1 Asia
1. Paperiliitto ry:n ja Metsäteollisuus ry:n väliseen työehtopimukseen sisältyvät epäillyt kilpailunrajoitukset
2 Osapuolet
2. Paperiliitto ry
3. Metsäteollisuus ry
4. Kiinteistöpalvelut ry
3 Ratkaisu
5. Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä
4 Asian vireilletulo
6. Kiinteistöpalvelut ry pyysi 2.7.2004 päivätyssä toimenpidepyynnössä Kilpailuvirastoa tutkimaan, ovatko Paperiliitto ry tai Metsäteollisuus ry toimineet kilpailunrajoituslain vastaisesti estämällä siivous-, vartiointi- ja muissa niihin verrattavissa tuotannon palvelutehtävissä alihankinnan käytön paperiteollisuudessa. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä on sovittu Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välisessä työehtosopimuksessa sekä sen allekirjoituspöytäkirjassa.
5 Asiassa saadut selvitykset
7. Kiinteistöpalvelut on antanut kirjallisia selvityksiä 1.4.2005 ja 13.10.2009, Metsäteollisuus 8.9.2009, 14.10.2009, 17.2.2009 ja 22.4.2010 ja Paperiliitto 15.2.2010.
8. Asiaa on selvitetty Kilpailuviraston ja Kiinteistöpalvelujen välisessä tapaamisessa 3.9.2009 ja Kilpailuviraston ja Metsäteollisuus ry:n välisessä tapaamisessa 14.10.2009.
9. Kilpailuvirasto lähetti päätösluonnoksensa Kiinteistöpalveluille, Metsäteollisuus ry:lle ja Paperiliitolle 22.6.2010. Kiinteistöpalvelut antoi vastineensa 31.8.2010 ja Metsäteollisuus 27.8.2010. Paperiliitto ilmoitti 2.9.2010, ettei sillä ole huomautettavaa viraston päätösluonnokseen.
6 Asiaselostus
6.1 Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välisen työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset
10. Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välistä työehtopimusta sovelletaan pääasiassa Metsäteollisuus ry:n jäsenten paperi-, kartonki- ja selluloosatehtaiden sekä puuhiomojen, paperin- ja kartonginjalostustehtaiden työntekijöiden välisiin työsopimuksiin.
11. Kiinteistöpalvelut on viitannut toimenpidepyynnössään silloin voimassa olleeseen Metsäteollisuuden ja Paperiliiton väliseen työehtosopimukseen numero 42, jonka voimassaolo päättyi 15.2.2005. Tällä hetkellä voimassa on työehtosopimus numero 45. Työehtosopimuskausi on 8.4.2010–31.3.2012. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat ehdot on otettu työehtosopimukseen vuonna 1970 ja ne ovat säilyneet pääosin muuttumattomina siitä asti.
12. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä on sovittu työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdassa. Kyseisen 1 §:n 3.2 kohdan mukaan välittömästi teollisuuslaitoksen tuotantoon ja niiden voimalaitosten energiantuotantoon liittyvät käyttö- ja valmistusosastojen kemiantehtaiden sekä jalostuslaitosten säännöllisesti toistuvat tuotantotehtävät luokitellaan työehtosopimuksen tai paikallisen sopimuksen ammattiryhmittelyn mukaisesti sekä suoritetaan siltä osin yritykseen työsuhteessa olevalla työvoimalla.
13. Kohdan 3.3 mukaan tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvissa tehtävissä ei saa käyttää ulkopuolista työvoimaa, mutta ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää siivous-, vartiointi- ja muissa niihin verrattavissa tuotannon palvelutehtävissä.
14. Kohdan 3.4 mukaan ennen ulkopuolisen työvoiman hyväksikäyttöä siivous-, palvelu- ja muissa niihin verrattavissa tuotannon palvelutehtävissä työnantajan on varmistuttava, ettei oma tehtävän suorittamiseen soveltuva työvoima toimi samaan aikaan vajaatehoisesti. Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei saa johtaa oman työvoiman irtisanomiseen.
15. Kohdassa 3.5 on määrätty ulkopuolisen työvoiman käytöstä kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella tapahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä. Näissä töissä ulkopuolisen työvoiman käyttö edellyttää muutamia poikkeustilanteita, kuten työhuippuja, lukuun ottamatta paikallista sopimista.
16. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 16 kohdan mukaan ulkopuolisen työvoiman käytöstä siivous-, vartiointi- ja muissa tuotannon palvelutehtävissä on sovittava paikallisesti. Vuonna 2005 solmitun työehtosopimuksen nro 43 allekirjoituspöytäkirjan yhteydessä kohtaan kirjattiin neuvottelujärjestys sellaisten tilanteiden varalta, joissa ulkopuolisen työvoiman käytöstä ei työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta päästäisi sopimukseen paikallisesti.
17. Kilpailuvirasto on selvityksissään tarkastellut erityisesti Kiinteistöpalvelut ry:n toimenpidepyynnön kohteena olevia sopimusehtoja, jotka rajoittavat ulkopuolisen työvoiman käyttöä siivous-, vartiointi ja muissa niihin verrattavissa tuotannon palvelutehtävissä. Lisäksi virasto on selvityksissään ottanut huomioon ehdot, jotka koskevat ulkopuolisen työvoiman käyttöä kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella tapahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä.
18. Kilpailuvirasto on selvityksissään tarkastellut ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavien ehtojen kohteena olevien markkinoiden kokoa ja sopimusehtojen vuoksi kilpailun ulkopuolelle jäävää osuutta. Asian lopputulos huomioon ottaen näiden selvitysten lopputulosta ei ole tarpeen käsitellä.
6.2 Paperiliiton selvitys työehtosopimuksen määräysten tavoitteista
6.2.1 Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien rajoitusten tavoitteet ja vaikutukset työntekijöiden työehtoihin
19. Paperiliitto on toimittanut Kilpailuvirastolle selvityksen määräysten tavoitteista ja vaikutuksista työntekijöiden asemaan. Paperiliiton mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat määräykset ovat tulleet työehtopimukseen 1970-luvulla ja niiden pohjana on STK:n ja SAK:n välinen keskusjärjestösopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä vuodelta 1969. Paperiliiton mukaan työehtosopimuksen määräysten tavoitteet ja tarkoitukset ovat pitkälti yhteneväiset keskusjärjestösopimuksen kanssa. STK:n ja SAK:n välisessä keskusjärjestösopimuksessa on todettu asiasta seuraavasti:
20. ”Ulkopuolisten palvelusten lisääntymisestä työntekijöille mahdollisesti aiheutuvien epäkohtien välttämiseksi ja poistamiseksi olisi työntekijöiden asema turvattava mm. seuraavasti:
- työvoiman vuokrausta olisi rajoitettava;
- alihankkijan palveluksessa olevalle työntekijälle olisi turvattava kohtuulliset työehdot ja sosiaalilainsäädännön määräysten noudattaminen;
- ulkopuolisen työvoiman käytön johdosta mahdollisesti vapautuneen työvoiman ongelmiin olisi kiinnitettävä huomiota”
21. Paperiliiton mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevilla määräyksillä on ensinnäkin pyritty varmistamaan pääluottamusmiehen tiedonsaanti ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Vastaavasti määräyksillä on pyritty varmistamaan sitä seikkaa, että tehdasalueella toimivat yritykset noudattavat työehtosopimuksia ja työ- ja sosiaalilainsäädännön määräyksiä sekä noudattavat tehdaslaitoksen työturvallisuusohjeita.[1]
22. Määräyksillä on lisäksi pyritty estämään paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien yritysten työntekijöiden irtisanominen ulkopuolisen työvoiman käytön seurauksena. Laajasti ottaen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevilla määräyksillä on Paperiliiton mukaan pyritty turvaamaan tehtaan omien työntekijöiden työllisyyttä sekä estämään kilpailua työntekijöiden palkka- ja muilla työsuhteen ehdoilla.
23. Paperiliiton selvityksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavilla työehtosopimuksen ehdoilla on myös välittömiä vaikutuksia työntekijöiden työehtoihin ja asemaan. Paperiliiton mukaan määräykset parantavat työntekijöiden työehtoja, kuten irtisanomissuojaa sekä tosiasiassa parantavat työntekijän asemaa esimerkiksi liikkeen luovutuksen yhteydessä ja siten vaikuttavat välittömästi työntekijöiden työsuhteiden etuihin.
24. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavat määräykset parantavat työntekijän asemaa erityisesti sellaisten alihankintojen osalta, jotka katsotaan työsopimuslain (TSL) 5 §:ssä tarkoitetuiksi liikkeen luovutuksiksi. TSL 5 §:n mukaan liikkeen luovutuksen yhteydessä luovuttajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sellaisenaan luovutuksensaajalle, minkä vuoksi luovutuksensaaja on sidottu luovuttajaa koskevan työehtosopimuksen asettamiin velvollisuuksiin. Paperiliitto on selvityksessään tuonut esiin, että vaikka työehtosopimuksen kohdassa 4. mainittu määräys ”Ulkopuolisen työvoiman käyttö ei saa johtaa oman työvoiman irtisanomiseen” näyttäisi tämän säännöksen perusteella tarkoittavan, ettei luovutettavan osan tai kokonaisuuden työntekijöitä voitaisi irtisanoa luovutuksensaajan palveluksesta, näin ei tosiasiassa kuitenkaan ole.
25. Vaikka luovutuksensaaja on sidottu luovuttajaa koskevaan työehtopimukseen, sidottuisuus kestää ensinnäkin vain työehtosopimuksen voimassaoloajan, joka saattaa olla lyhimmillään vain yhden päivän luovutuksen jälkeen.[2] Toiseksi, luovutuksensaajan palvelukseen siirtyneet työntekijät ovat vanhan työehtosopimuksen voimassaoloaikanakin luovutuksensaajan omaa työvoimaa, joiden irtisanomista tuotannollisin ja taloudellisin perustein ei työehtosopimuksella ole rajattu. Näin ollen luovutuksensaajalla saattaa olla peruste irtisanoa luovutuksensaajalta siirtynyt työntekijä, mikäli tällä on jo entuudestaan riittävästi työvoimaa hoitaa myös luovutuksen kohteena oleva kokonaisuus.
26. Paperiliiton mukaan on lisäksi tavallista, että liikkeen luovutuksen yhteydessä noudatettu menettely ei vastaa työsopimuslain määräyksiä. Paperiliitto on viitannut selvityksessään useisiin tapauksiin, joissa ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevissa neuvotteluissa on työsopimuslain määräyksistä huolimatta tarjottu ja jouduttu hyväksymään työsuhteiden ehtojen heikennyksiä, vaikka työsopimuslaki ei tätä salli. Heikennykset ovat koskeneet muun muassa palkkaa ja työaikaa. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavat määräykset, joissa ulkopuolisen työvoiman käyttö on asetettu sopimuksenvaraiseksi tai joissa se edellyttää tietyn neuvottelujärjestyksen noudattamista ja selvityksen hankkimista, vaikeuttavat työsopimuslain vastaisten ehtomuutosten läpivientiä ja siten parantavat työntekijöiden asemaa.
27. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavat ehdot parantavat työtekijöiden asemaa myös tilanteissa, joissa ulkopuolisen työvoiman käyttöä ei katsota TSL:n 5 §:ssä tarkoitetuksi liikkeen luovutukseksi. Paperiliitto on viitannut muun muassa työehtosopimuksen määräyksiin, jotka velvoittavat työnantajaa ennen ulkopuolisen työvoiman käyttöä varmistumaan siitä, ettei oma tehtävään soveltuva työvoima toimi vajaatehoisesti.
6.2.2 Selvitys ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvistä paikallisista neuvotteluista
28. Vuonna 2005 solmitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan kirjattiin neuvottelujärjestys niiden tilanteiden varalta, joissa ulkopuolisen työvoiman käytöstä työehtosopimuksen 3.3. kohdan tarkoittamien tehtävien, siivouksen, vartioinnin ja muiden tuotannon palvelutehtävien, osalta ei päästäisi paikallisesti sopimukseen. Samassa yhteydessä sovittiin myös, että erikseen tehtävään nimitetyt keskusjärjestöjen edustajat arvioivat yhdessä valtakunnansovittelijan kanssa, onko neuvottelumenettely täyttänyt sille asetetut tavoitteet.
29. Selvitys tehtiin Elinkeinoelämän Keskusliiton (”EK”) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (”SAK”) välillä joulukuussa 2006. Selvityksessä on edellä mainittujen 3.3. kohdan tarkoittamien tehtävien lisäksi käyty läpi myös työehtosopimuksen 3.5. kohdan tarkoittamia tehtäviä (kunnossapito- ja korjaustyöt sekä tehdasalueella tapahtuvat kuljetukset ja puunkäsittely).
30. Selvityksen yhteydessä Metsäteollisuus ja Paperiliitto esittivät arvionsa neuvottelumenettelyn toimivuudesta ja laajuudesta. Liittojen näkemykset poikkesivat tältä osin toisistaan. Liitot olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että siivouksen ja vartioinnin osalta menettely on toiminut verrattain hyvin.
31. Liittojen tekemien selvitysten perusteella valtakunnansovittelija laati pöytäkirjan arviointimenettelystä. Liittojen välille oli työehtosopimuksen voimassaoloaikana siirretty 11 erimielisyysasiaa, joista noin puolet koski työehtosopimuksen tulkintaa siitä, oliko kyseessä neuvottelumenettelyn piiriin kuuluva ulkoistaminen. Ainostaan yksi erimielisyys siirrettiin liittotason jälkeen puolueettoman puheenjohtajan johdolla käytäviin neuvotteluihin, jossa se ratkaistiin yksimielisesti.
32. Koska asiat on ratkaistu pääosin paikallisissa neuvotteluissa liittojen välillä ja yhdessä tapauksessa puolueettoman puheenjohtajan johdolla eikä käytännön kokemusta allekirjoituspöytäkirjan sopimuskohdan soveltamisesta neuvottelumenettelyn viimeisestä vaiheesta ole, puuttuivat perusteet arvioida kysymyksessä olevan sopimusmääräyksen toimivuutta. Tämän johdosta pöytäkirjan allekirjoittaneet EK:n ja SAK:n edustajat yhdessä valtakunnansovittelijan kanssa katsoivat, ettei työehtosopimuksen määräystä neuvottelumenettelystä ole syytä muuttaa.
7 Oikeudellinen arviointi
7.1 Kilpailusääntöjen soveltaminen työehtosopimuksiin lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä
33. Kilpailunrajoituslain 2 §:n 1 momentin mukaan lakia ei sovelleta sopimuksiin tai järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita. Lain asiallinen soveltamisala on ollut tarkoitus pitää lain valmisteluasiakirjojen mukaan tältä osin aiemman lainsäädännön kaltaisena.[3] Tältä osin kilpailunrajoituksista vuonna 1988 annettuun lakiin (709/88) on sisältynyt samanlainen säännös (2 §:n 1 mom.). Tämän lain antamiseen johtaneessa hallituksen esityksessä[4] sekä kilpailu- ja hintakomitean mietinnössä[5] on todettu, että työsuhteen ehtojen määräytymisessä taloudellisen kilpailun merkitys ja luonne ovat erilaisia kuin elinkeinonharjoittajien keskinäisissä suhteissa ja siksi työmarkkinoiden jättäminen lain soveltamisalan ulkopuolelle on ollut edelleen perusteltua. Kyse olisi kuitenkin kilpailunrajoituslainsäädännön soveltamisalaan kuuluvasta asiasta, jos työehtosopimuksiin sisältyy määräyksiä, jotka eivät koske työsuhteen ehtoja vaan esimerkiksi työnantajan asiakassuhteiden rajoittamista.
34. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on vuonna 1995 ottanut päätöksessään kantaa kilpailunrajoituslain soveltamiseen Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisen työehtosopimuksen ehtoihin.[6] Päätöksen mukaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen määräykset eivät koskeneet työmarkkinoita kilpailunrajoituslain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin, koska ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevilla määräyksillä ei voitu katsoa olevan välitöntä vaikutusta alan työntekijöiden irtisanomissuojaan heidän työehtojensa osana. Näin ollen kilpailunrajoituslain 2 §:n 1 momentti ei ollut esteenä kilpailunrajoituslain soveltamiselle.
35. KHO katsoi päätöksessään, ettei työehtosopimuksen määräyksiin voitu soveltaa silloin voimassa olleen kilpailunrajoituslain (480/1992) 6 §:ää, koska Paperiliitto ei ole elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä, jolloin vaikutukset alan kilpailuolosuhteisiin eivät olleet syntyneet säännöksen tarkoittamin tavoin. Sen sijaan KHO katsoi, että työehtosopimuksen määräykset olivat silloin voimassa olleen kilpailunrajoituslain 9 §:ssä tarkoitettuja vahingollisia kilpailunrajoituksia. Vastaavaa säännöstä ei sisälly voimassa olevaan kilpailunrajoituslakiin.
36. Kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun neuvoston asetuksen 1/2003[7] 3 artiklan mukaan, jos jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset soveltavat kansallista kilpailulainsäädäntöä rajoitukseen, joka on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kilpailunrajoitukseen on sovellettava lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (”SEUT”) 101 ja 102 artiklan säännöksiä.
37. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välinen yleissitova työehtosopimus kattaa koko maan ja kaikki Suomessa sijaitsevat tuotantolaitokset. Metsäteollisuusyritykset ovat merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä ja työehtopimukseen sisältyvät ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavat ehdot ovat omiaan vaikuttamaan unionin alueella toimivien palveluntuottajien mahdollisuuksiin tarjota palveluja yhtiöiden tuotantolaitoksille Suomessa. Kilpailuvirasto katsoo näin ollen, että nyt käsillä olevassa tapauksessa edellä mainittu kauppavaikutuskriteeri lähtökohtaisesti täyttyy.
38. SEUT:ssa ei ole soveltamisalarajausta, jonka perusteella sen 101 artiklan 1 kohta ei soveltuisi työmarkkinoita koskeviin sopimuksiin tai järjestelyihin. Yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin oikeuskäytännössään ottanut kantaa SEUT 101 (1) artikla soveltamiseen työnantajia ja työntekijöitä edustavien etujärjestöjen kollektiivisiin sopimuksiin. Tuomioistuimen mukaan työnantajia ja työntekijöitä edustavien etujärjestöjen välisillä kollektiivisilla sopimuksilla on luonnostaan tiettyjä kilpailua rajoittavia vaikutuksia. Ne sosiaaliset päämäärät, joihin näillä sopimuksilla pyritään, vaarantuisivat kuitenkin vakavalla tavalla, jos työmarkkinaosapuoliin sovellettaisiin SEUT 101 (1) artiklaa silloin, kun ne pyrkivät yhdessä löytämään keinoja työehtojen ja työolosuhteiden parantamiseksi. [8]
39. Tuomioistuin totesi, että SEUT:n määräyksiä tulkittaessa tarkoituksen- ja johdonmukaisella tavalla, näistä määräyksistä ilmenee kokonaisuutena tarkasteltuna, että työmarkkinaosapuolten kollektiivisten neuvottelujen päätteeksi tekemät sopimukset tällaisten päämäärien saavuttamiseksi eivät luonteensa ja kohteensa vuoksi kuulu SEUT 101 (1) artiklan soveltamisalaan.[9] Yhteisöjen tuomioistuin ei ole kuitenkaan ratkaisukäytännössään tarkentanut soveltamispoikkeuksen asiallista sisältöä tai ottanut kantaa siihen, minkälaisten ehtojen voidaan katsoa kuuluvan sen piiriin.
7.2 Kilpailusääntöjen soveltuminen Paperiliiton ja Metsäteollisuuden työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin
40. Kuten edellä on todettu, KHO on ratkaisukäytännössään ottanut kantaa kilpailunrajoituslain soveltumiseen paperiteollisuuden työehtosopimukseen. Kilpailunrajoituslain kokonaisuudistuksen myötä voimassaolevaa lakia on toukokuusta 2004 lähtien tullut kuitenkin soveltaa yhdenmukaisesti SEUT 101 ja 102 artiklojen kilpailusäännösten kanssa, mikä vaikuttaa myös lain 2 §:n soveltamiseen.[10] Myös arvioitaessa kansallisten kilpailusääntöjen soveltumista Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n väliseen työehtosopimukseen on näin ollen otettava huomioon KHO:n päätöksen jälkeen tullut unionin oikeuskäytäntö.
41. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välinen työehtosopimus on syntynyt työnantajia ja työntekijöitä edustavien liittojen välisten kollektiivisten neuvottelujen tuloksena. Näin ollen se täyttää edellä käsitellyn yhteisön oikeuskäytännön ensimmäisen edellytyksen SEUT 101 artiklan soveltamisalasta poikkeamiselle.
42. Tämän jälkeen on tarkasteltava, ovatko työmarkkinaosapuolet pyrkineet kiistanalaisilla sopimusehdoilla yhteisesti tavoiteltuihin sosiaalisiin päämääriin, kuten työolosuhteiden ja työehtojen parantamiseen. Tältä osin Kilpailuvirasto on arviossaan ottanut huomioon Paperiliiton edellä kuvatun selvitykseen ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavien ehtojen tarkoituksesta ja vaikutuksista työntekijöiden työsuhteiden ehtoihin.[11]
43. Kilpailuvirasto toteaa, että Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössään tarkoittamaa pyrkimystä sosiaalisten päämäärien, kuten työolosuhteiden ja työehtojen parantamiseen, ei tulkita suppeasti. Tuomioistuin hylkäsi päätöksessään julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksessaan esittämän kannan siitä, että soveltamispoikkeuksen tulisi rajoittua sopimuksiin, jotka koskevat työehtosopimusten ydinalueita, kuten palkkoja ja työehtoja ja joilla ei suoraan vaikuteta kolmansiin osapuoliin tai markkinoihin.[12] Sen sijaan tuomioistuin viittasi perustamissopimuksen 3 artiklaan todetessaan, että ”yhteisön toimintaan sisältyy paitsi järjestelmä, jolla taataan ettei kilpailu sisämarkkinoilla vääristy, myös sosiaalipolitiikka”. Tuomioistuin viittasi myös perustamissopimuksen 2 artiklaan, jossa todetaan, että yhteisön päämääränä on muun muassa ”edistää työllisyyden ja sosiaalisen suojelun korkeaa tasoa.”[13]
44. Arvioituaan edellä kuvattuja, sekä kilpailupolitiikkaa että sosiaalisia päämääriä koskevia perustamissopimuksen määräyksiä ja niiden tavoitteita kokonaisuutena, tuomioistuin asetti kilpailusääntöjen soveltamisesta poikkeamisen edellytykseksi sen, että sopimusehdoilla on pyritty yhteisesti tavoiteltuihin sosiaalisiin päämääriin, kuten työehtojen ja työolosuhteiden parantamisen; mikäli kiistanalaisilla työehtosopimuksen ehdoilla tavoitellaan tällaisia päämääriä, työmarkkinaosapuoliin ei sovelleta kilpailuoikeuden säännöksiä.
45. Työehtosopimusten tarkoitus on sopia kollektiivisesti tietystä palkkojen ja muiden työsuhteen ehtojen vähimmäistasosta, jota kaikki sopimuksen piirissä olevat yritykset sitoutuvat noudattamaan. Työehtosopimuksilla on siten jo määritelmänsä puolesta tiettyjä kilpailua rajoittavia vaikutuksia, koska niillä rajoitetaan työnantajien mahdollisuuksia kilpailla työntekijöiden työehdoilla.
46. Kilpailuvirasto katsoo Paperiliiton selvityksen osoittavan, että ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevilla työehtosopimuksen määräyksillä on pyritty parantamaan paperiteollisuuden työntekijöiden asemaa. Vaikka kyseiset sopimusehdot eivät kaikilta osin palvele Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten liiketaloudellisia tavoitteita, Metsäteollisuus on hyväksynyt ehdot kollektiivisten neuvottelujen seurauksena.
47. Kiinteistöpalvelut ja Metsäteollisuus ovat viraston päätösluonnokseen toimittamissaan vastineissa katsoneet, että Kilpailuvirasto on arviossaan sivuttanut ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavien työehtosopimuksen ehtojen vaikutukset ulkopuolisten palveluntuottajien alalle tuloon ja palvelujen tarjoamiseen alan sisällä. Tältä osin virasto toteaa, että kysymys lain soveltumisesta ratkaistaan yksinomaan lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä määritellyin kriteerein. Asetetuista arviointikriteereistä johtuen ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavien ehtojen mahdollisilla haitallisilla vaikutuksilla kilpailuun ei lähtökohtaisesti ole merkitystä arvioitaessa sitä, voidaanko työehtosopimuksen määräyksiin soveltaa kilpailunrajoituslakia.
48. Virasto on tältä osin ottanut huomioon EY-tuomioistuimen edellä kuvatun kannanoton julkisasiamies Jacobsin ratkaisuehdotukseen. Arvioidessaan kilpailusääntöjen soveltumista tuomioistuin ei antanut merkitystä sille, miten kollektiivisopimus vaikutti kolmansiin osapuoliin.[14] Epäillyn rajoituksen haitalliset vaikutukset tulisivat sen sijaan arvioitavaksi, mikäli todettaisiin menettelyn kuuluvan kilpailunrajoituslain soveltamisalaan.
49. Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomiota myös Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välillä vuonna 2006 tehtyyn selvitykseen ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvän paikallisen neuvottelumenettelyn toimivuudesta. Vaikka Paperiliitto ja Metsäteollisuus olivat erimielisiä neuvottelumenettelyn toimivuudesta, katsoivat EK:n ja SAK:n edustajat yhdessä valtakunnansovittelijan kanssa, ettei työehtosopimuksen määräyksiä ole syytä muuttaa, sillä ulkoistamista koskevat asiat olivat valtaosin tulleet ratkaistuksi paikallisissa neuvotteluissa.
50. Kilpailuvirasto on arviossaan ottanut huomioon myös sen, että epäilty rajoitus, ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavat sopimusehdot on sisällytetty työehtosopimukseen Paperiliiton vaatimuksesta. Paperiliitto ei ole elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä[15] eikä kiistanalainen työehtosopimus siten ole elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien välinen sopimus. Metsäteollisuus ry:n, joka puolestaan on elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä[16] ja siten osapuoli, joka viime kädessä olisi kilpailuoikeudellisessa vastuussa ehdoista, intressissä olisi sen sijaan tällaisista ehdoista luopuminen ja ulkopuolisen työvoiman käytön mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Ehdot on otettu työehtopimukseen vahvan ammattiliiton vaatimuksesta sen jäsenistön aseman suojaamiseksi.
51. Edellä selostettujen viraston käytettävissä olevien tietojen perusteilla kilpailurajoituslain 2 §:n asiallisen soveltamisalan kynnys ei täyty Paperiliiton ja Metsäteollisuuden väliseen työehtosopimukseen sisältyvien ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavien ehtojen osalta.
52. Kun Kilpailuvirasto ei sovella kilpailunrajoituslakia, myöskään asetuksen 1/2003 3 artikla ei tule sovellettavaksi. Virasto poistaa asian käsittelystä.
8 Sovelletut säännökset
53. Kilpailunrajoituslaki 2 §
9 Lisätiedot
54. Lisätietoja antavat erikoistutkija Sanna Syrjälä ja apulaisjohtaja Mika Hermas.
[1] Työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan soveltamisohjeen 3 ja 6 kohdat.
[2] EY-tuomioistuimen päätös 27.11.2008 asiassa C-396/07 Mirja Juuri v. Fazer Amica Oy.
[3] HE 162/91 vp.
[4] HE 148/87 vp.
[5] KM 1987:4.
[6] KHO 1995-A-48.
[7] Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen. täytäntöönpanosta.
[8] EY-tuomioistuimen päätös 21.9.1999 asiassa C-67/96, Albany, kohta 59; Ks. myös EY-tuomioistuimen päätös 21.9.1999 yhdistetyissä asioissa C-115/97 – C-117/97, Brentjens Handelsonderneming BV; ja EY-tuomioistuimen päätös 21.9.1999 asiassa C-219/97, Drijvende Bokken.
[9] EY-tuomioistuimen päätös 21.9.1999 asiassa C-67/96, Albany, kohta 60.
[10] HE 11/2004, s. 31.
[11] Kiinteistöpalvelut ja Metsäteollisuus kiinnittivät Kilpailuviraston päätösluonnokseen jättämissään vastineissaan huomiota siihen, että virasto on perustanut arvionsa vain Paperiliiton näkemykseen työehtosopimuksen ehtojen tarkoituksista ja vaikutuksista työntekijöiden asemaan. Tältä osin virasto katsoo, että Paperiliitolla on asemansa puolesta hyvä käsitys siitä, mitä työntekijäpuolen aloitteesta työehtosopimukseen otetuilla ehdoilla on tavoiteltu. Kiinteistöpalvelut ja Metsäteollisuus eivät toisaalta ole vastineissaan tuoneet esiin omia arvioitaan ehtojen tarkoituksesta tai niiden vaikutuksista työntekijöiden asemaan.
[12] Julkisasiamies Jacobsin lausunto asiassa C-67/96, Albany, 28.1.1999, kohta 193.
[13] EY-tuomioistuimen päätös 21.9.1999 asiassa C-67/96 Albany, 54 kohta; Tuomioistuin viittasi lisäksi perustamissopimuksen 136–143 artikloihin (joista on tullut SEUT 151–161 artiklat), jossa todetaan muun muassa, että komissio pyrkii Euroopan edistämään työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua, joka voi johtaa sopimussuhteisiin, jos osapuolet niin haluavat (kohdat 55–58).
[14] EY-tuomioistuimen päätös 21.9.1999 asiassa C-67/96 Albany; Julkisasiamies Jacobsin lausunto asiassa C-67/96, Albany, 28.1.1999, kohdat 193–194.
[15] Esim. EY-tuomioistuimen päätös 16.9.1999 asiassa C-22/98, Becu, kohdat 26–27.
[16] Ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätös 15.3.2000 asiassa T-29/95, Cimenteries CBR v. Komissio, kohta 1320.