1 Asia
Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö laajakaistamarkkinoilla.
2 Osapuolet
Etelä-Satakunnan Puhelin Oy, Vammala
Toimenpidepyynnön tekijä:
Tampereen Puhelin Oy, Tampere
3 Ratkaisu
Asiassa saadut selvitykset eivät anna aihetta asian enempään käsittelyyn. Asia poistetaan käsittelystä.
4 Asian vireilletulo
Kilpailuvirastoon on 21.6.2006 saapunut Tampereen Puhelin Oy:n (Tampereen Puhelin) tekemä toimenpidepyyntö. Tampereen Puhelin katsoo toimenpidepyynnössään, että Etelä-Satakunnan Puhelin Oy:n (ESP) kilpailevilta operaattoreilta perimät verkon vuokrat operaattori-xDSL- ja tilaajayhteystuotteista ovat kohtuuttoman korkeat verrattuna ESP:n omilta vähittäisasiakkailta perimiin loppuasiakashintoihin. Kilpailuvirasto on saanut ESP:ltä selvityksiä 21.9., 11.10., 4.11. ja 16.12.2005 sekä pitänyt neuvottelun ESP:n kanssa 9.1.2006. Lisäksi virasto on 4.11.2005 saanut Elisa Oyj:ltä ja TeliaSonera Finland Oyj:ltä selvitykset Elisan ja Soneran toiminnasta laajakaistamarkkinoilla ESP:n perinteisillä toimialueilla.[1]
5 Asiaselostus ja ratkaisun perustelut
Suomessa on 43 paikallisesti toimivaa teleoperaattoria. Paikalliset operaattorit ovat 1990-luvun loppupuolelta lähtien rakentaneet omalle toimialueelleen ADSL-verkkoa ja tarjonneet ADSL-liittymiä alueensa kotitalouksille ja yrityksille. Toisaalta paikalliset operaattorit voivat toimia toistensa alueilla vuokraamalla tarvittavat paikalliset verkkoyhteydet kultakin paikallisoperaattorilta. Lisäksi ADSL-markkinoilla toimii paikallisoperaattoreista kokonaan riippumattomia palveluntarjoajia verkkoyhteyksiä vuokraamalla ja osin omaa verkkoa rakentamalla.
Käsillä olevassa tapauksessa lopputuotteina ovat vähittäisasiakkaille tarjottavat ADSL-liittymät. Paikallisen teleoperaattorin kanssa kilpailevat palveluoperaattorit tarjoavat ADSL-liittymiä pääosin kahdella tavalla:
- Kilpaileva palveluoperaattori voi vuokrata paikalliselta operaattorilta (tässä tapauksessa ESP:ltä) tukkutasolla operaattori-DSL-liittymän. Operaattori-DSL-liittymä muodostaa loppuasiakkaan ja palveluoperaattorin välille päästä päähän yhteyden (bittivirran, bitstream) paikallisen verkko-operaattorin verkossa. Lisäksi kilpaileva palveluoperaattori vuokraa paikalliselta verkko-operaattorilta tilaajayhteyden tai tilaajayhteyden yläkaistan yhteyden muodostamiseksi loppuasiakkaalle asti.
- Kilpaileva palveluoperaattori voi halutessaan investoida oman DSL-keskittimen (DSLAM)[2] paikallisoperaattorin laitetilaan sekä rakentaa tai vuokrata tarvittavat runkoyhteydet, joiden avulla palveluoperaattori voi itse toteuttaa ADSL-liittymän. Tässäkin tapauksessa kilpailevan palveluoperaattorin on välttämätöntä vuokrata paikalliselta verkko-operaattorilta tilaajayhteys tai sen yläkaista, joiden avulla palveluoperaattori muodostaa yhteyden keskittimestä loppuasiakkaalle. Oman DSL-verkon avulla kilpaileva operaattori pystyy paremmin erilaistamaan ADSL-liittymän ja sen lisäarvopalveluiden ominaisuuksia paikalliseen operaattoriin nähden.
Markkinoille tulijan näkökulmasta edellä mainitut vaihtoehdot ovat toisiaan täydentäviä. Markkinoille pääsyn ja paikallisen operaattorin kanssa tasavertaisen kilpailun syntymisen kannalta kilpaileville operaattoreille on välttämätöntä, että molemmat vaihtoehdot ovat saatavilla.
Kilpailuneuvosto ja korkein hallinto-oikeus ovat todenneet paikallisia puhelinyhtiöitä koskevissa tapauksissa[3], että yhtiöiden voitiin katsoa olevan korkean markkinaosuuden (yli 90 %) perusteella kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin mukaisessa määräävässä markkina-asemassa paikallisteletoiminnassa perinteisellä toimialueellaan, jolla yhtiöillä on ollut rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Edellä mainituista päätöksistä ilmenee, että paikallista kiinteää televerkkoa omistavilla yhtiöillä on mahdollisuus hallita kilpailevien palveluoperaattoreiden pääsyä televerkkoihin. Lisäksi Viestintävirasto on todennut Etelä-Satakunnan Puhelin Oy:llä olevan huomattavan markkinavoiman (HMV) sekä tilaajayhteyksien että tukkutason laajakaistapalvelujen markkinoilla.[4] Edellä mainittujen päätösten perusteella Kilpailuvirasto on tarkastellut ESP:n menettelyä laajakaistamarkkinoilla mahdollisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan mukaan. Asian ratkaisemiseksi ei ole tarvetta määritellä tarkemmin käsillä olevan asian relevantteja markkinoita ja ESP:n asemaa markkinoilla.
Kotitalouksille tarjottavan ADSL-liittymäpalvelun toteuttamis- ja tarjoamistapa vaihtelevat operaattoreittain. Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan liittymä-palvelun tarjoamiseen, mikäli palveluoperaattori vuokraa paikalliselta operaattorilta tukkutasolla operaattori-DSL-liittymän (vrt. edellä vaihtoehto 1), liittyvät ainakin seuraavat kustannuskomponentit:
Palveluntarjoajan maksamat verkon vuokrat:
- Tilaajayhteys tai tilaajayhteyden yläkaista
- operaattori-DSL-liittymä (xDSL-tukkutuote)
- ATM-solmu tai Ethernet-kytkin
Muut palveluntarjoajalle aiheutuvat kustannukset:
- Reititys runkoverkossa
- Liikenneyhteys ulkomaille
- Sähköpostilaatikot, kotisivutila ja portaali
- Asiakkaiden hankinta (mainonta, erikoistarjoukset)
- Korvaukset jakelukanavalle (myymälöiden provisiot)
- Muut kustannukset (asiakaspalvelu, laskutus, perintä, tekninen tukipalvelu, viankorjauspalvelu ja kuluttajille liit-tymän yhteydessä tarjottavat lisäarvopalvelut)
Mikäli kilpaileva palveluoperaattori on investoinut omiin DSL-keskittimiin (DSLAM) (vrt. edellä vaihtoehto 2), liittyy ADSL-liittymien toteuttamiseen ainakin seuraavat kustannuskomponentit:
- Tilaajayhteys tai tilaajayhteyden yläkaista
- Paikallisen operaattorin laitetilasta vuokrattu kaappipaikka
- Sähkönsyöttö (1 kwh/laitetila ja DC 48 V varmistettu sähkönsyöttö)
- Paikallinen runkoverkkoyhteys
- DSL-keskittimeen liittyvät investointikustannukset
- Sekä edellä mainitut muut kustannukset.
Tuloja palveluntarjoaja saa puolestaan kotitalouksilta perimistään kertaluontoisesta ADSL-liittymän avausmaksusta ja toistuvasta kuukausimaksusta, joiden tulisi kattaa em. kustannuserät. Myös tukkutasolla paikallisoperaattorin perimät verkon vuokrat koostuvat kertaluontoisista avausmaksuista ja toistuvista kuukausimaksuista.
Tampereen Puhelimen toimenpidepyynnön mukaan ESP:n tukkuhinnoittelu on muodostanut ESP:n 1.6.2005 voimassa olleiden hinnastojen perusteella kilpailunrajoituslaissa kielletyn hintaruuvin, jossa verkon vuokrat ylittävät tuotteista perittävät vähittäishinnat.
Kilpailuvirasto on tutkinut ESP:n hinnoittelua ja väitettyä hintaruuvia ajalta 1.1.2005—1.11.2005. Käytännössä hintaruuvi voidaan näyttää toteen osoittamalla, että yrityksen oman palveluoperaattorin vähittäisasiakkailta perimän hinnan ja verkko-operaattorin kilpailevilta palveluntarjoajilta perimän hinnan välinen marginaali ei ole riittävän suuri, jotta kohtuullisen tehokas palveluntarjoaja voi saavuttaa tavanomaisen voiton markkinoilla. Hintaruuvi estää kilpailijoiden tulon markkinoille tai haittaa merkittävästi niiden toimimista markkinoilla.
Kilpailuviraston selvitysten perusteella ESP:n vähittäis- ja tukkuhintoja vertailemalla oli löydettävissä joitain viitteitä hintaruuvin soveltamisesta.
Toisaalta Kilpailuviraston saamien selvitysten perusteella kilpailijat ovat toimineet aktiivisesti ESP:n toimialueella vuoden 2005 aikana:
- Sonera alkoi vuoden 2005 alusta tarjota ADSL-liittymiä ESP:n alueella merkittävästi ESP:n vähittäishintoja alhaisemmalla hintatasolla.
- ESP laski Soneran hinnoittelun myötä esimerkiksi 512 kbit/s -nopeuksisen ADSL-liittymän hinnan 37,70 eurosta/kk (alv 0%) 26,97 euroon/kk 1.3.2005 alkaen.
- ESP otti 1.3.2005 alkaen valikoimaansa myös 256 kbit/s -nopeuksisen liittymän samalla hinnalla kuin Sonera oli tarjonnut sitä jo vuoden alusta.
- Elisa aloitti toimintansa ESP:n alueella puolestaan kesällä 2005 laskien vähittäishintatasoa edelleen 19,90 euroon/kk hitaimman liittymän osalta.
- ESP seurasi vähittäishinnoillaan Elisan hinnoittelua.
- Reagoidessaan kilpailijoiden vähittäishintatasoon ESP on myös laskenut kilpailevilta operaattoreilta perimiään vuokria.
Edellä olevan perusteella kilpailevat operaattorit (Sonera ja Elisa), ei ESP, ovat vuoden 2005 aikana asettaneet vähittäishintatason ESP:n toimialueella. Kilpailijoiden vähittäishinnoittelu on siten merkittävästi vaikuttanut tukku- ja vähittäishintojen suhteeseen ESP:n alueella.
Markkinakehityksen perusteella ei ole nähtävissä, että ESP:n ADSL-liittymien hinnoittelu olisi merkittävästi estänyt tai haitannut kilpailijoiden toimimista ESP:n perinteisellä toimialueella tarkastellulla ajanjaksolla.
Saatujen selvitysten perusteella Kilpailuvirasto katsoo, ettei sillä ole aihetta asian enempään selvittämiseen. Asia poistetaan käsittelystä.
6 Sovelletut säännökset
Kilpailunrajoituslaki (480/1992, ml. muutossäädös 380/2004) 3 §:n 2 momentti ja 6 § (ennen 1.5.2004 7 §).
7 Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituslain 21 §:n perusteella siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
8 Lisätiedot
Lisätietoja antaa apulaisjohtaja Timo Mattila.
[1] ESP:n kiinteä paikallinen televerkko sijaitsee pääosin Vammalan kaupungin sekä Mouhijärven, Suodenniemen ja Äetsän kuntien alueella.
[2] DSLAMien tarvittava määrä vaihtelee kunkin paikallisoperaattorin televerkon rakenteen mukaan.
[3] Päijät-Hämeen Puhelinyhdistystä koskeva kilpailuneuvoston (KNO) päätös Dno 69/690/99, annettu 14.12.2000 ja KHO:n päätös 240/2/2001, annettu 15.8.2001, Turun Puhelin Oy:tä koskevat päätökset: KNO Dno 15/690/2000, annettu 18.5.2001 ja KHO Dno 1842/2/01, annettu 22.4.2002 ja Salon Seudun Puhelinta koskevat päätökset: KNO Dno 14/690/2000, annettu 18.5.2001 ja KHO Dno 1817/2/01, annettu 22.4.2002.
[4] Etelä-Satakunnan Puhelin Oy:tä koskevat Viestintäviraston päätökset Dno 557/934/2003 ja 117/934/2004.