoksi merkitystä. Kilpailun toimivuutta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota rajoituksen vaikutukseen markkinoiden toimintaan, kuluttajien etuun ja elinkeinonharjoittamisen vapauden turvaamiseen.
68. Liiton menettelyn tarkoituksena on ollut kilpailun rajoittaminen. Tällaisissa tilanteissa rikkomuksen luonne lähtökohtaisesti puoltaa seuraamusmaksuesityksen tekemistä. Nyt kyseessä olevan menettelyn kaltaisissa tilanteissa Kilpailuvirasto tekee siten pääsääntöisesti seuraamusmaksuesityksen markkinaoikeudelle rikkomuksen periaatteellisen hylättävyyden vuoksi.
69. Kilpailunrajoituslain 12 § antaa kuitenkin Kilpailuvirastolle mahdollisuuden olla ryhtymättä toimenpiteisiin tilanteissa, joissa asian selvittämisellä ei olisi merkitystä kilpailun turvaamisen kannalta. Arvioidessaan seuraamusmaksuesityksen tarpeellisuutta kuvanvalmistuspalvelujen kilpailun turvaamisen kannalta Kilpailuvirasto kiinnittää huomiota alalla vallinneeseen kilpailuun sekä kilpailunrajoituksen vaikutuksiin markkinoiden toimintaan, kuluttajien etuun ja elinkeinonharjoittamisen vapauteen.
6.10.2 Vaikutus markkinoiden toimintaan, kuluttajien etuun sekä elinkeinonharjoittamisen vapauteen
70. Kuten edellä on todettu, Liitto pyrki menettelyllään vaikuttamaan Eirin käyttäytymiseen markkinoilla. Rajoituksen vaikutuksista Kilpailuvirasto toteaa, että Eiri Oy:n antaman selvityksen mukaan Liiton suosituksella ei ollut vaikutuksia sen kuvanvalmistusliiketoimintaan. Kilpailuvirasto toteaa lisäksi, että markkinoilla toimiva toinen merkittävä kuvanvalmistaja Ifi vastasi Eirin kampanjahinnoitteluun ja tarjosi digikuvien valmistuspalvelua hintaan 0,09€/kpl. Näin ollen voidaan todeta, että Liitto suosituksesta huolimatta Eiri toteutti hinnoittelukampanjansa, minkä lisäksi myös toinen markkinoilla toimiva merkittävä palveluntarjoaja tarjosi kuluttajille kuvanvalmistuspalvelua omalla tarjouskampanjallaan. Kilpailunrajoituksen vaikutuksen markkinoiden toimintaan voidaan näin ollen katsoa olleen rajallinen.
71. Arvioidessaan kilpailun toimivuutta kuluttajien edun kannalta Kilpailuvirasto katsoo, että kilpailunrajoituksen merkitys on myös tästä näkökulmasta ollut rajallinen. Liiton suosituksella ei ollut tavoiteltua vaikutusta Eirin kampanjahinnoitteluun, minkä lisäksi toinen merkittävä palveluntarjoaja kohdisti oman alennuskampanjansa kuluttajille.
72. Arvioidessaan kilpailun toimivuutta elinkeinonharjoittamisen vapauden kannalta Kilpailuvirasto toteaa, että Eirin oman ilmoituksen mukaan rajoituksella ei ollut merkittävää vaikutusta sen liiketoimintaan. Lisäksi voidaan todeta, että Eirillä oli kaiken kaikkiaan yli 600 jälleenmyyjää, joista Liiton jäseniä oli 69 eli noin 10 %. Suurin osa Eirin jälleenmyyjistä ei ollut Liiton jäseniä eikä siten edes lähtökohtaisesti kuulunut Liiton suosituksen piiriin. Selvityksissä ei ole saatu näyttöä siitä, kuinka suuri osa Liiton Eiri-jälleenmyyjinä toimineista jäsenistä noudatti suositusta. Asiassa saadun selvityksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Liiton jäsenkauppiaista suurin osa tekee digikuvansa omalla minilaboratoriolaitteistollaan. Huomattava osa Liiton jäsenistä ei siten näin ollen tavanomaisesti käytä Eirin kaltaisia keskuskuvavalmistamojen tarjotessaan asiakkailleen kuvanvalmistuspalveluja. Arvioitaessa rajoituksen vaikutuksia Eirin elinkeinotoiminnalle voidaan lisäksi todeta, että digikuvien valmistuksen osuus Eirin liikevaihdosta oli 5,2 %. Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että kilpailunrajoituksen merkitys Eirin liiketoiminnan, ja siten elinkeinonharjoittamisen vapauden, kannalta on ollut rajallinen.
6.10.3 Kilpailunrajoituksen ajallinen kesto
73. Tarkasteltaessa rikkomuksen ajallista kestoa Kilpailuvirasto toteaa, että rikkomuksen tarkoituksena oli vaikuttaa Eirin kampanjahinnoitteluun, joka oli kestoltaan rajoittunut siten, että hintakampanja kesti reilun kuukauden. Toisaalta on kuitenkin huomattava, että Liiton muutakin kaupallista yhteistyötä koskevan suosituksen voidaan katsoa kohdistuneen myös Eirin kampanjahinnoittelua pidempään ajanjaksoon siten, että kilpailunrajoituksen voitaisiin tältä osin tulkita päättyneen vasta Eirin konkurssin yhteydessä. Kilpailuvirasto ei kuitenkaan ole selvityksissään saanut näyttöä siitä, miten suosituksen on tältä osin katsottava vaikuttaneen Eirin ja Liiton jäsenliikkeiden muuhun kaupalliseen yhteistyöhön. Rajoituksen ajallisen keston määrittely ei siten ole ongelmatonta. Koska rajoituksen voidaan kuitenkin katsoa vaikuttaneen ainoastaan vähäisessä määrin Eirin toimintaan, Kilpailuvirasto ei pidä tarkoituksenmukaisena selvittää enemmälti muun kaupallisen yhteistoiminnan lopettamista koskevan suosituksen vaikutuksia. Näin ollen Kilpailuvirasto tyytyy nyt käsiteltävässä tapauksessa katsomaan, että rajoitus on kohdistunut Eirin digikuvanvalmistustoimintaa koskevaan kampanjaan, ja että sen on siten katsottava kestäneen Eirin kampanjahinnoittelun ajan.
74. Tyydyttäessä rajoittamaan tarkastelu edellä kuvatulla tavoin Eirin kampanjahinnoittelua koskevaan ajanjaksoon rajoituksen voidaan katsoa olleen ajallisesti melko lyhytkestoinen.
6.10.4 Kilpailun toimivuus kilpailunrajoituksesta huolimatta
75. Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että rajoituksen vaikutus markkinoiden toiminnan, kuluttajien edun ja elinkeinonharjoittamisen vapauden turvaamisen kannalta on ollut kilpailunrajoituslain 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla rajallinen siten, että rikkomuksen vaikutusten kilpailun toimivuudelle voidaan katsoa jääneen melko vähäisiksi. Rajoituksen voidaan myös katsoa olleen kestoltaan melko lyhytaikainen. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, että kilpailunrajoituksesta huolimatta kilpailun kuvanvalmistuksen markkinoilla voidaan kokonaisuudessaan katsoa olleen toimivaa. Kilpailuvirasto toteaa, että seuraamusmaksuesityksen tekeminen ei ole perusteltua ottaen huomioon viraston voimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen.
76. Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
7 sovelletut säännökset
77. Laki kilpailunrajoituksista (480/92, ml. muutossäädös 318/2004) 1 a §, 4 §, 5 § ja 12 §.
8 lisätiedot
78. Asiaa koskevia lisätietoja virastossa antaa erikoistutkija Christa Talliniemi.
[1] Muiden fotoalan tarvikkeiden kaupasta ei ole saatavilla tilastotietoa.
[2] Eirin kuvanvalmistusasiakkaista noin 50 % oli valokuvausalan erikoisliikkeitä.
[3] Eirin tavarakauppa-asiakkaista noin 30 % oli valokuvausalan erikoisliikkeitä.
[4] Suomen Fotokaupan Palvelu Oy:n julkaiseman artikkelin, ”Fotokaupan kilpailu”, mukaan vuonna 2004 internetistä tilattavien digitaalisten kymppikuvien kappalehinta vaihteli 0,16–0,29€ välillä.
[5] EDI:n antaman selvityksen on allekirjoittanut EDI:n toimitusjohtaja Merja Ailama-Mäkitalo, joka toimi Eiri Oy:n myyntijohtajana Eirin viimeiset vuodet.
[6] Fotoring 1 -ketju on itsenäisten fotokauppiaiden muodostama yhteistyö- ja markkinointiketju.
[7] Liiga-ketjuun eli Osuuskunta Suomen Kamerakauppiaisiin kuului vuonna 2005 yhteensä 34 liikettä.
[8] Esimerkiksi asia T-25–104/95, Cimenteries CBR and Others v. komissio [2000] ECR II-491, kohta 1320.
[9] Asia 45/85, Verband der Sachversichere e.V. v. komissio, [1987] ECR 405, kohta 32.
[10] Esim. asiat T-13/89, Imperial Chemical Industries plc v. komissio, [1992] ECR II-1021 ja T-213/95, Stichting Certificatie Kraanverhuurbedrijf (SCK) ja Federatie van Nederlandse Kraanbedrijven (FNK) v. komissio, [1997] ECR II-1739.