Epäilty kilpailun rajoittaminen tarjouskilpailussa

Päivämäärä

8.5.2007

Diaarinumero

560/68/2004

Osapuolet

Mikkelin Ulataksi Oy

1 Asia

Epäilty kilpailun rajoittaminen Mikkelin kaupungin opetustoimen järjestämässä tarjouskilpailussa

2 Osapuolet

Mikkelin Ulataksi Oy, Mikkeli

3 Ratkaisu

Asia poistetaan käsittelystä.

4 Asian vireilletulo ja selvittäminen

Mikkelin kaupungin opetustoimi toimitti Itä-Suomen lääninhallitukselle 9.6.2004 Sairilan ja Rahulan koulujen oppilaskuljetusten kilpailuttamista koskevia asiakirjoja. Mikkelin kaupungin perusopetuslautakunta oli saanut järjestämäänsä Sairilan ja Rahulan koulujen oppilaskuljetusten tarjouskilpailuun tarjoukset Mikkelin Ulataksi Oy:ltä (jäljempänä Mikkelin Ulataksi) ja paikalliselta linja-autoyhtiö Savonlinja Oy:ltä.

Itä-Suomen lääninhallitus on kuullut asianosaisia ja tehnyt asiassa selvityksen. Selvitys saapui Kilpailuvirastoon jatkotoimenpiteitä varten 2.11.2004. Lääninhallitus toimitti Kilpailuvirastoon lisäselvityksen 4.1.2006. Lisäksi Mikkelin Ulataksi toimitti Kilpailuvirastoon 13.3.2006 päivätyn lisäselvityksen.

5 Asiaselostus

5.1 Mikkelin Ulataksi Oy

Mikkelin Ulataksi on 48 mikkeliläisen taksiautoilijan omistama yhtiö, joka ylläpitää taksiradiotilauskeskusta ja mm. harjoittaa ammattimaista henkilövuokra-autoliikennettä sekä hankkii ja myy taksiammatin harjoittamiseen tarvittavia tarvikkeita. Toimintaansa varten yhtiö voi tehdä kuljetuspalveluista luottokuljetussopimuksia osakkaidensa puolesta sekä hoitaa sopimuspohjaiset veloitukset ja tilitykset. Yhtiöllä on oikeus tehdä tilauspalvelujen vuokraliittymissopimuksia myös sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka eivät ole yhtiön osakkaita.

Lääninhallituksen luparekisterin mukaan Mikkelissä oli vuonna 2004 kaikkiaan 70 taksiautoa, joista 48 auton asemapaikka oli Mikkelin kaupunki. Mikkelin Ulataksin osakasautoilijoilla ei näin ollen ollut yhtiön ulkopuolisia kilpailijoita taksikuljetuksissa oman asemapaikkansa alueella.

5.2 Mikkelin kaupungin järjestämä tarjouskilpailu

Mikkelin kaupungin perusopetuslautakunta pyysi 25.3.2004 päivätyllä autoilijoille ja liikennöitsijöille osoitetulla kirjeellä tarjouksia lukuvuodelle 2004–2005 Sairilan koulun oppilaskuljetuksista, joihin oli yhdistetty Rahulan koulun oppilaiden iltapäiväkuljetukset Kokkosenlahdentien suuntaan. Tarjouskilpailu oli avoin kaikille, joilla oli oikeus ostoliikenteen harjoittamiseen ja joilla oli kohteeseen sopiva kalusto. Kohteista tehtyjä osatarjouksia ei hyväksytty. Kohteista sai tehdä yhdistelmätarjouksen, jolloin tuli tehdä myös kohdekohtaiset tarjoukset. Tarjouskilpailun ehtojen mukaan liikennöitsijät saivat liittyä yhteen tehdäkseen yhteistarjouksen yhteisestä suorituksesta (yhteenliittymä). Yhteenliittymä voitiin muodostaa silloin, kun yhteenliittymään kuuluvan yksittäisen liikennöitsijän voimavarat eivät riittäneet tarjouskilpailun kohteena olevan liikenteen ajamiseen. Kaikkien yhteenliittymään osallisten liikennöitsijöiden oli allekirjoitettava tarjous. Yhteistarjouksen tehneet olivat yhteisvastuussa tarjouksesta.

Tarjouspyynnön kohteena olivat:

a) Sairilan koulun kuljetukset. Enimmillään 14 oppilasta ja ajomatka viikossa noin 330 kilometriä. Reitin kalustovaatimuksena henkilöauto, jossa vähintään 7 istumapaikkaa.

b) Sairilan koulun iltapäiväkuljetukset yhdistettynä Rahulan koulun iltapäiväkuljetuksiin. Enimmillään 24 oppilasta ja ajomatka viikossa noin 300 kilometriä. Reitin kalustovaatimuksena henkilö- tai linja-auto, jossa vähintään 10 istumapaikkaa.

Määräaikaan mennessä Mikkelin kaupungin perusopetuslautakunta sai tarjoukset Mikkelin Ulataksilta ja Savonlinja Oy:ltä molemmista reiteistä. Mikkelin Ula-taksi tarjosi kohteen A kuljetukset hoidettavaksi 1+7 henkilölle rekisteröidyllä henkilöautolla ja kohteen B kuljetukset hoidettavaksi 1+7 henkilölle rekisteröidyllä henkilöautolla, mikäli pikkubussia ei ollut saatavilla. Tarjouksen liitteenä oli taksiyhtiön kalustoluettelo, joka sisälsi 45 osakasautoilijan autot. Tarjous koski 1+7 henkilölle rekisteröityjä autoja. Mikkelin Ulataksin yhteistarjous oli ainut taksiautoilijoiden jättämä tarjous.

Perusopetuslautakunta hyväksyi molemmat Mikkelin Ulataksin tarjoukset.

5.3 Mikkelin Ulataksi Oy:n selvitykset

Mikkelin Ulataksi on antamissaan selvityksissä todennut, että yhtiö keskusteli kaikkien kalustovaatimuksen täyttävien autoilijoiden kanssa mahdollisuudesta suorittaa tarjouspyynnön mukaisia kuljetuksia. Yhtiön selvityksen mukaan 1+7 henkilölle rekisteröityjä henkilöautoja oli yhteensä kymmenen ja 1+8 henkilölle rekisteröityjä taksibusseja oli neljä.

Yhtiön osakkaat, joilla oli taksibussi, eivät lupautuneet sitoutumaan kyseessä olevien kuljetusten hoitoon, koska heillä oli omia vakituisia sopimuskuljetuksia samaan aikaan koulukuljetusten kanssa. Autoilijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tarjoukseen jätettiin kuitenkin mahdollisuus suorittaa kuljetuksia myös taksibussilla, jos 1+7 -autoja ei ollut saatavilla. Kalustovaatimuksen täyttävät muut autoilijat eivät puolestaan halunneet tehdä yksittäisiä tarjouksia, koska he tekevät töitä työvuorojen mukaisesti. Liikennelupa velvoittaa autoilijan hoitamaan työvuoronsa, eikä autoilija esimerkiksi yövuoron jälkeen aamulla voi lähteä ajamaan koulukuljetuksia. Työvuorot on järjestetty siten, että yksittäisellä autoilijalla on useampi yövuoro peräkkäin, jolloin päivien on oltava vapaita.

Kymmenestä kalustovaatimuksen täyttävästä autoilijasta neljä ilmoitti, etteivät he ole kiinnostuneita kyseisistä kuljetuksista. Näin ollen kuljetuksiin halusi osallistua kuusi kalustovaatimukset täyttävää autoilijaa. Yhteistarjoukseen osallistuneet autoilijat neuvottelivat myös keskenään hinnasta, jolla tarjous annettiin.

Mikkelin Ulataksi on todennut, ettei yhtiö puutu sopimuksilla tai muutenkaan osakasautoilijoiden tekemiin henkilökohtaisiin sopimusajoihin. Taksiyhtiö tekee kuljetussopimuksen ainoastaan, jos yksittäiset autoilijat eivät pysty hoitamaan kuljetuksia. Tässä tapauksessa kuljetusten ajankohta ei antanut mahdollisuutta työaikalain[1] puitteissa tarjota kuljetuksia. Mikkelissä apukuljettajien käyttö ajoittuu pääsääntöisesti viikonloppuihin. Viikolla apukuljettajien saanti on vaikeaa, eikä autoilija voi luottaa työvoiman saantiin.

Yhtiön selvityksen mukaan kuusi 1+7 -autoa voi hoitaa Rahulan koulun kuljetukset ilman työaikalain rikkomista. Työvuorolistojen mukaan ajot onnistuvat näin turvallisesti, koska arkipäivinä yksi tai kaksi autoa näistä kuudesta on aina päivävuorossa. Ajoihin tarvittiin yksi 1+7 -auto kerrallaan.

Ulataksi on todennut, että yhtiön tarjouksella oli kilpailua edistävä vaikutus, koska yksittäinen autoilija ei olisi voinut tarjota kuljetuksia työvuorojen takia. Kilpailutus on koitunut kuluttajien ja kaupungin eduksi. Ulataksi toimi siinä uskossa, että opetustoimi halusi saada tarjouksen yhtiöltä, joka mahdollisuuksien mukaan yhdistelisi Sairilan ja Rahulan kuljetukset jo olemassa olevan sopimuksen puitteissa hoidettaviin kuljetuksiin.

Mikkelin Ulataksi on ilmoittanut hoitaneensa kuljetukset keskimäärin kahdella autolla päivässä. Kuljetuksiin osallistui yhteensä kahdeksan autoilijaa, joista viisi oli mukana yhteistarjouksessa. Lisäksi kuljetuksiin osallistui yksi autoilija, joka ei alun perin halunnut osallistua tarjoukseen ja kaksi muuta autoilijaa sen jälkeen, kun he vaihtoivat autonsa kalustovaatimukset täyttäviksi joulukuussa 2004. Taksibussit eivät osallistuneet kuljetusten toteuttamiseen.

5.4 Mikkelin kaupungin opetustoimen selvitykset

Mikkelin kaupungin opetustoimi on 30.11.2005 ja 20.12.2005 antamissaan selvityksissä todennut, että Mikkelin Ulataksi hoiti yhdellä autolla Sairilan koulun aamukuljetukset sekä yhdellä autolla iltapäiväkuljetukset kaikkina koulupäivinä. Lisäksi Ulataksi kuljetti yhdellä erillisellä autolla maanantaista torstaihin iltapäivisin Sairilan koululta esioppilaat Rahulan koululle ja Rahulan koulun oppilaat Kokkosenlahden suuntaan.

Mikkelin kaupungin opetustoimen mukaan kilpailutuksen tarkoituksena oli löytää edullisin ratkaisu. Edullisimman tarjouksen jätti Mikkelin Ulataksi. Mikkelin Ulataksi hoiti keskustan koulujen oppilaskuljetukset ja tästä syystä sillä oli mahdollisuus yhdistellä eri kuljetusreittejä.

Mikkelin Ulataksi ei jättänyt tarjousta yhdestäkään lukuvuoden 2005–2006 kyläkoulujen kuljetuksesta.

5.5 Muu selvitys

Itä-Suomen lääninhallitus on vahvistanut Mikkelin Ulataksin antaman kalusto-luettelon tiedot 20.9.2004 liikenneosaston käytössä olevasta poolerijärjestelmästä.[2] Järjestelmän mukaan taksiyhtiön kalusteluetteloon merkityistä autoista 14 oli rekisteröity siten, että niiden paikkaluku koululaiskuljetuksissa oli vähintään 1+7. Näistä autoista neljä oli taksibusseja.

Itä-Suomen lääninhallituksen ja Mikkelin kaupungin opetustoimen välillä käytyjen keskustelujen perusteella voidaan todeta, että opetustoimen tarkoituksena järjestetyssä tarjouskilpailussa oli nimenomaan saada yksittäisten autoilijoiden tarjouksia kyseisistä oppilaskuljetuksista. Kaupungin taholta ei missään vaiheessa tuotu esille, että sen tarkoituksena olisi ollut saada erikseen tarjous myös Mikkelin Ulataksilta.

6 Kilpailuoikeudellinen arviointi

6.1 Arvioinnin lähtökohtana oleva kilpailulainsäädäntö ja oikeuskäytäntö

Mikkelin Ulataksi jätti yhteistarjoukset 14.4.2004 päivätyllä tarjouksella Mikkelin kaupungin järjestämään koulukuljetusten tarjouskilpailuun. Tämän vuoksi autoilijoiden menettelyä on tarkasteltu kilpailunrajoituslain (480/1992) näkökulmasta sellaisena kuin laki oli voimassa 30.4.2004 saakka.

Kilpailunrajoituslain 5 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa soveltaa sopimusta tai yhteisymmärryksessä toisen kanssa muuta järjestelyä, jonka mukaan tavaran myymistä, ostamista tai palveluksen suorittamista koskevassa tarjouskilpailussa:

  1. jonkun on luovuttava tarjouksen tekemisestä;
  2. jonkun on annettava korkeampi tai alempi tarjous kuin toisen; tai
  3. tarjoushinta, ennakko tai luottoehto muutoin perustuu tarjoajien yhteistoimintaan sellaisessa tarjouskilpailussa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske sopimusta tai muuta järjestelyä, jonka mukaan tarjouksen antajat ovat liittyneet yhteen tehdäkseen yhteisen tarjouksen yhteisestä suorituksesta.

Tarjouskartellikieltoa on hallituksen esityksessä (HE 162/1991) perusteltu siten, että tarjouskartellikiellolla pyritään suojaamaan ensinnäkin tarjouksen pyytäjän luottamusta siihen, että tarjous edustaa sen antajan kilpailumahdollisuuksia ja toisaalta kysyntä- ja tarjontaolosuhteisiin perustuvan hintamekanismin toimivuutta tarjouskilpailussa.

Kilpailuneuvosto on Kemijärven Taksikeskus Oy:tä koskevassa päätöksessään[3] 5.5.1998 todennut, että sinänsä ei ole estettä sille, että taksiautoilijat antavat kokonaistarjouksen sellaisesta ajosuoritteesta tai palvelukokonaisuudesta, jonka hoitamiseen yksittäisen taksiautoilijan kapasiteetti ei riitä tai joka ei ole siten järkevästi hoidettavissa. Kokonaistarjous voidaan antaa, kun sellaista pyydetään. Toisin on sen sijaan arvioitava tilannetta silloin, kun tarjouksia on pyydetty yksittäisistä reiteistä ja tilaajan tarkoituksena on ollut aikaansaada kilpailua yksittäisten taksiautoilijoiden välille.

Markkinaoikeus on Kuopion taksiautoilijoita koskevassa päätöksessään[4] 27.12.2002 katsonut, että 5 §:n 2 momentin säännös voi tulla sovellettavaksi vain, mikäli tarjouksen antajat sitoutuvat sellaiseen yhteiseen suoritukseen, jota ei ole mahdollista toteuttaa yksin minkään mukana olevan elinkeinonharjoittajan toimin. Lisäksi kaikkien tarjouksen antajien on osallistuttava yhteisen suorituksen toteuttamiseen.

Kilpailuneuvosto on 26.2.1999 Pekolan Liikenne Oy:n hakemuksesta antamassa päätöksessä (dnro 60/359/98) todennut, että lisäkapasiteettina toimivien taksiautoilijoiden mukana olo yhteistarjouksessa ei tarjouspyynnön kalustovaatimus huomioon ottaen ollut siinä määrin tarpeellista, että yhteistarjousta olisi voitu pitää sallittuna. Kyseisessä tarjouksessa 13 autoilijaa antoi yhteistarjouksen. Tarjouksessa ilmoitettiin, että päävastuu kuuluu kahdelle autoilijalle ja että muut 11 autoilijaa osallistuvat palvelun tarjoamiseen yllättävissä lisäkapasiteettia vaativissa tilanteissa. Kilpailuneuvosto katsoi, että tarjouskilpailun kohteena olleen liikenteen hoitamisen vaati vähintään kahden autoilijan yhteistyötä. Kilpailuneuvosto katsoi, että yhteenliittymässä oli mukana selvästi enemmän liikenteenharjoittajia kuin mitä yhteinen työsuoritus edellyttäisi.[5]

6.2 Mikkelin Ulataksin menettelyn arviointi kilpailulainsäädännön nojalla

Mikkelin Ulataksin osakasautoilijat harjoittavat ammattimaisesti taksiautoilua, joka on henkilöliikennelaissa[6] säännelty luvanvarainen elinkeino. Mikkelin taksiautoilijat ovat kilpailunrajoituslain 3 §:ssä tarkoitettuja elinkeinonharjoittajia.

Mikkelin Ulataksi laati osakkaidensa puolesta yhteistarjoukset, joiden liitteenä oli kalustoluettelo, jossa oli tiedot 45 autosta. Mikkelin Ulataksin tarjoukset koskivat niitä autoilijoita, joilla oli kalustovaatimukset täyttävä auto ja jotka olivat antaneet valtuutuksen Ulataksille tehdä yhteistarjouksen heidän puolestaan. Kalustovaatimukset täyttäviä 1+7 – autoja oli yhteensä kymmenellä autoilijalla, joista valtuutuksen osallistumisesta yhteistarjoukseen oli antanut kuusi autoilijaa. Lisäksi neljä autoilijaa, joilla oli 1+8 -hengen taksibussi, oli lupautunut toimimaan lisäkapasiteettina tilanteissa, joissa 1+7 -autoja ei ollut käytettävissä.

Mikkelin kaupungin opetustoimi oli osoittanut tarjouspyynnön yksittäisille autoilijoille. Opetustoimi ei ollut sulkenut pois mahdollisuutta antaa yhteistarjous. Mikkelin Ulataksi oli jättänyt kymmenen autoilijan (kuusi 1+7 ja neljä 1+8 – autoa) puolesta yhteistarjoukset. Kilpailuvirasto katsoo, että Mikkelin Ulataksin jättämiä tarjouksia on lähtökohtaisesti pidettävä kilpailunrajoituslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuina yhteistarjouksina.

Asian kannalta merkityksellistä on, tuleeko kilpailunrajoituslain 5 §:n 2 momentin säännös sovellettavaksi. Kilpailunrajoituslain 5 §:n 2 momentin perusteella sallittuja olisivat sopimukset tai muut järjestelyt, joiden mukaan tarjouksen antajat ovat liittyneet yhteen tehdäkseen yhteistarjouksen yhteisestä suorituksesta. Tällöin tarjouksen antajat sitoutuvat sellaiseen yhteiseen suoritukseen, jota ei ole mahdollista toteuttaa minkään mukana olevan elinkeinonharjoittajan toimin. Jokaisen yhteistarjouksessa mukana olevan elinkeinonharjoittajan on myös jollakin lailla osallistuttava itse suorituksen täyttämiseen.

Molemmista reiteistä annettu yhdistelmätarjous on edellyttänyt 2–3 autoilijan työpanosta päivittäin, ja Ulataksin ilmoituksen mukaan kuusi autoa on voinut hoitaa kuljetukset ilman työaikalain rikkomista.

Yhteistarjoukseen osallistuneista autoilijoista ajojen suoritukseen osallistui vain viisi autoilijaa. Näin ollen viisi muuta yhteistarjouksessa mukana ollutta autoilijaa eivät lainkaan osallistuneet ajojen suoritukseen. Toisaalta ajojen suoritukseen osallistui kolme autoilijaa, jotka eivät ole olleet mukana yhteistarjouksessa.

Kilpailuvirasto katsoo, ettei Mikkelin Ulataksin menettely täytä kilpailunrajoituslain 5 §:n 2 momentin edellytyksiä. Kaikkien tarjouskilpailuun osallistuneiden autoilijoiden suoritus ei ole ollut tarjottujen kuljetusten hoitamiseksi välttämätöntä, eivätkä kaikki ole osallistuneet yhteisen suorituksen toteuttamiseen. Kymmenen autoilijan yhteistarjoukselle ei siten ole ollut perustetta.

6.3 Jatkotoimenpiteiden arviointi

Kilpailuvirasto voi lain 12 §:n nojalla olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailunrajoituksesta huolimatta kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan kokonaisuudessaan pitää toimivana. Lain esitöiden[7] mukaan kilpailuvirasto voi olla ryhtymättä toimenpiteisiin esimerkiksi tapauksissa, joissa kiellon vastaisesta toiminnasta on jo luovuttu tai joissa asian selvittämisellä ei olisi kilpailun turvaamisen kannalta tai rikkomuksen periaatteellisen hylättävyyden vuoksi merkitystä. Toimenpiteisiin ryhtymättä jättämisellä tarkoitetaan myös seuraamusmaksuesityksen tekemättä jättämistä.

Kilpailuvirasto katsoo, että vaikka yhteistarjoukseen on osallistunut enemmän autoilijoita kuin olisi yhteisen suoritteen toteuttamiseksi ollut välttämätöntä, Mikkelin kaupungin mahdollisuudet aikaansaada kilpailua eivät ole heikentyneet Mikkelin Ulataksin yhteistarjouksen vuoksi. Kalustovaatimukset täyttäviä autoja ei olisi Mikkelissä ollut riittävästi kilpailevan tarjouksen muodostamiseksi. Lisäkapasiteettina toimivat taksibussit eivät halunneet jättää omaa kilpailevaa tarjousta, koska heillä oli omia vakituisia sopimuskuljetuksia samaan aikaan koulukuljetusten kanssa. Taksibussien lisäksi Mikkelissä oli toisaalta vain neljä muuta kalustovaatimukset täyttävää autoa. Mikkelin kaupunki on myös saanut kilpailevan tarjouksen linja-autoyhtiöltä, joten tilaajalla on ainakin jossain määrin ollut mahdollisuus välttää kilpailunrajoitus. Lisäksi Mikkelin kaupungin opetustoimen mukaan Mikkelin Ulataksin antama tarjous oli edullisin, koska Ulataksi on pystynyt yhdistelemään tarjouskilpailun kohteena olleet reitit muihin ajoihin.

Mikkelin Ulataksin yhteistarjouksen ei näin ollen voida katsoa ratkaisevasti heikentäneen Mikkelin kaupungin mahdollisuuksia aikaansaada kilpailua ja sitä kautta kustannussäästöjä.

Mikkelin Ulataksin jättämä yhteistarjous koski vain yhtä tarjouskilpailua, eikä Ulataksi ole jättänyt tarjouksia lukuvuotta 2005–2006 koskeviin kyläkoulujen oppilaskuljetusten tarjouskilpailuihin, joten Mikkelin Ulataksin ja sen osakasautoilijoiden menettelyä voidaan pitää asiallisesti ja ajallisesti rajoittuneena.

Edellä sanotun perusteella Kilpailuvirasto pitää edellä selostettua Mikkelin Ulataksin ja sen osakasautoilijoiden kilpailunrajoituslain 5 §:n vastaista menettelyä vähäisenä, eikä asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Asia poistetaan käsittelystä.

7 Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/1992) 5 § (voimassa 30.4.2004 saakka) sekä 12 §

8 Muutoksenhaku

Kilpailunrajoituslain 21 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Valitusosoitus on liitteenä.

9 Lisätiedot

Lisätietoja antavat johtaja Kirsi Leivo ja erikoistutkija Soile Tahvanainen.


[1] Työaikalain (605/1996) ja EY neuvoston asetuksen (ETY N:o 3820/85 tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta) mukaan vuorokautinen ajoaika saa olla enintään 9 tuntia. Sitä voidaan viikon aikana kahdesti pidentää 10 tuntiin. Vuorokausilevon tulee olla yhdenjaksoinen ja vähintään 11 tuntia jokaisena 24 tunnin jakson aikana.

[2] Poolerijärjestelmä on lääninhallitusten liikenneosastojen ylläpitämä tiekuljetusajoneuvojen kriisiajan hallinnan valtakunnallinen tietojärjestelmä, ja se on yhdenmukainen lääninhallituksen luparekisterin kanssa. Järjestelmästä ilmenevät autokohtaiset tiedot.

[3] Kilpailuneuvoston päätös 5.5.1998 dnro 28/359/97. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 10.8.1999 (dnrot 1704/1/98 ja 1713/1/98) pysyttänyt kilpailuneuvoston päätöksen.

[4] Markkinaoikeuden päätös 27.12.2002, dnro 66/690/2001. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 14.9.2004 (dnrot 325 ja 398/2/03) pysyttänyt markkinaoikeuden päätöksen tältä osin.

[5] Ks. myös kilpailuneuvoston päätös 30.3.1998 Matka-Autot Oy, dnro 1/359/98.

[6] Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annettu laki 343/91.

[7] HE 11/2004.