Turun Seudun Puhelin Oy:n tariffimuutokset

Päivämäärä

4.10.1999

Diaarinumero

330/61/99

Osapuolet

Turun Seudun Puhelin Oy

Asianosaiset

Turun Seudun Puhelin Oy

Asian vireilletulo

Kilpailuvirasto sai 9.4.1999 eräältä yksityishenkilöltä tutkimuspyynnön koskien LOUNET-yhtiön (Turun Seudun Puhelin Oy:n rekisteröimä markkinointinimi) ilmoittamien tariffimuutosten lainmukaisuutta. Yhteydenottajan näkemyksen mukaan tariffimuutokset merkitsevät erittäin tuntuvaa hinnankorotusta puheluhintoihin.

Tutkimuspyynnön liitteenä oli LOUNETin lähettämä kirje, jossa tariffimuutoksesta ilmoitettiin.

Asian selvittäminen

Kilpailuvirasto pyysi Turun Seudun Puhelin Oy:ltä yksilöityä selvitystä yhtiön tariffimuutoksesta. Yhtiö antoi alustavan vastauksensa 10.5.1999 tariffimuutosten taustoista. LOUNET toimitti 24.6.1999 tuloslaskelman ja tilinpäätöksen eriyttämisperusteet Kilpailuvirastolle.

Hintavertailuissa Kilpailuviraston käytössä on ollut muiden yhtiöiden tariffitiedot ja liikenneministeriön kokoamia tilastotietoja.

LOUNETin antamat selvitykset

Lounais-Suomen Puhelin Oy ja Liedon Puhelin Oy siirsivät 1.7.1997 kaiken liiketoimintansa Turun Seudun Puhelin Oy:lle. Tämän liiketoimintajärjestelyn yhteydessä ei muutettu hinnoittelurakenteita, joten yhtiöön jäi tilapäisjärjestelynä kaksi eri paikallispuheluiden hintavaihtoehtoa, joista asiakkaat saivat valita. Hintavaihtoehdossa I (Liedon Puhelin Oy) puhelut maksoivat aloitusmaksuna 40 penniä ja minuutilta 6 penniä ja vaihtoehdossa II (Lounais-Suomen Puhelin Oy) aloitusmaksuna 80 penniä ja päivällä 3,8 penniä minuutilta. Iltatariffissa (klo 19-8) perittiin vain aloitusmaksu. Yhtiö ilmoittaa tiedottaneensa aktiivisesti asiakkailleen mahdollisuudesta valita em. tariffivaihtoehtojen välillä. Asiakkaat eivät käyttäneet tarjottua mahdollisuutta oman hinnoitteluperusteensa vaihtoon lukuun ottamatta Internet-käyttäjiä, jotka pyrkivät optimoimaan pitkien puheluiden hintaa hyötymällä Lounais-Suomen Puhelin Oy:n tarjoamasta yöajan kertaveloitukseen perustuneesta tariffista.

LOUNET otti 1.5.1999 käyttöön uuden yhtenäisen puheluhinnaston. Uudessa hinnastossa puhelut maksavat päivällä 65 penniä/puhelu ja 6 penniä minuutilta. Yhtiö soveltaa iItatariffia klo 19-8, jolloin aloitusmaksu on 65 penniä/puhelu, mutta aikaveloitus (6 penniä / minuutti) käynnistyy vasta 20 minuuttia puhelun aloittamisesta.

Yhtiö perustelee uudistusta hinnaston selkeyttämisellä, sekuntipohjaisen hinnoittelun käyttöönotolla ja hinnoittelun saattamisella kustannusperusteiseksi. Yhtiö katsoo selkeämmän hintarakenteen olevan asiakkaan etu sekä merkitsevän yhtiölle yksinkertaisempaa ja luotettavampaa laskutusta, helpommin toteutettavaa neuvontaa, puheluiden myyntiä ja markkinointia.

LOUNET katsoo edelleen, että 1.5.1999 liikenneministeriön päätöksellä käyttöönotettu paikallisverkkomaksu ja sen soveltaminen LOUNETin vanhojen hintojen kanssa olisi johtanut asiakashinnoittelun muuttumiseen entistä monimutkaisemmaksi kuusine hintoineen. Paikallisverkkomaksu eräiden vanhojen tariffien yhteydessä aiheutti myös sen, että yhtiö joutui maksamaan toiselle (puhelun vastaanottavalle) puhelinyhtiölle LOUNETin verkosta tulevasta puhelusta enemmän kuin mitä yhtiö sai omalta asiakkaaltaan kyseisestä puhelusta.

Yhtiö on lisäksi ilmoittanut olevansa tietoinen Kilpailuviraston kielteisestä suhtautumisesta lähipuheluiden ja paikallispuheluiden hintaporrastukseen, jollainen oli käytössä Lounais-Suomen Puhelin Oy:n hinnoittelumallissa.

LOUNET on ottanut keskustekniikan uusimisen yhteydessä käyttöön sekuntiperusteisen veloituksen. Tällä saadaan aikaan oikeudenmukaisempi veloitus kuin vanhan analogisen puhelinkeskustekniikan tasatahtigeneraattorilla hoidetulla sykäyspohjaisella veloituksella. Vanhalla tekniikalla laskutuspulssit syötettiin kaikkiin käynnissä oleviin puheluihin samanaikaisesti, jolloin lyhyt puhelu saattoi maksaa sen aloitusajankohdasta riippuen satunnaisesti yhden tai kaksi sykäystä.

Yhtiö on havainnut omassa seurannassaan asiakkaiden kulutuskäyttäytymisen muutoksia, mm. lyhyiden puhelujen siirtymisen matkaviestimiin ja Internetin ilta-aikaisen käytön kasvamisen. Yöhinnoittelu, jossa yhdellä aloitusmaksulla saattoi pitää yhteyden auki jopa 13 tuntia, ei yhtiön mukaan ole kustannusvastaava. Lisäesimerkkinä havaitsemastaan hinnoittelun vinoutumasta LOUNET mainitsee yhtiön perineen asiakkailta pienempää minuuttiperusteista korvausta kuin mitä se joutui maksamaan paikallispuheluista yhdysliikennemaksuina muille operaattoreille.

Kilpailuoikeudellinen arvio

LOUNETIN asema paikallisen teletoiminnan markkinoilla

Toimenpidepyynnön aikaan voimassa olleen Liikenneministeriön päätöksen 24.6.1998 (Dno 4367/32/98) mukaan Turun Seudun Puhelin Oy:llä on huomattava markkinavoima paikallistelepalveluiden tarjoamisessa niillä alueilla, joilla Liedon Puhelin Osuuskunta ja Lounais-Suomen Puhelin Oy harjoittivat rajoituksetonta teletoimintaa 31.12.1993 saakka. Päätöksessä todetaan, että Turun Seudun Puhelin Oy:n markkinaosuus toimialueellaan on huomattavan suuri, yli 90 % ja että yhtiöllä on tilaajayhteyden omistuksen perusteella mahdollisuus hallita käyttäjien pääsyä televerkkoihin. Ministeriö on uudistanut 28. 6. 1999 mainitun päätöksensä (Dno 1214/32/99). Kilpailuvirasto katsoo, että Turun Seudun Puhelin Oy:llä on perinteisellä toimialueellaan paikallisessa teletoiminnassa niin suuri markkinaosuus, että yrityksen voidaan katsoa olevan määräävässä markkina-asemassa jo pelkästään markkinaosuuden perusteella.

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttökielto

Kilpailunrajoituslain 7 §:ssä kielletään määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä kohtuuttoman tai kilpailua ilmeisesti rajoittavan hinnoittelukäytännön soveltaminen. Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelun tulee olla tasapuolista ja kustannusvastaavaa. Tasapuolisuusvaatimuksen mukaisesti yrityksen tulee tarjota samanlaisille asiakkaille samaa hyödykettä yhtäläisin ehdoin. Kustannusvastaavuus taas edellyttää tuotteiden ja palveluiden hinnoittelua niiden tuotannosta aiheutuvien kustannusten mukaisesti.

Kilpailunrajoituslain 7 §:ää koskevissa hallituksen esitysten perusteluissa (HE 148/1987 vp. ja HE 162/1991 vp.) todetaan, että määräävä markkina-asema antaa yritykselle mahdollisuuden asettaa hintatasonsa riippumattomana kilpailevista yrityksistä. Lainkohdassa asetettu kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvelvoite edellyttää, että yritysten eri asiakkaiden tai asiakasryhmien maksut niihin sisältyvine tuottotavoitteineen ovat mahdollisimman kustannusvastaavat eli seuraavat asiakkaiden palvelemisesta yhtiölle aiheutuvia kustannuksia ja että yrityksen saamat tuotot eivät kokonaisuudessaan tai jonkin asiakasryhmän kohdalla olennaisesti ylitä välttämättömiä suoritteen kustannuksia.

LOUNETin hinnastomuutos

Kilpailuvirasto on vertaillut Turun Seudun Puhelin Oy:n paikallispuheluiden hintoja muihin tilaajamääriltään ja toimintaolosuhteiltaan samantyyppisten suomalaisten teleyhtiöiden tariffeihin. Vertailussa ei Turun Seudun Puhelin Oy:n uusien hintojen voitu havaita olevan poikkeuksellisen korkeita. Kilpailuvirasto kuitenkin huomauttaa, että paikallistelepalveluita tarjoavien teleyritysten ollessa valtaosaltaan määräävässä markkina-asemassa omilla toimialueillaan ei alan keskimääräistä hintatasoa vastaava hinnoittelu sinänsä poista mahdollisuutta kohtuuttoman korkeiden hintojen perimiseen.

Kilpailuvirasto tutki myös laskennallisesti LOUNETin uuden hinnan ja vanhojen vaihtoehtoisten hintojen vaikutusta asiakkaiden puhelukustannuksiin. Selvästi merkittävin korotus on minuutin puhelun veloituksessa niillä asiakkailla, joilla oli ollut käytössä Liedon Puhelin Oy:n tariffi. Tällaisen puhelun hinta nousi 56 pennistä 87 penniin. Toisaalta Lounais-Suomen Puhelin Oy:n tariffin valinneiden asiakkaiden vastaavan puhelun hinta laski 102 pennistä 87 penniin. Suurin laskennallinen korotus on ollut huomattavan pitkissä iltapuheluissa, 102 pennistä 4560 penniin puhelulta. Hintauudistus on merkinnyt hintojen korotuksia lyhyissä puheluissa Liedon Puhelimen tariffia käyttäneille, mutta useissa tapauksissa puheluhinnat ovat merkittävästi laskeneet. Etenkin kotitaloudet hyötyvät uudesta yöajan tariffista.

Kilpailuviraston käytettävissä olevien puhelumäärien ja -pituuksien valtakunnallisten kehitysennusteiden perusteella näyttäisi siltä, ettei LOUNETin hinnoittelu-uudistus toisi yhtiölle kokonaisuutena merkittäviä lisätuloja. Uudistuksella yhtiö tähtää ilmoituksensa mukaan tariffirakenteen yksinkertaistamisen ohella siihen, että asiakkaat maksavat puhelinyhteydestä verkon eri komponenttien käyttöä vastaavasti. Tämä johtaa siihen, että minuuttia kohti laskettu puhelukustannus on lyhyissä ja pitkissä puheluissa erilainen.

Tiettyyn käyttöprofiiliin kuuluvat asiakkaat voivat kokea juuri heidän profiiliaan vastaavien asiakkaiden kärsivän. Tällaisia asiakkaita ovat tässä tapauksessa edellä mainitut hyvin lyhyiden puheluiden soittajat ja yötariffin aikaan pitkiä Internet-yhteyksiä pitäneet. Tariffimuutokset ohjaavat teleyhtiöiden asiakkaiden käyttäytymistä palveluja, käyttöaikoja ja verkkoja valittaessa.

Kilpailuvirasto lausui elokuussa 1999 alustavana mielipiteenään, että Turun Seudun Puhelin Oy on määräävässä markkina-asemassa paikallisten tele- ja televerkkopalveluiden tarjonnassa perinteisellä toimialueellaan. Yhtiön 1.5.1999 toteuttama paikallispuheluiden hintauudistus on viraston näkemyksen mukaan tähdännyt hinnoittelurakenteen yksinkertaistamiseen ja kustannusvastaavuuden parantamiseen.

Kilpailuvirasto varasi toimenpidepyynnön tekijälle tilaisuuden lisäselvitysten esittämiseen 10. 9. 1999 mennessä. Viraston tietoon ei määräajan kuluessa saatettu uusia asiaan liittyviä seikkoja.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto katsoo, että Turun Seudun Puhelin Oy on määräävässä markkina-asemassa paikallisten tele- ja televerkkopalveluiden tarjonnassa ns. perinteisellä toimialueellaan eli alueella, jossa sen muodostaneilla yhtiöillä oli 31.12.1993 saakka rajoitukseton oikeus paikallispuhelutoiminnan harjoittamiseen.

Kilpailuviraston näkemyksen mukaan LOUNETin hinnastouudistukseen sisältyvät hinnanmuutokset eivät tutkituilta osin ole olleet kohtuuttomia tai kilpailua rajoittavia ja ettei asiassa ole aihetta lisäselvityksiin.

Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä. Virasto voi kuitenkin omasta aloitteestaan ottaa asian uudelleen käsittelyynsä, mikäli asiassa ilmenee seikkoja, joita päätöstä tehdessä ei ole voitu ottaa huomioon.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/1992) 3 § 2 momentti ja 7 § 4 momentti.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätöksen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallinnonkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.