Menettely Helsingin kaupungin yksityishammaslääkäreille järjestämässä tarjouskilpailussa

Päivämäärä

21.6.2001

Diaarinumero

351/61/2001

Osapuolet

Suomen Hammaslääkäriliitto ry

Asianosaiset

Suomen Hammaslääkäriliitto ry

Toimenpidepyynnön tekijä

Helsingin kaupunki

Asian vireilletulo

Kilpailuvirasto vastaanotti 9.4.2001 Helsingin kaupungin terveysviraston sähköpostiviestin, jonka mukaan Suomen Hammaslääkäriliitto ry (jäljempänä Hammaslääkäriliitto) oli puuttunut Helsingin kaupungin ostopalvelujen hankintaan kilpailua rajoittavalla tavalla.

Terveysviraston mukaan Hammaslääkäriliitto oli toistuvasti kehottanut jäsenistöönsä kuuluvia helsinkiläisiä yksityishammaslääkäreitä pidättäytymään toistaiseksi tarjouksen antamisesta kaupungin hammashoidon ostopalveluista järjestämässä tarjouskilpailussa. Lisäksi Hammaslääkäriliitto oli ilmoittanut jäsenilleen julkaisevansa Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen tekevien yksityishammaslääkärien nimet sekä tarjoushinnat.

Helsingin kaupungin tarjouskilpailun sisältö ja tausta

Helsingin kaupungin suunnittelema yksityisten hammaslääkäreiden ostopalveluiden käyttö liittyy hammashuollon kokonaisuudistukseen, joka olennaisesti laajensi kunnan lakisääteisiä velvollisuuksia tarjota hammashuoltoa vanhemmille ikäluokille. Hoidon laajennuksen kunta voi kansanterveyslain muutoksen perusteella toteuttaa asteittain vuosina 2001 ja 2002. Hammashoito on järjestettävä iästä riippumatta lisäksi kaikille, jotka ovat saaneet sädehoitoa pään ja kaulan alueelle sekä sytostaattihoitoa. Kunta voi järjestää hammashuollon myös ostamalla hammashuollon palveluja muualta, esimerkiksi toiselta kunnalta tai yksityisiltä. Kunnan ostaessa palveluja yksityisiltä hammaslääkäreiltä potilas maksaa samat maksut kuin kunnan terveyskeskuksessa. Kunnan lakisääteinen järjestämisvelvollisuus ei sen sijaan täyty sillä, että kunnassa on yksityishammaslääkäreitä, joiden palveluja kuntalaiset voivat käyttää ja joiden palveluista aiheutuviin kustannuksiin potilas voi saada sairausvakuutuskorvausta.

Selvitäkseen lisääntyneistä palveluvelvollisuuksistaan Helsingin kaupunki on varannut kuluvalle vuodelle 10 miljoonaa markkaa yksityishammaslääkäreiltä hankittaviin ostopalveluihin. Kaupungin tavoitteena oli 1.5.2001 lukien käynnistää ostopalvelutoiminta noin 100 yksityishammaslääkärin kanssa. Yksityishammaslääkäreitä kilpailuttamalla kaupunki on arvioinut saavuttavansa noin 10–20 prosentin hintaedun markkinahintaan verrattuna.

Tarjouskilpailua edelsi kaupungin helsinkiläisille yksityishammaslääkäreille tekemä kysely näiden osallistumishalukkuudesta ostopalveluja koskevaan tarjouskilpailuun. Kaupungin mukaan Helsingissä on runsaat 600 yksityishammaslääkäriä. Osallistumishalukkuutta kartoittaneeseen kyselyyn vastasi myönteisesti 137 hammaslääkäriä, 32 antoi ei-vastauksen ja 57 hammaslääkäriä ei osannut sanoa. Osa kyselyn vastauksista oli annettu hammaslääkäriasemien nimissä.

Tarjouskilpailuunsa terveysvirasto sai tarjoukset noin 120 hammaslääkäriltä, kuitenkin niin, että kaikissa tarjouksissa ei ollut nimetty hoitavia hammaslääkäreitä lainkaan tai vain osin. Kaupunki joutui näin hylkäämään muuten hyväksyttävinä pitämiään tarjouksia ja valitsemaan tilalle kalliimman tarjouksen tehneen hammaslääkärin.

Kaupungin tarjouspyynnön mukaisessa toimintamallissa kaupungin terveyskeskushammaslääkäri tutkii perushoitoon tulevan potilaan ja tekee hoitosuunnitelman, jonka yksityishammaslääkäri toteuttaa. Tarjoukset tuli tarjouspyynnön mukaan jättää kaupungille 12.4.2001 mennessä.

Asian selvittäminen

Hammaslääkäriliitto on hammaslääkäreiden ja hammaslääketieteen opiskelijoiden yhteiskunnallisia ja ammatillisia etuja valvova, suun ja hammassairauksien hoitoa edistävä ja suun terveydenhoitoa tukeva yhdistys, jonka toimialueena on koko maa. Hammaslääkäriliitossa oli 9.6.2001 jäsenrekisteritietojen mukaan 6154 jäsentä, joista työikäisiä oli 4809. Jäsenistöön kuuluu sekä yksityisiä että terveyskeskushammaslääkäreitä. Jäsenet ovat Hammaslääkäriliiton sääntöjen mukaan velvollisia noudattamaan liiton sääntöjä ja niihin perustuvia ohje- ja johtosääntöjä sekä Hammaslääkäriliiton valtuuston ja hallituksen päätöksiä. Näiden noudattamatta jättämisestä jäsen voidaan erottaa Hammaslääkäriliitosta.

Kilpailuvirasto pyysi 7.5.2001 Hammaslääkäriliitolta 15.5.2001 mennessä selvitystä tämän toiminnasta tarjouskilpailussa. Kilpailuvirasto arvioi samalla alustavasti selvityspyynnössään Hammaslääkäriliiton pyrkineen saamaan helsinkiläiset yksityishammaslääkärit kilpailunrajoituslain 5 §:n kiellon vastaisesti yhteisboikottiin tarjouksen pyytänyttä kaupunkia vastaan kehottamalla jäseniään pidättäytymään tarjouksen tekemisestä. Tämän lisäksi Hammaslääkäriliitto oli uhannut julkistaa tarjouskilpailuun osallistuneiden hammaslääkärien nimet ja annetut tarjoushinnat.

Muistuttaen Hammaslääkäriliittoa kilpailunrajoituslaissa kielletyistä kilpailua rajoittavista menettelyistä säädetyistä seuraamuksista Kilpailuvirasto ilmoitti olevansa asian luonteen ja kiireellisyyden huomioon ottaen valmis myös tapaamaan liiton edustajat. Tapaaminen järjestettiin Kilpailuvirastossa 9.5.2001. Tilaisuudessa Hammaslääkäriliiton edustajat perustelivat liiton menettelyä ja lisäksi päätettiin, että Hammaslääkäriliitto antaa kirjallisen selvityksen viimeistään 18.5.2001. Kilpailuvirasto vastaanotti selvityksen määräaikana.

Kilpailuvirasto on ollut asiaa selvittäessään myös puhelimitse yhteydessä Hammaslääkäriliittoon sekä Helsingin kaupunginkansliaan ja terveysviraston johtavaan ylihammaslääkäriin Seppo Helmiseen. Kilpailuvirasto vastaanotti 23.5.2001 terveysviraston faksin, jonka mukaan Hammaslääkäriliitto oli Internetissä kotisivuillaan ilmoittanut jäsenistölleen, ettei se julkaisekaan ostopalveluhammaslääkärien nimiä. Ylihammaslääkäri Helminen arvioi kaupungin saaneen tarjouskilpailulla riittävän määrän ostopalvelusopimuksen tekemiseen kaupungin kanssa valmiita yksityishammaslääkäreitä. Tarjouskilpailuun vastasi noin 120 hammaslääkäriä tai hammaslääkäriasemaa, kun kaupunki oli tarjouskilpailua edeltäneeseen osallistumishalukkuutta mitanneeseen kyselyynsä saanut 137 myönteistä vastausta. Kaupunki arvioi kyselyynsä saaman vastausmäärän perusteella osan sellaisista hammaslääkäreistä, joiden tarjoukset olisivat olleet kaupungille nyt saatuja edullisemmat, jättäneen osallistumatta tarjouskilpailuun. Tarjoajien suurempi määrä olisi lisännyt kaupungin valintamahdollisuuksia tarjouskilpailussa. Hammaslääkäriliiton puuttuminen asiaan oli ylihammaslääkäri Helmisen mukaan ilmeisesti vaikuttanut tarjouskilpailuun, mutta kaupungin hammaslääkäripalvelujen ostot oli silti jo pystytty käynnistämään ja ensimmäiset järjestelmän mukaisesti hoidetut potilaat oli otettu vastaan.

Hammaslääkäriliiton antama selvitys

Kilpailuvirasto vastaanotti Hammaslääkäriliiton 17.5.2001 päivätyn kirjallisen selvityksen liiton menettelystä ja siihen johtaneista syistä. Hammaslääkäriliiton mukaan Helsingin kaupunki oli joulukuussa 2000 tehnyt ostopalveluiden tarjoamishalukkuudesta kyselyn yksityisille hammaslääkäreille ja hammaslääkäriasemille. Kaupungin kyselyyn vastasi 137 hammaslääkäriä tai hammaslääkäriasemaa. Kielteisesti kyselyyn vastasi 32 hammaslääkäriä.

Ostopalveluiden toteutusmalli, jossa yksityinen hammaslääkäri on vain kaupungin terveyskeskushammaslääkärin tekemän potilaan hoitosuunnitelman toteuttaja, ilmeni vasta kaupungin lähettämistä tarjouspyynnöistä eikä vielä kaupungin yksityishammaslääkäreille tekemästä kyselystä. Tarjouspyynnön vuoksi monet yksityishammaslääkärit sekä terveyskeskushammaslääkärit ottivat yhteyttä Hammaslääkäriliittoon pyytäen tältä kannanottoa kaupungin esittämään ostopalvelumalliin. Hammaslääkärit arvostelivat erityisesti ostopalvelujen toteutustapaa.

Saamiensa yhteydenottojen vuoksi Hammaslääkäriliitto lähetti helsinkiläisille yksityishammaslääkäreille kirjeen, jossa totesi kaupungin tehneen tarjouspyynnön ja kehotti hammaslääkäreitä toistaiseksi pidättäytymään tarjousten tekemisestä, kunnes liiton hallitus olisi käsitellyt asian. Hammaslääkäriliitto ilmoitti myös lähettävänsä hammaslääkäreille viimeistään 6.4.2001 uuden kirjeen. Hammaslääkäriliiton hallitus katsoi kokouksessaan 6.4.2001, ettei ostopalvelumalli tue tavanomaisen potilas-lääkärisuhteen syntymistä eikä mahdollista järkevän hoidon antamista. Mallin toteutukseen liittyy sekä periaatteellisesti että käytännössä vakavia vastuuepäselvyyksiä. Hallituksen kokouksen jälkeen Hammaslääkäriliitto kertoi 6.4.2001 kirjeellä jäsenistölleen hallituksen päätöksistä ja kehotti samalla kaupungin kanssa käytävien jatkoneuvottelujen vuoksi hammaslääkäreitä edelleen toistaiseksi olemaan jättämättä tarjouksia kaupungille. Kirjeessä Hammaslääkäriliitto kertoi esittäneensä kaupungille vastatarjouksena omaa ostopalvelumalliaan, jota kaupunki ei ollut hyväksynyt. Hammaslääkäriliitto oli silti pyytänyt kaupungilta jatkoneuvotteluja toimintatavasta sopimiseksi. Jatkoneuvotteluissa Hammaslääkäriliiton tarkoitus oli esittää, että kaupunki tekisi uuden tarjouspyynnön, jonka mukaisesti potilaan tutkimuksesta ja hoitosuunnitelmasta vastaisi yksityishammaslääkäri.

Tarjousten jättämisajan umpeuduttua 12.4. 2001 Hammaslääkäriliiton työvaliokunta päätti 19.4.2001, että tiedot ostopalvelusopimuksen tehneistä hammaslääkäreistä ja tehtyjen sopimusten hinnoista julkaistaisiin jäsenistölle tarkoitettuna informaationa myös Suomen Hammaslääkärilehdessä. Julkaistavaksi aiotut tiedot olivat tarjouspyynnön mukaan julkisia sopimuksen tekohetkestä lukien. Tämä viesti oli luettavissa ainoastaan Hammaslääkäriliiton kotisivulta.

Hammaslääkäriliitto korosti vastauksessaan, että sen toimenpiteiden perusteena oli ollut tarve vaikuttaa ostopalveluiden toteutusmalliin ja aikaansaada potilaiden ja jäsenistön oikeusturvan vaatimukset täyttävä ostopalveluiden toteutustapa. Helsingin kaupunki oli suunnitellut ostopalveluiden toteutuksen ilman yksityisten hammaslääkärien myötävaikutusta, ja nämä olivat voineet tutustua ostopalvelumalliin ja pohtia sen vaikutuksia vasta tarjouspyyntöjen saavuttua. Mallin vastuuepäselvyyksien vuoksi Hammaslääkäriliiton oli välttämätöntä informoida yksityishammaslääkäreitä ostopalvelumallin epäkohdista. Hammaslääkäriliitto ei pyrkinyt vaikuttamaan hinnanmuodostukseen kaupungin järjestämässä tarjousmenettelyssä eikä rajoittamaan kilpailua. Liiton toiminnanjohtaja oli 18.4.2001 todennut Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei liitto aio puuttua tilanteeseen. Hammaslääkäriliiton tietojen mukaan kaupungin saamissa tarjouksissa on myös ollut hintahajontaa, eikä menettely siten ole käytännössä vaikuttanut ostopalveluhintojen kilpailuttamiseen.

Hammaslääkäriliitto ei ole tehnyt yhteispäätöstä olla osallistumatta tarjouskilpailuun, eikä se voisi sellaista päätöstä jäseniä sitovasti tehdäkään. Tarjousten jättämisestä ei ole uhattu sanktioilla jäseniä, vaan tiedot on ollut tarkoitus julkistaa tiedon välittämiseksi jäsenistöä kiinnostavasta asiasta. Hammaslääkäriliiton työvaliokunnan 19.4. tekemä päätös julkistaa tarjouspyynnön jättäneiden hammaslääkäreiden nimet tarjouspyyntömenettelyn päätyttyä ei myöskään ole voinut vaikuttaa tarjouskilpailuun, joka päättyi 12.4. 2001. Julkistettavaksi aiotut tiedot oli tarjouspyynnöissä muutenkin todettu julkisiksi sopimusten teosta lukien.

Hammaslääkäripalvelujen hankintaan ostopalveluina Hammaslääkäriliitto ilmoitti suhtautuvansa sinänsä myönteisesti. Hammaslääkäriliiton mukaan käydyn tarjouskilpailun perusteella tehtävät sopimukset ovat määräaikaisina voimassa ainoastaan vuoden 2001 loppuun, ja kaupungin tarkoituksena on aloittaa jo elokuussa 2001 yksityishammaslääkäreiden kanssa neuvottelut seuraavaan tarjouskilpailuun sisällytettävästä ostopalvelumallista.

Kilpailuviraston yhteydenoton jälkeen Hammaslääkäriliiton hallitus on 12.5.2001 päättänyt olla julkaisematta ostopalvelusopimuksen tehneiden yksityishammaslääkärien nimiä Suomen Hammaslääkärilehdessä.

Kilpailuoikeudellinen arvio

Lain sovellettavuus

Hammaslääkärit, lukuun ottamatta työ- ja virkasuhteisia, ovat kilpailunrajoituslain tarkoittamia elinkeinonharjoittajia ja Hammaslääkäriliitto on lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä. Elinkeinonharjoittajien ja näiden yhteenliittymien toimintaa voidaan arvioida kilpailunrajoituslain perusteella.

Kilpailunrajoituslain 5 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa soveltaa sopimusta tai yhteisymmärryksessä toisen kanssa muuta järjestelyä, jonka mukaan tavaran myymistä, ostamista tai palveluksen suorittamista koskevassa tarjouskilpailussa: 1) jonkun on luovuttava tarjouksen tekemisestä; 2) jonkun on annettava korkeampi tai matalampi tarjous kuin toisen; tai 3) tarjoushinta, ennakko tai luottoehto muutoin perustuu tarjoajien yhteistoimintaan sellaisessa tarjouskilpailussa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske sopimusta tai muuta järjestelyä, jonka mukaan tarjouksen antajat ovat liittyneet yhteen tehdäkseen yhteisen tarjouksen yhteisestä suorituksesta.

Lainkohdan kieltämä tarjousyhteistyö on kiellettyä riippumatta siitä, perustuuko yhteistyö suulliseen tai kirjalliseen sopimukseen; pelkkä yhteisymmärryskin on riittävä hallituksen esityksen mukaan. Tarjouskartellikiellolla pyritään suojaamaan tarjouksen pyytäjän luottamusta siihen, että tarjous vastaa sen antajan todellisia kilpailumahdollisuuksia ja että menettely täyttää kysyntä- ja tarjontaolosuhteisiin perustuvan hintamekanismin toimivuuden tunnusmerkit, niin etteivät tarjousten antajat liittoudu keskenään.

Menettelyn kilpailuoikeudellinen arviointi

Helsingin kaupunki järjesti helsinkiläisille yksityishammaslääkäreille tarjouskilpailun ostopalveluista. Tarjousten jättöaika päättyi 12.4.2001. Hammaslääkäriliitto oli tarjouskilpailun aikana kirjallisesti kehottanut hammaslääkäreitä toistaiseksi pidättäytymään tarjousten tekemisestä, kunnes liiton hallitus olisi käsitellyt asian. Hammaslääkäriliiton hallituksen kokouksen 6.4.2001 jälkeen Hammaslääkäriliitto oli toimittanut yksityishammaslääkäreille uuden kirjeen, jossa kertoi hallituksen kokouksesta ja liiton kielteisestä kannasta kaupungin tarjoamaan ostopalvelusopimusmalliin. Kirjeessä viitattiin kaupungin kanssa käytäviin jatkoneuvotteluihin ja kehotettiin hammaslääkäreitä edelleen toistaiseksi olemaan jättämättä tarjouksia kaupungille. Lisäksi Hammaslääkäriliiton työvaliokunta oli päättänyt 19.4.2001 tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen, että tiedot ostopalvelusopimuksen tehneistä hammaslääkäreistä ja tehtyjen sopimusten hinnoista tultaisiin julkaisemaan jäsenistölle myös Suomen Hammaslääkärilehdessä. Tämä viesti oli ollut jäsenten luettavissa Hammaslääkäriliiton kotisivulta.

Kilpailuvirasto katsoo saamiensa selvitysten perusteella, että Hammaslääkäriliitto on puuttunut Helsingin kaupungin yksityishammaslääkäreille järjestämään tarjouskilpailuun kehottamalla jäseniään pidättäytymään tarjouksen tekemisestä ja uhkaamalla julkaista tarjouskilpailuun osallistuneiden yksityishammaslääkärien nimet ja tarjoushinnat. Hammaslääkäriliitto on näin pyrkinyt saamaan yksityishammaslääkärit yhteisboikottiin tarjoukset pyytänyttä kaupunkia vastaan. Tietojen julkaisemisesta Hammaslääkäriliitto on päättänyt tarjousten jättöajan umpeuduttua, mutta menettelyllä on silti voitu vaikuttaa sopimussuhteen syntymiseen yksityishammaslääkärin ja Helsingin kaupungin välillä. Lisäksi liiton toiminta voi vähentää yksityishammaslääkärien mielenkiintoa osallistua vastaaviin tarjouskilpailuihin. Hammaslääkäriliiton tällainen menettely on kilpailunrajoituslain 5 §:ssä kiellettyä toimintaa.

Tarjouskilpailuun puuttumista ei voida puolustaa sillä, ettei Hammaslääkäriliitto hyväksy kaupungin ostopalvelujen hankintaan suunnittelemaa ostopalvelumallia. Julkisessa hankinnassa tarjouksen pyytäjä voi määritellä tarjouksilta edellytetyt vaatimukset ja menettelytavat, joita hankinnassa noudatetaan. Jokainen hammaslääkäri voi itsenäisesti määritellä sen, mahdollistavatko tarjouspyynnön ehdot tarjouskilpailuun osallistumisen. Hammaslääkäriliiton toiminta on myös ilmeisesti haitannut Helsingin kaupungin järjestämää tarjouskilpailua. Tarjouskilpailuun puuttuminen olisi kuitenkin tästä riippumatta tuomittavaa, koska kysymyksessä on kilpailunrajoituslaissa kielletty menettely.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto on Helsingin kaupungilta saamansa toimenpidepyynnön perusteella selvittänyt, onko Hammaslääkäriliitto syyllistynyt kilpailunrajoituslain 5 §:n kieltämään menettelyyn Helsingin kaupungin yksityishammaslääkäreille ostopalvelujen hankinnasta järjestämässä tarjouskilpailussa, jossa tarjousten jättöaika umpeutui 12.4.2001.

Kilpailuvirasto katsoo, että yksityishammaslääkärit ovat kilpailunrajoituslain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja elinkeinonharjoittajia ja Hammaslääkäriliitto on lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä. Virasto on siten tarkastellut Suomen Hammaslääkäriliiton toimintaa tarjouskilpailussa kilpailunrajoituslain 5 §:n perusteella.

Saatujen selvitysten perusteella Kilpailuvirasto toteaa Hammaslääkäriliiton syyllistyneen kilpailunrajoituslain 5 §:n tarjouskartellikiellon vastaiseen toimintaan puuttumalla Helsingin kaupungin järjestämän tarjouskilpailun kulkuun kehottamalla jäseniään olemaan jättämättä tarjouksia kaupungille ja uhkaamalla paljastaa tarjoukset antaneiden yksityishammaslääkärien nimet ja tarjoushinnat. Hammaslääkäriliitto on perustellut menettelyään sillä, että sen tarkoituksena on ollut aikaansaada neuvottelut kaupungin kanssa potilaiden ja yksityishammaslääkäreiden oikeusturvan vaatimukset paremmin toteuttavasta ostopalvelumallista eikä vaikuttaa tarjousten hintoihin tai muutoin kilpailua rajoittavasti. Hammaslääkäriliiton työvaliokunnan päätös julkistaa tarjousten jättäneiden yksityishammaslääkäreiden nimet ja annetut tarjoushinnat on tehty vasta tarjousten jättöajan umpeuduttua ja tiedot ovat muutenkin luonteeltaan julkisia sopimusten tekemisestä lukien kaupungin tarjouspyyntöjen mukaan. Tietojen julkistamisella ennen sopimusten tekoa voidaan silti ilmeisesti vaikuttaa sopimussuhteen syntymiseen kaupungin ja yksityishammaslääkärin välille ja vähentää yksityishammaslääkärien kiinnostusta osallistua vastaaviin tarjouskilpailuihin. Lisäksi arvioitaessa Hammaslääkäriliiton uhkausta osana menettelyä, jonka tavoitteena voidaan katsoa olleen tarjouskilpailun toteutumisen estäminen, on tällaista uhkausta pidettävä kilpailunrajoituslain 5 §:n kiellon piiriin kuuluvana kiellettynä kilpailunrajoittamisena.

Kilpailuneuvosto voi Kilpailuviraston esityksestä määrätä kilpailunrajoituslain 8 §:n mukaisen seuraamusmaksun elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo kilpailunrajoituslain 5 §:n säännöksiä. Seuraamusmaksu on määrättävä, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana.

Kilpailuvirasto katsoo Hammaslääkäriliiton menettelyä kokonaisuutena arvioiden, että kilpailunrajoituslain 8 §:ssä tarkoitetun esityksen tekeminen kilpailuneuvostolle seuraamusmaksun määräämiseksi ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole kilpailun turvaamiseksi perusteltua. Virasto on ottanut seuraamusmaksuesityksen tekemistä harkitessaan huomioon seuraavat seikat.

Helsingin kaupungin yksityishammaslääkäreille ostopalveluista järjestämässä tarjouskilpailussa kaupunki ja tarjouspyynnön saaneet yksityishammaslääkärit olivat olleet eri mieltä ostopalvelujen toteutuksesta. Yksityishammaslääkäreiden kannalta kaupungin tarjoamaan ostopalvelumalliin liittyi hoidollisia vastuuepäselvyyksiä. Hammaslääkäriliitto oli hammaslääkäreiden aloitteesta pyrkinyt kaupungin kanssa neuvottelukontaktiin ja aikaansaamaan näin ostopalvelujen toteutusmallin, joka tarjouspyynnön mukaista mallia paremmin palvelisi sekä potilaiden että hammaslääkäreiden etuja. Tässä tarkoituksessa Hammaslääkäriliitto oli tarjouskilpailun aikana kehottanut hammaslääkäreitä olemaan jättämättä tarjouksia, kunnes neuvottelut kaupungin ja liiton välillä ostopalveluiden toteutuksesta olisi käyty.

Kilpailuvirasto katsoo selvitysten perusteella Hammaslääkäriliiton väliintulon perustuneen tarjouspyynnön mukaisen ostopalvelumallin herättämiin terveydenhoidollisiin kysymyksiin muun muassa vastuunjaosta eikä niinkään kilpailun rajoittamiseen.

Kaupungin selvitysten mukaan sen tarjouskilpailulle asettamat tavoitteet toteutuivat Hammaslääkäriliiton toimista huolimatta kohtuullisesti. Helsingin kaupunki on esittänyt Hammaslääkäriliiton toiminnalla olleen määrällisiä vaikutuksia tarjouskilpailuun, mutta kaupunki ei ole täsmentänyt arvioitaan Hammaslääkäriliiton menettelyn hintavaikutuksista.

Hammaslääkäriliitto oli lisäksi tarjousten jättöajan umpeuduttua ilmoittanut jäsenilleen julkaisevansa Suomen Hammaslääkärilehdessä tarjousten tehneiden hammaslääkäreiden nimet ja annetut tarjoushinnat. Julkaistavaksi aiotut tiedot ovat tarjouspyynnön mukaan julkisia, mutta niiden julkaiseminen olisi voinut vaikuttaa sopimussuhteiden syntymiseen yksityishammaslääkäreiden ja kaupungin välillä ja hammaslääkäreiden kiinnostukseen osallistua vastaaviin tarjouskilpailuihin. Hammaslääkäriliiton päätös olla julkaisematta näitä tietoja, jonka se on ilmoittanut samalla tavalla kotisivullaan kuin aikaisemman julkaisemispäätöksenkin, kumoaa tämän vaikutuksen. Kilpailuvirasto katsoo Hammaslääkäriliiton näin pyrkineen lieventämään menettelynsä haitallisia vaikutuksia toimenpidepyynnön selvittämistyön aikana.

Kilpailuvirasto pitää tärkeänä, että myös kunnallisessa palvelutuotannossa voidaan kehittää menettelytapoja, joiden avulla yksityisten palveluntuottajien käyttöä lisätään ja markkinoiden tarkoituksenmukaista hyödyntämistä edistetään. Helsingin kaupunki on tarjouskilpailussaan ryhtynyt kehittämään tällaisia menettelytapoja. Kilpailuneuvostoprosessi voisi myös hidastaa ja hankaloittaa uusien ja tehokkaiden palvelutuotantomallien kehittämistä.

Edellä Hammaslääkäriliiton menettelystä todettu ei tarjouskilpailuissa poista tässä tai muissakaan yhteyksissä vastaavan teon kilpailuoikeudellista moitittavuutta eikä mahdollista seuraamusmaksun esittämisestä luopumista.

Kilpailuvirasto poistaa asian enemmästä käsittelystä.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 §, 5 § ja 8 §

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21§:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.