Epäilty kilpailunrajoituslain rikkominen

Päivämäärä

15.7.2002

Diaarinumero

559/61/2002

Osapuolet

Oy Radiolinja Ab

Asianosaiset

Telia Mobile Ab
Oy Radiolinja Ab

Asian vireilletulo

Telia Mobile AB (Telia) on Kilpailuvirastoon 18.6.2002 saapuneessa toimenpidepyynnössä vaatinut, että Kilpailuvirasto ryhtyy toimenpiteisiin Oy Radiolinja Ab:n (Radiolinja) kilpailunrajoituslain 9 §:n vastaisen toiminnan vuoksi. Telia on lisäksi pyytänyt Kilpailuvirastoa asettamaan kilpailunrajoituslain 14 §:n mukaisen väliaikaisen kiellon, jossa kielletään Radiolinjaa jatkamasta kilpailunrajoituslain 9 §:n vastaista toimintaa.

Kilpailuvirasto on pyytänyt asiassa Telialta lisäselvitystä, joka on saapunut 1.7.2002.

Telian selvitykset

Toimenpidepyynnön taustalla on Telian ja Radiolinjan välisen verkkovierailusopimuksen päättymistä seurannut Radiolinjan markkinointi- ja muu toiminta. Radiolinjan ja Telian välillä oli solmittu ns. verkkovierailusopimus, jolla Radiolinja salli Telian käyttää Radiolinjan GSM-verkkoa Telian asiakkaiden puheluiden välityksessä.

Telia teki vastaavan verkkovierailusopimuksen Suomen 2G Oy:n kanssa, ja tarkoituksena oli siirtää Telian asiakkaat käyttämään Telian omaa sekä Suomen 2G Oy:n omistamaa verkkoa. Virallisesti verkon vaihto on tapahtunut 14.6.2002 kello 6.00. Verkon vaihto on edellyttänyt Telian asiakkailta matkapuhelimen SIM-kortin vaihtoa. Telia on toimittanut uudet SIM-kortit asiakkailleen 12.6.2002.

Radiolinja on 13.6.2002 lähettänyt kaikille Telia Dual -liittymän asiakkaille vanhaan SIM-korttiin tekstiviestin, jossa on tarjottu keskeytymätöntä matkapuhelinkäyttöä ja puheaikatarjouksia, mikäli asiakas siirtyy Radiolinjan asiakkaaksi. Edut on saanut hyväkseen vastaamalla saapuneeseen viestiin ”OK” tai soittamalla Radiolinjan asiakaspalveluun.

Telian mukaan Radiolinjan markkinointi on ollut harhaanjohtavaa, koska matkapuhelinten käyttäjät eivät voineet käsittää vastaamisesta seuraavan asiakassuhteen siirto Telialta Radiolinjalle. Telian mukaan monet asiakkaat olivat vastanneet viestiin hyväksyvästi ilman, että heidän tarkoituksenaan on ollut siirtyä Radiolinjan asiakkaaksi. Lisäksi Radiolinja oli markkinoinnissaan väittänyt mm. puhelinyhteyksien katkeavan uusilla SIM-korteilla. Väite ei Telian mukaan pidä paikkaansa.

Telian mukaan Radiolinjan harjoittama suoramarkkinointi sekä Helsingin Sanomissa 13.6, 14.6 ja 17.6 julkaistut ilmoitukset täyttävät kuluttajansuojalain vastaisen markkinoinnin tunnusmerkistön.

Telian mukaan Oy Radiolinja Ab on käyttänyt suoramarkkinointiin Radiolinja Origo Oy:n hallussa olleita Telian asiakastietoja. Telian mukaan Radiolinja Origo Oy on rikkonut telemarkkinalain ja henkilötietolain säännöksiä luovuttaessaan asiakastietoja Oy Radiolinja Ab:lle. Luovutetut tiedot ovat sisältäneet myös salaisten liittymien tietoja, jotka eivät ole saatavilla julkisista rekistereistä. Myös salaiseksi numeronsa määrittäneet Telian asiakkaat ovat saaneet Radiolinjalta suoramainontaviestejä.

Lisäksi Radiolinja Origo Oy on 14.6.2002 aamulla sulkenut Telia Dual -liittymät verkostaan siten, että kaikki liittymällä soitetut puhelut ohjautuivat Radiolinjan asiakaspalveluun. Telian mukaan heidän tarkoituksena oli ohjata kyseiset puhelut omaan asiakaspalveluunsa. Telian mukaan liittymän sulkeminen on rikkonut telemarkkinalakia, ja Radiolinja on saanut perusteetonta kilpailuetua sulkemisen johdosta. Radiolinja Origo Oy on myös muuttanut Telian 041-alkuisia puhelinnumeroita 050-alkuisiksi, vaikka kyseisistä liittymistä ei ole vastattu Radiolinjan markkinointiin, eikä annettu tahdonilmaisua liittyä Radiolinjan asiakkaaksi.

Telia katsoo, että Radiolinjan edellä kuvattu menettely on kokonaisuutena arvioiden kilpailunrajoituslain 9 §:n vastaista, sillä se estää ja vaikeuttaa Telian elinkeinon harjoittamista kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla. Radiolinjan toiminta on ollut suunnitelmallista ja osoittaa piittaamattomuutta em. lain säännöksistä. Telia pitää Radiolinjan menettelyä erityisen moitittavana, koska Radiolinja Origo käyttää hyväkseen asemaansa televerkkoyrityksenä saadakseen aikaan kilpailuetua omistajalleen Oy Radiolinja Ab:lle, joka on Telian kilpailija loppuasiakasmarkkinoilla.

Telia on esittänyt huolensa, että mikäli viranomaiset hyväksyvät Radiolinjan toiminnan, saattaa toiminta yleistyä ja muokata telemarkkinoiden toimintamalleja sellaisiksi, että niistä on haittaa kilpailun toimivuudelle ja sen edistämiselle sekä telepalvelujen käyttäjille. Telian mukaan sopimuksen irtisanomisesta johtuva asiakkaiden velvollisuus vaihtaa SIM-korttia ja samanaikainen kilpailevien operaattorien suorittama asiakkaille suunnattu voimakas markkinointi on johtanut siihen, että osa asiakaskunnasta on siirtynyt muiden operaattorien asiakkaiksi.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Kilpailunrajoituslain 9 §:n mukaan kilpailunrajoituksella katsotaan olevan vahingollisia vaikutuksia, jos se terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla vähentää tai on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä tai estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinon harjoittamista.

Telia on väittänyt Radiolinjan rikkoneen telemarkkinalakia, henkilötietolakia ja kuluttajansuojalakia. Telia on saattanut asian näiltä osin em. lakeja valvovien viranomaisten tutkittavaksi. Telia väittää Radiolinjan toiminnan kokonaisuutena arvioiden olevan myös kilpailunrajoituslain 9 §:n vastaista.

Toimenpidepyyntö liittyy valtakunnallisille loppuasiakkaille tarjottavien matkaviestinpalveluiden markkinoille. Näillä markkinoilla merkittävimmät toimijat ovat Sonera Oyj, Radiolinja, Telia, DNA Finland Oy. Yhtiöiden omien vuosikertomusten mukaan Soneralla oli vuoden 2001 lopussa 2 421 533 liittymäasiakasta, Radiolinjalla 1 356 204, Telialla 239 000 ja DNA:lla noin 200 000.

Kilpailuvirasto katsoo, että ei ole mahdollista luotettavalla tavalla arvioida väitetyn kilpailunrajoituksen vaikutuksia loppuasiakasmarkkinoihin. Tapauksessa mahdollisesti käytetyn kilpailunrajoituksen vaikutukset Telian liiketoimintaan ovat jääneet epäselviksi. Telia ei ole alkuperäisessä toimenpidepyynnössään yksilöinyt millä tavoin yhtiön elinkeinon harjoittaminen on estynyt tai vaikeutunut. Kilpailuvirasto on pyytänyt Telialta asiasta lisäselvitystä, mutta annettu selvitys ei ole asiaa selventänyt. Telia on lisäselvityksessään ainoastaan todennut Radiolinjan toiminnan estäneen Telian mahdollisuuksia järjestää SIM-korttien vaihto-operaatio suunnitelmallisesti ja hallitusti, ja Telian menettäneen tämän vuoksi merkittävän määrän asiakkaita. Kilpailuviraston ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida johtuuko asiakkaiden siirtyminen Telialta Radiolinjalle pelkästään Radiolinjan toiminnasta, vai onko vaihtoon myös toimenpidepyynnössä mainitsemattomia syitä.

Oikeuskäytännössä kynnys toimenpiteisiin ryhtymistä kilpailunrajoituslain 9 §:n perusteella on asetettu korkeaksi. Mm. luottokorttiyhtiöiden sopimusehtoihin (Dnro 25/359/1997) ja Music Television -kanavan vastaanotto-oikeuksien jakeluun (Dnro 71/690/1999) liittyneissä Kilpailuneuvoston päätöksissä on todettu soveltamisen edellyttävän, että kilpailunrajoituksella on käytännössä todettu olevan 9 §:n 1–2 kohdissa mainittuja vahingollisia vaikutuksia ja että todetut vaikutukset ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopimattomia.

Telia ei ole esittänyt näyttöä elinkeinonharjoittamisen estymisestä tai vaikeutumisesta. Radiolinjan toiminta ei ole estänyt Teliaa toimimasta omassa verkossaan tai 2G:n verkossa. Telia on itse tehnyt liiketoimintaratkaisun siirtyä Radiolinjan verkosta 2G:n verkkoon. Radiolinjan markkinointitoimenpiteet eivät siten ole estäneet tai vaikeuttaneet Teliaa harjoittamasta matkaviestinliiketoimintaa. Telian selvityksistä ei ole myöskään käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella matkaviestinmarkkinoiden tehokkuus olisi heikentynyt. Osoituksena tehokkuuden vähenemisestä ei voida pitää pelkästään asiakkaiden siirtymistä käyttämään kilpailijoiden palveluita.

Toimenpidepyynnössä yksilöidyn Radiolinjan toiminnan on väitetty olevan muiden lakien kuin kilpailunrajoituslain rikkomista. Viittaus Radiolinjan toiminnan kilpailunrajoituslain 9 §:n vastaisuuteen kokonaisuutena on jäänyt epämääräiseksi. Kaikki ne erityislakien mukaiset rikkomukset, joihin Telia on toimenpidepyynnössään viitannut ovat muiden kyseistä lakia valvovien toimivaltaisten viranomaisten tutkittavana. Lisäksi Radiolinjan toiminnasta aiheutuneen väitetyn kilpailunrajoituksen ajallinen kesto on jäänyt lyhyeksi.

Kilpailuvirasto katsoo, että Telian esittämistä selvityksistä Radiolinjan toiminnasta ei ole selvinnyt, että Radiolinjan toimintaa voitaisiin pitää kilpailunrajoituslain 9 §:n rikkomisena, tai että Radiolinjan toiminnalla olisi kilpailunrajoituslain 9 §:n edellyttämällä tavalla telemarkkinoiden kilpailuolosuhteita vahingoittavia vaikutuksia.

Kilpailuviraston tietoon ei ole tullut muitakaan sellaisia seikkoja, joiden perusteella Kilpailuvirasto arvioisi kilpailuolosuhteiden telemarkkinoilla heikentyneen Radiolinjan edellä ja Telian toimenpidepyynnössä kuvatun toiminnan vuoksi.

Ratkaisu

Edellä selostetun johdosta Kilpailuvirasto katsoo, että toimenpidepyynnössä esitetyt näkökohdat eivät vaadi enempiä selvitystoimenpiteitä, ja poistaa asian käsittelystä.

Sovelletut säännökset

Kilpailunrajoituslaki 9 §

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.