Epäilty kilpailijoiden välinen kielletty yhteistyö kivityöurakoinnin markkinoilla

Päivämäärä

20.12.2012

Diaarinumero

182/14.00.00/2011

Osapuolet

Kivilinja Yhtiöt Oy, Helsinki / Lemminkäinen Oyj, Helsinki / Rakennustaito Hirvonen Oy, Espoo / Suomen Maisemarakentaja Oy, Vantaa

1 Asia

Tarjouskartelliepäily pääkaupunkiseudun luonnon- ja betonikivityöurakoiden tarjouskilpailuissa

2 Asianosaiset

Kivilinja Yhtiöt Oy, Helsinki

Lemminkäinen Oyj, Helsinki

Rakennustaito Hirvonen Oy, Espoo

Suomen Maisemarakentaja Oy, Vantaa

3 Ratkaisu

Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.

4 Asian vireilletulo

Kilpailuvirasto käynnisti asiassa oma-aloitteiset selvitykset televisiokanava Nelosen uutisoitua 9.11.2010 Helsingin kaupungin luonnonkivityöurakoiden epäselvyyksistä.

5 asiaselostus ja ratkaisun perustelut

Vuosina 1998–2011 Helsingin kaupungin luonnonkivityöpuitesopimusten tarjouskilpailuihin osallistuivat vuodesta toiseen pitkälti samat yhtiöt ja voittaneiden tarjousten tekijät olivat kahta poikkeusta lukuun ottamatta Rakennustaito Hirvonen Oy (”RTH”), Kivilinja Yhtiöt / Kivilinja Oy (”KL”) ja Suomen Maisemarakentaja Oy (”SMR”). Erityisesti KL:n ja RTH:n voittamissa luonnonkiviurakoissa havaittiin jakautumista läntisen ja pohjoisen alueen välillä. SMR voitti Helsingissä ainoastaan itäisen alueen luonnonkivityöurakat vuosina 2007 ja 2009, mutta oli voittanut Vantaan kivityöurakat, yhtä lukuun ottamatta, viimeisen 20 vuoden ajan. Lisäksi suurimman osan samaan aikaan luonnonkiviurakoiden kanssa kilpailutettavista Helsingin kaupungin betonikiviurakoista voitti Lemminkäinen Oyj (”LMK”). Yhtiö ei kuitenkaan voittanut yhtään Helsingin luonnonkivityöurakkaa, vaikka oli näistäkin urakoista useampana vuotena tarjonnut. Näin ollen oli epäiltävissä, että tarjouskilpailujen voittojen jakautumisen taustalla on tarjouskartelli.

Asian selvittämiseksi Kilpailuvirasto toimitti tarkastukset tutkinnan kohteina olevissa yhtiöissä 10.–12.5.2011. Kilpailuvirasto on lisäksi selvittänyt asiaa muun muassa pyytämällä kaupungeilta tarjousasiakirjoja ja urakkatietoja, lähettämällä selvityspyyntöjä sekä erinäisten tapaamisten yhteydessä.

Kilpailunrajoituslain (480/1992, ml. muutossäädös 318/2004) 7 §:n nojalla elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo 4 §:n säännöstä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana. Mainitun lain 12 §:n nojalla Kilpailuviraston on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi, jos virasto katsoo elinkeinonharjoittajan rajoittavan kilpailua 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kilpailunrajoituslain 12 §:n hallituksen esityksen HE 243/1997 yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että kilpailuvirasto voi jättää seuraamusmaksuesityksen tekemättä lähinnä tapauksissa, joissa lain aikaisemman soveltamiskäytännön perusteella on ilmeisen selvää, ettei seuraamusmaksua tultaisi määräämään.

Kilpailuviraston hallussa oleva näyttö on ajallisesti ja alueellisesti hajanaista asianosaisina olevien yritysten osalta. Arvioituaan hallussaan olevaa näyttöä kokonaisuutena Kilpailuvirasto katsoo, että sillä ei ole riittäviä perusteita markkinaoikeusesityksen tekemiseen. Kilpailuvirasto on arviossaan ottanut huomioon myös viimeaikaisen oikeuskäytännön.[1]

Ottaen huomioon edellä Kilpailuviraston hallussa olevasta näytöstä todettu, asia ei kilpailunrajoituslain 4, 7 ja 12 §:ien nojalla anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Näin ollen Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä. Mikäli virasto saa uutta tietoa, jonka perusteella on syytä epäillä selvitysten kohteina olleiden yritysten toiminnan kilpailulain vastaisuutta, Kilpailuvirasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

6 Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/1992, ml. muutossäädös 318/2004) 4 §, 7 § ja 12 §

Kilpailulaki (948/2011) 50 §

7 Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

8 Lisätiedot

Lisätietoja antavat erikoistutkija Johanna Nyländen, puh. 029 505 3606 ja johtaja Kirsi Leivo, puh. 029 505 3351, sähköposti etunimi.sukunimi@kkv.fi.


[1] Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Dnro:t 418/2/09 ja 402/2/09, taltio 1811, antopäivä 28.6.2011; Nikon Nordic AB sekä markkinaoikeiden ratkaisut MAO 642/2008, Dnro 230/05/KR, antopäivä 31.12.2008; Enontekiön taksiautoilijat ja MAO 27/2009, Dnro 568/05/KR, antopäivä 27.1.2009; Greendoor.