Asianosaiset
Helsingin kaupunki; Helsingin Energia
Asian vireilletulo
Kilpailuvirasto on oma-aloitteisesti selvittänyt Helsingin Energian vuoden 1997 alusta alkaen sähkön myyntitoiminnassa käyttöönottamaa kanta-asiakasetujärjestelmää kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 2 kohdan perusteella.
Selvitystoimenpiteet
Helsingin Energia ja Helsingin kaupunki ovat viraston pyynnöstä antaneet vuosien 1997-98 aikana useita asiaa koskevia selvityksiä.
Kilpailuvirasto pyysi 6.7.1998 lausuntoa Helsingin kaupungilta/Helsingin Energialta. Lausuntopyyntöön sisältyi myös ko. asiaa koskeva kilpailuoikeudellinen arviointi. Helsingin kaupungin/Helsingin Energian lausunto saapui 8.10.1998. Helsingin Energia antoi 9.11.1998 asiaa koskevia kirjallisia lisäselvityksiä.
Kanta-asiakasetujärjestelmä ja sen käyttöönotolle esitetyt perustelut
Helsingin Energian sähkön hinnanalennus vuoden 1997 alusta toteutettiin osittain ns. kanta-asiakasetujärjestelmällä, jonka käyttöönotto perustui kaupungin teknisen lautakunnan päätökseen. Kanta-asiakasetujärjestelmän säännöt hyväksyttiin Helsingin Energian johtoryhmässä.
Selvityksen mukaan Helsingin Energian kanta-asiakasetujärjestelmässä kanta-asiakasedun saivat 1.1.1997 alkaen automaattisesti kaikkia ne asiakkaat, joiden sähköntoimitus perustui vuoden 1996 päättyessä julkisiin hinnastoihin ja toimitusehtoihin ja joilla oli sähkönkäyttöpaikassaan toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. Helsingin Energia myönsi kanta-asiakasedun sähkön myyntiosasta. Kanta-asiakasetu ei koskenut sähkön siirtoa, joten etu ei vaikuttanut sähkön siirron veloituksiin. Helsingin Energia vahvisti edun suuruuden vuosittain. Vuonna 1997 etu oli 7 % sähkön myyntihinnoista. Helsingin Energian asiakkailleen lähettämän tiedotteen mukaan kanta-asiakasedun suuruus oli 7 % myös vuonna 1998.
Kanta-asiakasetujärjestelmässä uusi asiakas/sähkönkäyttökohde tuli automaattisesti kanta-asiakasedun piiriin sen jälkeen, kun julkisiin hinnastoihin ja toimitusehtoihin perustuva sähköntoimitus oli jatkunut yhden vuoden verran. Helsingin Energian mukaan sähkön hinnoittelun uudistuksen ja kanta-asiakasjärjestelmän käyttöönoton vaikutuksesta sähkön kokonaishinta aleni vuoden 1997 alusta sähköverojen samanaikaisesta korotuksesta huolimatta noin 6 %.
Helsingin Energian 12.8.1997 ja Helsingin kaupungin 29.9.1997 antamien selvitysten mukaan Helsingin Energian tavoitteena oli luoda ja ylläpitää pitkäaikaisia asiakassuhteita sekä rakentaa asiakkaiden kanssa toimiva ja monipuolinen yhteistyö- ja kumppanuussuhde. Tarve korostui vapautuvien sähkömarkkinoiden myötä lukumäärältään suuren kotitaloussektorin (Helsingissä noin 280.000 pienasiakasta) tullessa kilpailun piiriin vuonna 1998. Pitkäaikainen asiakassuhde tuotti sekä yritykselle että asiakkaalle etuja varsinkin, jos saavutettuja kustannussäästöjä ja hyötyjä kanavoitiin systemaattisesti myös tällaisen toimitussuhteen valinneille asiakkaille. Helsingin Energian kanta-asiakasetujärjestelmän tavoitteena oli osapuolten selvitysten mukaan palkita pitkäaikainen asiakassuhde. Helsingin Energian mukaan kanta-asiakasedulla se tuotti pienasiakkailleen vastaavan hintaedun, jonka sähkömarkkinoiden vapautuminen oli jo tuonut suurasiakkaille. Alennuksen saivat myös ne asiakkaat, jotka olisivat pystyneet, mutteivät halunneet lähteä kilpailuttamaan sähköä. Helsingin Energian ja kaupungin selvitysten mukaan erilaiset kanta-asiakasjärjestelmät olivat markkinataloudessa varsin yleisesti käytettyjä ja niistä oli saatu hyviä molemminpuolisia kokemuksia. Sähköalalla Helsingin Energia otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön tällaisen järjestelmän. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä Helsingin Energia arvioi kanta-asiakasmenettelyn jo vakiintuneen eri liiketoiminta-alueille Suomessa.
Kilpailuviraston lausuntopyyntö
Kilpailuvirasto pyysi 6.7.1998 lausuntoa Helsingin kaupungilta/Helsingin Energialta. Lausuntopyyntöön sisältyi myös asiaa koskeva kilpailuoikeudellinen arviointi. Lausuntopyynnössään Kilpailuvirasto mm. katsoi, että Helsingin Energian kanta-asiakasetujärjestelmää on sen asiakkaita sitovien ja kilpailijoita poissulkevien vaikutusten vuoksi pidettävä kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 2 kohdan mukaisena kiellettynä menettelynä.
Helsingin kaupungin/Helsingin Energian ilmoitus kanta-asiakasetujärjestelmän muuttamisesta
Helsingin kaupunki/Helsingin Energia antoivat 8.10.1998 viraston lausuntopyynnön johdosta vastineen. Helsingin Energia antoi myös 9.11.1998 ko. asiaa koskevia kirjallisia lisäselvityksiä.
Vastineessaan Helsingin Energia ilmoitti muuttavansa kanta-asiakasetujärjestelmäänsä 1.11.1998 lähtien siten, että erillinen kanta-asiakasetu lakkautetaan ja kanta-asiakasalennukset siirretään kokonaisuudessaan sähköenergian hintoihin kaikille asiakkaille.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Helsingin kaupungin/Helsingin Energian määräävä markkina-asema
Helsingin kaupungilla on ollut Helsingin Energiasta vastaavana elinkeinonharjoittajana kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu alueellinen määräävä markkina-asema sähkön vähittäismyynnissä sähkölain perusteella määritellyllä toiminta-alueellaan 1.11.1995 saakka ja sen jälkeen sähkön siirrossa ja vähittäismyynnissä alle 500 kilowatin tehotarpeen omaaviin sähkönkäyttäjiin nähden sähkömarkkinalain perusteella myönnetyn sähköverkkoluvan kattamalla alueella. Sähkömarkkinalain muutoksen 1.9.1998 jälkeen sähkön vähittäismyynnissä relevanttien maantieteellisten markkinoiden voidaan ainakin lähtökohtaisesti katsoa olevan koko Suomi, kun taas sähkön siirrossa säilyy sähkömarkkinalain muutoksen jälkeenkin paikallisten sähköyhtiöiden ja -laitosten monopoliasema.
Kilpailuoikeudellisen arvioinnin lähtökohdat
Koska Helsingin kaupungilla/Helsingin Energialla on ollut kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentin tarkoittama alueellinen määräävä markkina-asema Helsingin Energian toimialueella sähkön vähittäismyynnissä alle 500 kilowatin tehotarpeen omaaville sähkönkäyttäjille ainakin 1.9.1998 asti, Helsingin kaupungin/Helsingin Energian menettelyä arvioidaan kilpailunrajoituslain 7 §:n perusteella.
Kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohta
Kilpailuvirasto on arvioinut Helsingin Energian vuoden 1997 alusta alkaen sähkön myyntitoiminnassa käyttöönottamaa kanta-asiakasetujärjestelmää kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 2 kohdan perusteella.
Kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 2 kohdan mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidetään hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien liikesuhteen ehtojen käyttämistä. Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi pitkälti yksipuolisesti sanella liikesuhteessa käyttämänsä toimitus- ja muut ehdot, koska asiakkaalla ei markkinarakenteen vuoksi ehkä ole käytännössä edellytyksiä olla alistumatta ehtoihin. Säännöksessä mainitulla hyvällä kauppatavalla tarkoitetaan siviilioikeuden kauppatapakäsityksen mukaisesti alalla noudatettua yleistä, tasapuolista ja kohtuullista velvoittavaksi tunnustettua käytäntöä (HE 148/1987 vp.).
Määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan alennuskäytännöllä voi olla sitovia vaikutuksia, jos ne keinotekoisesti luovat ostouskollisuutta myyjään päin. Kyseisiä sitovia vaikutuksia ilmenee usein sellaisissa menettelytavoissa, jotka antavat asiakkaille voimakkaita kannusteita ryhtyä liikesuhteeseen hyödykkeen tai palvelun toimittajan kanssa. Sitomisella pyritään yleensä markkina-aseman suojaamiseen tai sen lisäämiseen ja sitä kautta voittojen kasvattamiseen. Sitomalla asiakkaansa yritys voi saavuttaa yksityisiä ja sitä itseään hyödyttäviä tehokkuusetuja, mutta voi samalla sulkea pois kilpailevia tarjoajia ja heikentää siten toimialan dynaamista tehokkuutta. Sidottu asiakas ei voi vapaasti omien liiketoimintakriteeriensä perusteella itsenäisti valita, mitä tuotteita tai palveluksia hän hankkii tai mistä hän ne hankkii. Sitomisella voidaan pyrkiä estämään kilpailun syntymistä tai poistamaan olemassa olevilta kilpailijoilta kannattavan kilpailun edellytyksiä. Lisäksi sitomisella voidaan haluta hyödyntää täysimääräisesti monopolivoiman tuomaa hinnoittelun vapautta.
Helsingin Energian kanta-asiakasetujärjestelmän arviointi
Helsingin Energian toteuttama sähkön hinnanalennus vuoden 1997 alusta toteutettiin osittain ns. kanta-asiakasetujärjestelmällä. Kanta-asiakasetujärjestelmässä edun saivat 1.1.1997 alkaen automaattisesti kaikki ne asiakkaat, joiden sähköntoimitus perustui vuoden 1996 päättyessä julkisiin hinnastoihin ja toimitusehtoihin ja joilla oli sähkönkäyttöpaikassaan toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. Järjestelmässä uusi asiakas/sähkönkäyttökohde tuli automaattisesti kanta-asiakasedun piiriin sen jälkeen, kun julkisiin hinnastoihin ja toimitusehtoihin perustuva sähköntoimitus oli jatkunut yhden vuoden. Kanta-asiakasetu myönnettiin vain sähkön myyntiosasta eikä etu koskenut sähkön siirtoa. Helsingin Energia vahvisti edun suuruuden vuosittain. Vuonna 1997 ja myös vuonna 1998 etu oli 7 % sähkön myyntihinnoista. Helsingin Energian mukaan sen sähkön kokonaishinta aleni vuoden 1997 alusta noin 6 % sähkön hinnoittelun uudistuksen ja kanta-asiakasjärjestelmän käyttöönoton vaikutuksesta.
Helsingin kaupunki ja Helsingin Energia ovat perustelleet kanta-asiakasetujärjestelmän käyttöönottoa ja soveltamista pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomisella ja ylläpitämisellä, tästä aiheutuvilla kustannussäästöillä, pienasiakkaille tuotetulla hintaedulla sekä erilaisten kanta-asiakasalennusjärjestelmien vakiintumisella ja ko. järjestelmistä saaduilla myönteisillä kokemuksilla muilla toimialoilla.
Helsingin Energian kanta-asiakasetujärjestelmässä edun saaminen 1.1.1997 edellytti laitoksen vanhoilta asiakkailta vain voimassa olevaa sähkösopimusta vuoden 1996 lopussa. Vastaavasti Helsingin Energian uusilta asiakkailta vaadittiin edun saamiseksi vähintään yhden vuoden pituista asiakassuhdetta. Edun saamiselle ei oltu esitetty muita perusteita. Edun suuruus oli yhtä suuri kaikille Helsingin Energian sähkösopimusasiakkaille. Siten esimerkiksi asiakkaalle toimitetun sähkön määrällä ei ollut vaikutusta asiakkaan saaman edun suuruuteen.
Helsingin kaupunki ja Helsingin Energia eivät olleet Kilpailuvirastolle antamissaan selvityksissä esittäneet mitään arviota kanta-asiakasetujärjestelmän käyttöönotolla aikaansaaduista ja järjestelmän soveltamisella myöhemmin mahdollisesti saavutettavista kustannussäästöistä tai muista kustannus- ja tehokkuushyödyistä.
Helsingin Energian 1.1.1997 toteuttama hinnanalennus ei perustunut ainoastaan kanta-asiakasjärjestelmän käyttöönottamiseen. Hinnanalennukseen vaikuttivat kanta-asiakasetujärjestelmän lisäksi osaltaan myös tariffien hintojen muutos, tariffirakenteiden korjaaminen sekä uusien tietyille sähkönkäyttötavoille suunniteltujen tariffien käyttöönotto.
Erilaisia kanta-asiakasalennusjärjestelmiä on otettu käyttöön ja sovelletaan tällä hetkellä varsinkin päivittäistavarakaupassa, mihin kaupunkikin on viitannut. Näitä järjestelmiä ei voida kuitenkaan verrata Helsingin Energian kanta-asiakasetujärjestelmään sellaisenaan, koska päivittäistavarakaupan kanta-asiakkailta ei yleensä edellytetä ehdotonta asiakasuskollisuutta. Sen sijaan Helsingin kaupungilla on ollut Helsingin Energiasta vastaavana elinkeinonharjoittajana määräävä markkina-asema sähkön vähittäismyynnissä alle 500 kilowatin tehotarpeen omaaviin sähkönkäyttäjiin nähden sähkömarkkinalain perusteella myönnetyn sähköverkkoluvan kattamalla alueella. Käytännössä Helsingin Energia on ollut sen toimialueen yksittäisille kotitalouskuluttajille ainoa realistinen sähköntoimittaja ainakin 1.9.1998 asti.
Vuonna 1996 Helsingin Energian markkinaosuus oli Helsingin alueella noin 98 % ja kotitalouksien osuus Helsingin Energian kuluttajien kokonaismäärästä 91,9 %.
Kilpailuneuvosto katsoi Valiota koskevassa päätöksessään (24.10.1997, KHO 11.11.1998), että myös määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä tulee olla oikeus suojata kaupallisia intressejään tapauksissa, joissa ne ovat uhattuina. Päätöksen mukaan ei voida olettaa, että määräävässä asemassa olevan yrityksen tulisi toimia kädet sidottuina tilanteessa, jossa kilpailija on tehnyt tarjouksen yrityksen vakiintuneelle asiakkaalle. Mikäli kilpailija on tehnyt tarjouksen yrityksen vakiintuneelle asiakkaalle, on myös määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä oikeus vastata kohtaamaansa kilpailuun kyseisen asiakkaan säilyttämiseksi. Kilpailuun vastaamisen tulee olla kuitenkin kohtuullista ja tähdätä vallitsevan asiakassuhteen säilyttämiseen. Kilpailuun vastaaminen on puolustuksellinen toimenpide, eikä sitä saa väärinkäyttää pienempien kilpailijoiden rankaisemiseen tai aiemmin menetettyjen tai uusien asiakkaiden voittamiseksi. Kohtuullisuuden rajat ylittyvät silloin, kun määräävässä markkina-asemassa oleva yritys ryhtyy systemaattisesti diskriminoimaan asiakkaidensa välillä kohtaamansa kilpailun perusteella tai vastatoimenpiteet saavat saalistushinnoittelun luonteen. Kilpailuun vastaaminen ei myöskään saa johtaa pienempien kilpailijoiden sulkemiseen markkinoiden ulkopuolelle.
Sähköalalla Helsingin Energia otti ensimmäisenä laitoksena Suomessa käyttöön kanta-asiakasetujärjestelmän. Kanta-asiakasetujärjestelmän käyttöönoton jälkeen Helsingin Energia on toiminut markkinoilla aktiivisesti muiden energiayhtiöiden ja -laitosten alueilla uusien asiakkaiden saamiseksi. Kilpailuviraston käytettävissä olevien tietojen mukaan Helsingin Energian jälkeen useat muut sähköyhtiöt ja -laitokset Suomessa ovat ottaneet vuosien 1997-99 aikana käyttöön erilaisia kanta-asiakas- tai niitä vastaavia alennusjärjestelmiä.
Kilpailuvirasto katsoo, että Helsingin kanta-asiakasetujärjestelmän käyttöönottoa ja soveltamista ei voida pitää pelkästään kilpailuun vastaamisena eikä puolustuksellisena reaktiona kilpailijoiden vastaaviin menettelytapoihin Helsingin Energian asiakassuhteiden turvaamiseksi vaan myös pyrkimyksestä markkina-aseman vahvistamiseen ja energialaitoksen pääasiallisen maantieteellisen toiminta-alueen laajentamiseen.
Kilpailuvirasto katsoo, että alennusjärjestelmiin liittyvät asiakkaita tai tiettyjä asiakasryhmiä sitovat vaikutukset saattavat käytännössä johtaa kilpailun rajoittumiseen ja estymiseen sähkömarkkinoilla erityisesti markkinoiden nykyisessä kehitysvaiheessa, jossa sähkölaitosten ja -yhtiöiden alennusjärjestelmillä saatetaan pyrkiä pitämään kiinni erityisesti sähkön pienasiakkaista, joiden mahdollisuudet kilpailuttaa sähkönmyyjiä ovat parantuneet tyyppikuormituskäyrämallin käyttöönoton myötä. Tyyppikuormituskäyrämallin käyttöönotto mahdollistaa sen, että pienet asiakkaat voivat ilman tuntitehot rekisteröitävää mittaria kilpailuttaa sähkönmyyjiä.
Myös sähkömarkkinalain tarkoituksena on parantaa sähkön kuluttajien mahdollisuutta kilpailuttaa sähköntoimittajia. Kilpailun paineella on jakeluyhtiöiden toimintaa tehostavia ja siten hinnaltaan kilpailukykyisen sähkön saantia edistäviä vaikutuksia. Sähkölaitosten ja -yhtiöiden käyttöönottamat kanta-asiakas- ja muut vastaavat alennusjärjestelmät saattavat omalta osaltaan estää tai rajoittaa näiden mahdollisuuksia toimia kilpailuilla markkinoilla sähkömarkkinalain edellyttämällä tavalla.
Lisäksi Kilpailuvirasto toteaa, että Helsingin Energialla olisi ollut aivan ilmeisesti käytössään muita, kilpailun kannalta neutraaleja vaihtoehtoja hinnanalennusten myöntämiseksi ja ohjaamiseksi asiakkaille. Helsingin Energia olisi voinut toteuttaa vastaavan hinnan alennuksen myös ilman erityisen kanta-asiakasetujärjestelmän käyttöönottamista.
Helsingin kaupungin/Helsingin Energian ilmoitus kanta-asiakasetujärjestelmän muuttamisesta
Helsingin kaupunki/Helsingin Energia on ilmoittanut muuttavansa kanta-asiakasetujärjestelmäänsä 1.11.1998 lähtien siten, että erillinen kanta-asiakasetu lakkautetaan ja kanta-asiakasalennukset siirretään kokonaisuudessaan sähköenergian hintoihin kaikille asiakkaille.
Kilpailuvirasto katsoo, ettei Helsingin Energian alennusjärjestelmää voida kaupungin/energialaitoksen ilmoittamien muutosten jälkeen enää pitää kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 2 kohdan mukaisena kiellettynä menettelynä. Ilmoitettu muutos alennusjärjestelmään merkitsee määräävän markkina-aseman väärinkäytön loppumista.
Väärinkäytön seuraamukset
Helsingin kaupunki/Helsingin Energia on korjannut menettelytapojaan siten, että määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sitovan menettelytavan muodossa on lakannut. Vaikka Helsingin Energian kanta-asiakasetujärjestelmä on ollut käytössä vuoden 1997 alusta 1.11.1998 saakka virasto katsoo, ettei kyseiseen järjestelmään liittyvällä menettelyllä ole ollut järjestelmän voimassaolon aikana erityisen suurta merkitystä sähkön myyjien väliseen kilpailutilanteeseen eikä toisaalta Helsingin Energian asiakkaiden valintamahdollisuuksiin. Kotitalouksilla ja muilla sähkön pienkäyttäjillä ei ole ennen sähkömarkkinalain muutosta 1.9.1998 (1.11.1999) ollut mahdollisuutta kilpailuttaa sähkönmyyjiä. Kyseisen menettelyn taloudelliset vaikutukset ovat olleet myös suhteellisen vähäisiä. Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto pitää kilpailunrajoituslain 8 §:n 1 momentissa säädetyn seuraamusmaksun määräämistä ko. asiassa kilpailun turvaamisen kannalta perusteettomana eikä siksi tee sen osalta esitystä kilpailuneuvostolle.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto on oma-aloitteisesti selvittänyt Helsingin Energian vuoden 1997 alusta alkaen sähkön myyntitoiminnassa käyttöönottamaa kanta-asiakasetujärjestelmää.
Kilpailuvirasto katsoo, että Helsingin kaupungilla/Helsingin Energialla on ollut kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentin tarkoittama alueellinen määräävä markkina-asema Helsingin Energian toimialueella sähkön vähittäismyynnissä alle 500 kilowatin tehotarpeen omaaville sähkönkäyttäjille ainakin 1.9.1998 asti.
Kilpailuvirasto on arvioinut Helsingin Energian vuoden 1997 alusta alkaen sähkön myyntitoiminnassa käyttöönottamaa kanta-asiakasetujärjestelmää kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n perusteella.
Virasto katsoi, että Helsingin Energian kanta-asiakasetujärjestelmää on sen asiakkaita sitovien ja kilpailijoita poissulkevien vaikutusten vuoksi pidettävä kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 2 kohdan mukaisena kiellettynä menettelynä.
Helsingin kaupunki/Helsingin Energia ilmoitti muuttavansa kanta-asiakasetujärjestelmäänsä 1.11.1998 lähtien siten, että erillinen kanta-asiakasetu lakkautettiin ja kanta-asiakasalennukset siirrettiin kokonaisuudessaan sähköenergian hintoihin kaikille asiakkaille. Ilmoitus merkitsi kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kielletyn määräävän markkina-aseman väärinkäytön loppumista.
Helsingin kaupunki/Helsingin Energia on korjannut menettelytapojaan siten, että määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sitovan menettelytavan muodossa on lakannut. Helsingin Energian kanta-asiakasetujärjestelmään liittyvällä menettelyllä ei ole ollut järjestelmän voimassaolon aikana erityisen suurta merkitystä sähkön myyjien väliseen kilpailutilanteeseen eikä toisaalta Helsingin Energian asiakkaiden valintamahdollisuuksiin. Kyseisen menettelyn taloudelliset vaikutukset ovat olleet myös suhteellisen vähäisiä. Edellä esitetyn perusteella Kilpailuvirasto pitää kilpailunrajoituslain 8 §:n 1 momentissa säädetyn seuraamusmaksun määräämistä ko. asiassa kilpailun turvaamisen kannalta perusteettomana eikä siksi tee sen osalta esitystä kilpailuneuvostolle.
Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 §:n 2 momentti ja 7 §:n 2-kohta.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.