Asianosaiset
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta
Toimenpidepyynnön tekijät
Satu ja Ilkka Koskinen
Asian vireilletulo
Satu ja Ilkka Koskinen ovat 9.7.1999 päivätyllä kirjeellään pyytäneet kuluttajavalituslautakunnalta arviota Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriliittymien hinnoittelusta. Kirjeessään Satu ja Ilkka Koskinen ovat kiinnittäneet huomiota Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriliittymistä perimien hintojen määräytymisperusteisiin ja katsoneet, että ko. liittymien hinnoittelua on pidettävä kohtuuttomana.
Kuluttajalautakunta on siirtänyt 23.8.1999 asian hallintomenettelylain 8 §:n nojalla Kilpailuviraston käsiteltäväksi.
Asian selvittäminen
Selvitystoimenpiteet
Kilpailuvirasto pyysi 3.9.1999 selvitystä Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalta. Osuuskunnan selvitys saapui 27.9.1999. Osuuskunta on lisäksi antanut 29.10.1999 asiaa koskevia lisäselvityksiä.
Kilpailuvirasto pyysi 30.9.1999 Satu ja Ilkka Koskiselta vastinetta Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan virastolle 27.9.1999 antamasta selvityksestä. Satu ja Ilkka Koskisen vastine saapui 14.10.1999.
Vesi- ja viemärilaitoksia ja niiden hinnoittelua koskeva lainsäädäntö sekä vesilaitoksen taksan mallia koskeva suositus
Laki yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista
Yleisiä vesi- ja viemärilaitoksia koskevan lain (982/77) 11 §:n mukaan yleisen vesi- ja viemärilaitoksen omistaja voi antaa laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä yleisiä määräyksiä. Määräykset on laadittava siten, että ne liittyjiin nähden ovat tasapuolisia ja että liittyjän mahdollisuuksia käyttää laitoksen palveluksia hyväkseen ei kohtuuttomasti rajoiteta tai vaikeuteta. Lain 12 §:n mukaan yleiseen vesi- ja viemärilaitokseen liittymisestä ja liittymisehdoista tehdään laitoksen ja liittyjän välillä sopimus.
Laki jätevesimaksuista
Yleiselle vesi- ja viemärilaitokselle suoritettavista maksuista on säädetty laissa jätevesimaksusta (610/73). Lain 3 §:n mukaan jätevesimaksu käsittää liittymismaksun ja käyttömaksun. Lain 4 §:n mukaan liittymismaksu suoritetaan viemärijohtojen ja niihin liittyvien jäteveden käsittelylaitosten rakentamiskustannusten kattamiseksi. Liittymismaksun määräämisen perusteena saa vaihtoehtoisesti olla tontin tai rakennuspaikan pinta-ala ja kerrosala, kiinteistöllä olevien rakennusten kerrosala, kiinteistöllä olevien rakennusten huoneistojen lukumäärä ja rakennusten kerrosala tai näihin rinnastettava peruste. Liittymismaksua määrättäessä saadaan myös kiinteistön käyttötarkoitus ottaa huomioon. Lain 5 §:n mukaan käyttömaksun määräämisen perusteena on kiinteistön käyttämän veden määrä.
Kuntien keskusjärjestöjen ja Vesihuoltoliiton vesilaitoksen taksan mallia koskeva suositus
Kuntien keskusjärjestöt ja Vesihuoltoliitto (nykyisin vesi- ja viemärilaitosyhdistys) ovat antaneet vuonna 1982 yhteisen suosituksen ”Vesilaitosten taksan malli perusteluineen ja laskentaohjeineen”. Suosituksen mukaan asiakkailta perittäviä maksuja voivat olla liittymismaksu, kulutusmaksu, perusmaksu, mittarimaksu, tonttijohtojen rakentamis- ja uusimismaksut, sammutusvesilaitteistojen liittämisestä perittävät maksut sekä yksikköhintaveloitukset. Vesilaitosmaksuja koskevan taksan laadinnan kannalta merkittävinä yleisinä tavoitteina voidaan pitää oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta, selkeyttä ja yksikäsitteisyyttä, maksujen ajallista tasaisuutta, yhteensopivuutta kunnallisen laskentatoimen kanssa sekä vertailukelpoisuutta eri laitosten vastaaviin maksuihin.
Kuntien keskusjärjestöjen antamien suositusten mukaan vesilaitoksen liittymismaksun määräämisperusteena tulisi käyttää samaa perustetta kuin viemärilaitoksessa. Liittymismaksulla peritään pääasiassa laitoksen perusinvestointien kustannuksia. Laskentaperusteena käytetään esimerkiksi vesilaitoksen pääoman nykyarvoa. Liittymismaksulla katettavina käyttöomaisuusryhminä voidaan pitää koko vesilaitosta, vesilaitoksen vedenjakelujärjestelmää, keskimääräisen putkikoon rakennuskustannusta tai sitä osaa vesilaitoksen perusinvestoinneista, jota ei rahoiteta lainoilla tai avustuksilla.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan asiassa antama selvitys
Toimiala, toiminta-alue, omistus, verkosto, vesimäärät ja taloudellinen asema
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on vuonna 1950 perustettu Kuusamon kunnan alueella toimiva yritys, jonka toimialoina ovat vesi- ja jätevesihuolto sekä kaukolämmön tuotanto ja jakelu. Vesihuollon osalta osuuskunnan toiminta-alueena on kirkonkylä, sen lähialueet ja Rukan alue.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan omistavat jäsenet ja vuoden 1998 lopussa osuuskunnan jäsenmäärä oli 2.432 (Rukan alueella noin 285). Selvityksen mukaan Kuusamon kunnan alueella toimii 13 muuta vesiosuuskuntaa. Koko Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toimialueella on vesijohtoverkostoa 356 km (Rukan osuus 87 km) ja viemäriverkostoa 214 km (Rukan osuus 56 km). Lisäksi osuuskunnan alueella on mm. 9 pohjavedenottamoa, 2 jätevedenpuhdistamoa (toinen taajama-alueella ja toinen Rukan alueella) sekä viemärivedenpumppaamoita, joita Rukan alueella on 33 kpl ja muulla verkostoalueella 45 kpl. Vuonna 1998 Rukan osuus osuuskunnan vedenottamoilta verkostoon pumpatusta vesimäärästä oli 10,6 % (91.900 m3) ja osuus laskutetusta jätevesimäärästä 8,5 % (82.144 m3).
Vuonna 1998 osuuskunnan liikevaihto oli 24,5 Mmk, josta kaukolämmön myynnin osuus oli 54,4 % sekä vesi- ja jäteveden myynnin osuus 42,3 %. Samana vuonna osuuskunnan käyttökate oli 28,8 %, omavaraisuusaste 90,9 %, nettotulos 9,1 Mmk ja tilikauden voitto 2,1 Mmk. Osuuskunnan tuotot ovat olleet vuosina 1995-98 1,2-1,5 Mmk/vuosi sekä kulut ja poistot noin 1,9-2,3 Mmk/vuosi.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesihuoltomaksut ja niiden määräytymisperusteet, investoinnit sekä osuuskunnan perustelut sen soveltamalle hinnoittelukäytännölle
Osuuskunnan käyttö- ja jätevesipalveluista perimiä maksuja olivat vuonna 1998 mm. liittymis-, osuus-, kulutus-, mittari- ja perusmaksu. Selvityksen mukaan osuuskunnan perimällä liittymismaksulla pyritään kattamaan verkoston rakentamiskustannukset. Vesijohto- ja viemäriverkoston liittymismaksu on omakotitaloilta kaava-alueella 11,50 mk/rak.m3 ja hajaseutualueella 23 mk/rak.m3 sekä muilta hajaseutualueen kiinteistöiltä kertoimen 0,5-2,2 mukaan. Osuuskunnan selvityksen mukaan liittymismaksut ovat Rukan alueella pysyneet lähes muuttumattomina voimakkaasta rakentamisesta huolimatta. Vuonna 1994 Rukan alueen lomamökkien liittymismaksu vesi- ja viemäriverkostoon oli 45,20 mk/m3 kertoimella 2,2 ja vuodesta 1995 alkaen 46 mk/m3 kertoimella 2,2. Em. liittymismaksuperusteet koskevat kaikkia osuuskunnan asiakkaita.
Energia- ja vesiosuuskunnan osuusmaksu on 1,50 mk/rak.m3 ja se suoritetaan vesiliittymän yhteydessä. Osuuskunnan kulutusmaksu käyttöveden osalta on kirkonkylän alueella 4,80 mk/m3 ja Rukan alueella 6,40 mk/m3. Kulutusmaksu jäteveden osalta on puolestaan 8 mk/m3 ja se on yhtä suuri kaikille eri alueilla oleville käyttäjäryhmille. Osuuskunnan mittarimaksu on 650 mk/kpl ja perusmaksu hajaseutualueella 1,1 mk/rak.m3/vuosi (kerroin 0,5-2,2).
Vesihuoltomaksuista liittymismaksut ja mittarimaksu ovat kertaluonteisia suoritteita. Osuusmaksu on puolestaan osuuspääomaa, joka palautetaan osuuskuntalain mukaisesti asiakkaalle kiinteistön myyntitilanteessa. Osuusmaksu on myös siirrettävissä uudelle omistajalle.
Osuuskunnan mukaan loma-asuntojen liittymismaksukerroin on omakotitalojen, rivitalojen ja kerrostalojen, julkisten rakennusten, teollisten rakennusten, hotellien ja liikerakennusten kertoimia korkeampi, koska lomarakentamisessa rakennustiheys on pienempi ja rakentamisolosuhteet Rukalla poikkeavat täysin osuuskunnan muista rakentamisalueista.
Rukan alueen investoinnit ovat olleet vuosina 1994-98 noin 0,5-1 Mmk/vuosi. Vuoden 1998 investoinnit ja lainojen lyhennykset on rahoitettu liittymismaksutuloilla, avustuksilla ja muulla tulorahoituksella. Osuuskunnan mukaan sen viime vuosien investointeja tarkasteltaessa tulee huomioida, että se on varautumassa noin 45 Mmk:n keskuspuhdistamoinvestointeihin, mikä on huomioitu osuuskunnan nykyisessä hinnoittelussa.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan selvityksen mukaan Rukan alueen vesihuoltotoiminta fuusioitiin osuuskuntaan vuoden 1990 alussa. Fuusion hyväksymisen perusteeksi määrättiin mm., ettei Rukan alueen vesihuoltokustannuksia siirretä taajaman asukkaiden maksettavaksi ja että eri loma-asuntoalueiden verkostoinvestoinnit rahoitetaan liittyjiltä perittävin liittymismaksuin ja valtion avustuksin rasittamatta vesiosuuskunnan taloutta.
Rukan alueelle kaavoitettiin 1990-luvun taitteessa suuria alueita, joiden rakennuslupien ehtona oli keskitetty vesi- ja jätevesihuolto. Tämä on lisännyt verkostoinvestointeja alueella. Rukan alue on kallioinen ja korkeuserot ovat suuret. Tämän vuoksi verkoston rakentaminen on alueelle hitaampaa ja vaikeampaa, mikä kohottaa rakentamiskustannuksia huomattavasti. Alueelle on jouduttu rakentamaan myös normaalia useampi pumppaamo jätevesien johtamiseksi. Lisäksi mm. jätevedenpuhdistamoa on jouduttu saneeraamaan kapasiteetin ja puhdistustason ylläpitämiseksi. Verkostot rakennetaan kokonaisuutena kaavoituksessa olevan rakennusoikeuden mukaan huomioiden myös myöhemmin rakennettavat alueet. Osuuskunnalla ei ole etukäteen tietoa kuinka kaavoituksessa määrätty rakennusoikeus toteutuu ja missä aikataulussa. Osuuskunnan mukaan on myös huomioitava, että verkostorakentaminen, -saneeraus ja muu kunnossapito on jatkuva prosessi eikä voida sanoa, että vain tietyt kustannukset kohdentuvat määrätylle alueelle. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamo ja vedenottamot palvelevat koko Rukaa eikä vain tiettyjä kuluttajia tai osa-alueita.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan selvitysten mukaan lomamökin koolla ei ole ratkaisevaa merkitystä käytettyyn vesimäärään. Vesijohto- ja viemäriverkostot on mitoitettava huippukulutuksien mukaisesti eli vastaamaan erityisesti pääsiäisen ja hiihtolomien sesonkien maksimikuormitusta. Sesonkiajan jälkeen mökit ovat hyvin vähäisessä käytössä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Vedenkulutus voi vaihdella mökkikohtaisesti muutamasta kuutiosta muutamiin kymmeniin kuutioihin vuodessa. Osuuskunnan mukaan sen perimät hinnat liittymis- ja kulutusmaksujen osalta vastaavat täysin muiden Pohjois-Suomen hiihtokeskusten yhteydessä toimivien vesilaitosten ja -yhtiöiden hintoja.
Satu ja Ilkka Koskisen lomamökin vesihuoltomaksut
Osuuskunnan selvityksen mukaan Satu ja Ilkka Koskisen lomamökin (rakennustilavuus 463 m3) kokonaiskustannus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä on yhteensä 47.550,10 mk ja se muodostuu seuraavasti: vesijohtoverkoston liittymismaksu 23.427,80 mk (463 m3 x 23 mk/m3 x 2,2), viemäriverkoston liittymismaksu 23.427,80 mk (463 m3 x 23 mk/m3 x 2,2), osuusmaksu 694,50 mk (463 m3 x 1,50 mk/m3) sekä mittarimaksu 650 mk/kpl. Osuuskunnan mukaan em. liittymismaksulla katetaan mm. Koskisen mökkiä varten rakennetut vesi- ja jätevesiverkostot, talohaarat ja pumppaamot. Alue, jonne Koskiset ovat ilmeisesti rakentamassa on ns. Metsä-Vuosseli II ja sen verkostorakentamiskustannukset ovat olleet 978.037,46 mk. Tähän hintaan ei ole jyvitetty puhdistamon rakentamiskuluja, ko. alueelle tulevia runkoverkostoja eikä myöskään muita perusinvestointeja. Ko. alueelta on peritty liittymismaksuja 31.12.1998 mennessä 290.646,40 mk. Lisäksi osuuskunnan vuoden 2000 investointiohjelmaan sisältyy mm. uuden vedenottamon rakentaminen Vuosselin alueelle turvaamaan vedensaanti Rukan itäpuolisille alueelle.
Vertailu
Vesi- ja viemärilaitosyhdistys on tehnyt mm. vuosina 1994, 1996, 1997, 1998 ja 1999 vesihuollon maksuja koskevan selvityksen, jossa vesi- ja viemärilaitosmaksutiedot koottiin 1.2.1994, 1.9.1996, 1.2.1997, 1.2.1998 ja 1.2.1999 vallinneiden tilanteiden mukaisina. Selvitykset koskivat omakoti- ja kerrostalojen maksamia vesihuollon maksuja, joihin sisältyy myös arvonlisävero. Selvityksissä esitetyt keskiarvotiedot koskevat laitoskohtaisia maksutietoja, joita ei ole painotettu vesimäärien mukaan. Tämän vuoksi asiakkaiden vedestä keskimäärin maksama hinta poikkeaa taksojen keskiarvosta.
Vesi- ja viemärilaitosten käytössä oleva maksurakenne vaihtelee paljon eri vesi- ja viemärilaitoksissa. Lisäksi vedenhankintamahdollisuudet ja jäteveden käsittelylle asetettavat vaatimukset sekä yhdyskuntarakenne vaikuttavat huomattavasti laitoksen kustannuksiin. Myös valtion avustukset vaikuttavat osalla laitoksia kustannuksia alentavasti. Yhdistyksen mukaan maksujen tason vertailu eri laitosten välillä edellyttää, että eri tyyppiset maksut saadaan keskenään vertailukelpoisiksi. Tämän vuoksi selvityksessä on käytetty käsitettä ”vertailuhinta”, jossa on huomioitu kulutusmaksun ohella liittymis- ja perusmaksun sekä mittarivuokran vaikutus asiakkaalta perittävään veden ja jäteveden hintaan.
Selvityksen mukaan vesi- ja viemärilaitosten omakotitaloilta perimä liittymismaksu oli 1.2.1999 keskimäärin 11.475 mk/kiinteistö ja 12,75 mk/m3. Vastaava maksu kerrostalojen osalta oli 1.2.1999 keskimäärin 109.769 mk/kiinteistö ja 14,64 mk/m3. Selvitysten mukaan kaikki vesi- ja viemärilaitokset eivät peri liittymismaksua.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan kulutusmaksu oli 1.2.1999 käyttö- ja jäteveden osalta yhteensä 12,80 mk/m3 (keskiarvo 13,08 mk/m3) sekä vertailuhinta omakotitalon osalta 18,14 mk/m3 (ka 15,47 mk/m3) ja kerrostalon osalta 14,04 mk/m3 (ka 13,98 mk/m3). Selvityksen mukaan kulutusmaksun maksimi oli 19,18 mk/m3. Osuuskunnan käyttöveden kulutusmaksun vertailuhinta omakotitalon osalta oli 9,27 mk/m3 (ka 6,75 mk/m3 ) ja kerrostalon osalta 5,52 mk/m3 (ka 5,93 mk/m3). Jäteveden kulutusmaksun vertailuhinta oli omakotitalon osalta 8,86 mk/m3 (ka omakotitalo 8,49 mk/m3) ja kerrostalon osalta 8,52 mk/m3 (ka kerrostalo 7,89 mk/m3).
Vuosina 1994-98 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan kulutusmaksu käyttö- ja jäteveden osalta on ollut koko maan keskimääräisen hintatason alapuolella. Vastaavana ajanjaksona osuuskunnan vertailuhinnat omakotitalon osalta ovat olleet vuotta 1994 lukuunottamatta ja kerrostalon osalta vuotta 1997 lukuunottamatta keskimääräisen tason alapuolella. Vuonna 1999 osuuskunnan vertailuhinnat olivat sekä käyttö- että jäteveden osalta yli koko maan keskimääräisen hintatason.
Kilpailuvirasto selvitti Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n vesihuollon hinnoittelua koskevan päätöksen (päätös 23.8.1996, Dno 346/61/93 ja 575/61/94) yhteydessä Lapin alueen tunturihiihtokeskusten yhteydessä toimivien vesi- ja viemärilaitosten hinnoittelukäytäntöä. Kaikki kyseiseen selvitykseen osallistuneet vesi- ja viemärilaitokset perivät asiakkailtaan liittymismaksua ja niiden loma-asunnoilta perimät liittymismaksut olivat pääsääntöisesti ainakin kaksinkertaisia vakituisten asuinhuoneistojen maksamiin liittymismaksuihin verrattuna. Vesi- ja viemärilaitosten perimien liittymismaksujen määräytymisperusteissa oli jossakin määrin eroja laitosten välillä mutta liittymismaksujen suuruus ja taso olivat yleisesti tarkasteltuna varsin yhteneväisiä.
Vertailun perusteella voidaan todeta, että Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesihuoltopalveluista perimät maksut eivät ole maksurakenteeltaan, kokonaisuutena tarkastellen eivätkä erikseen liittymismaksun osalta poikenneet merkittävästi muiden vesi- ja viemärilaitosten yleensä perimistä vesihuoltomaksuista. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan käyttö- ja jäteveden kulutusmaksut ovat olleet vuosina 1994-99 alle maan keskimääräisen hintatason. Myös osuuskunnan vertailuhinnat omakotitalon ja kerrostalon osalta ovat olleet em. aikana enimmäkseen keskimääräisen tason alapuolella. Osuuskunnan perimien vesihuoltomaksujen ja erityisesti sen perimän liittymismaksun suuruutta ei voida myöskään pitää erityisen suurena muiden tunturikeskusten vesi- ja viemärilaitosten perimiin vastaaviin maksuihin verrattuna.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Relevantit markkinat ja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan määräävä markkina-asema
Relevanttien markkinoiden ja määräävän markkina-aseman määrittely
Kilpailunrajoituksista annetun lain (480/92) 3 §:n 2 momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla. Yksinoikeuteen rinnastettavassa määräävässä markkina-asemassa ovat ns. luonnolliset monopolit, joita syntyy, mikäli hyödykkeen ja markkinoiden ominaisuudet johtavat siihen, että ainoastaan yksi elinkeinonharjoittaja voi toimia kannattavasti tietyllä maantieteellisesti relevantilla markkina-alueella. Aikaisempaa lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 148/1987 vp.) mukaan luonnolliseen monopoliin perustuvasta määräävästä markkina-asemasta ovat esimerkkeinä muun muassa kunnalliset energia- ja vesilaitokset.
Relevantit hyödykemarkkinat
Relevantit hyödykemarkkinat ovat vesihuoltopalvelujen (käyttö- ja jätevesi) markkinat. Tuotantoteknillisesti ja taloudellisesti käyttöveden jakelussa on kannattavaa hyödyntää yhteistä perusverkostoa. Kuusamon kirkonkylän, sen lähialueiden ja Rukan alueen vesihuollon toteuttaminen ja käyttötehtävät on keskitetty Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle. Tämän vuoksi laitoksen toimialueeseen kuuluvat kiinteistöt joutuvat pääsääntöisesti ostamaan käyttö- ja jätevesipalvelut Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalta eikä niillä ei ole mahdollisuutta ostaa kyseisiä palveluja muilta tai järjestää niitä itse. Terveydensuojelulain (736/94) 19 ja 23 §:ien mukaan kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on tietyin edellytyksin velvollisuus liittyä yleiseen vesijohtoon ja viemäriin.
Relevantit maantieteelliset markkinat
Relevantit maantieteelliset markkinat on alue, jolla Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkosto ja siihen liitetyt kuluttajien kiinteistöt sijaitsevat.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan määräävä markkina-asema
Vesihuollon suuret pääomavaatimukset ja uponneet kustannukset johtavat siihen, ettei kilpailevan vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen ole taloudellisesti kannattavaa. Kuusamon energia- ja vesiosuuskuntaa voidaan siten pitää verkostonsa alueella toimivana luonnollisena monopolina, jolla on kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu alueellinen määräävä markkina-asema vesihuoltopalveluissa omalla toimialueellaan.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan menettelytapojen arviointi
Arvioinnin lähtökohdat
Toimenpidepyynnön perusteella Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan on epäilty käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa perimällä osuuskunnan toimialueella olevilta asiakkailta kohtuuttomia käyttö- ja jäteveden liittymismaksuja. Tämäntyyppistä kilpailun rajoittamista voidaan arvioida kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n 4 kohdan perusteella.
Kilpailunrajoituslain 7 §:ää koskevissa hallituksen esitysten perusteluissa (HE 148/1987 vp. ja HE 162/1991 vp.) todetaan, että määräävä markkina-asema antaa yritykselle mahdollisuuden asettaa hintatasonsa riippumattomana kilpailevista yrityksistä. Aikaisemman hallituksen esityksen perusteluissa todetaan myös, että määräävä markkina-asema antaa yritykselle mahdollisuuden ratkaisevasti vaikuttaa omalla asiakaspolitiikallaan toisten yritysten kohtaloihin. Perustelujen mukaan tämä vaikutusvalta edellyttää terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun näkökulmasta sitä, että määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle asetetaan sellainen tasapuolisuusvaatimus asiakassuhteissaan, joka ei olisi perusteltu muunlaisessa markkina-asemassa olevien yritysten osalta.
Lainkohdassa asetettu kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvelvoite edellyttää, että Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan eri asiakkaiden tai asiakasryhmien vesihuoltomaksut niihin sisältyvineen tuottotavoitteineen ovat mahdollisimman kustannusvastaavat eli seuraavat asiakkaiden palvelemisesta yhtiölle aiheutuvia kustannuksia ja että laitoksen saamat tuotot eivät kokonaisuudessaan tai jonkin asiakasryhmän kohdalla olennaisesti ylitä välttämättömiä suoritteen kustannuksia. Kohtuullisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota myös muiden samalla alalla toimivien elinkeinonharjoittajien perimiin vastaaviin maksuihin ja niiden kustannusperusteisiin.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesihuoltomaksujen tarkasteleminen kokonaisuutena
Suomessa toimivat vesi- ja viemärilaitokset perivät kuluttajiltaan käyttö- ja jätevesimaksuja, jotka koostuvat yleensä liittymis-, perus- ja kulutusmaksuista. Vesi- ja viemärilaitosten perimiä muita maksuja saattavat olla mm. mittarimaksu, tonttijohtojen rakentamis- ja uusimismaksut, sammutusvesilaitteistojen liittämisestä perittävät maksut sekä yksikköhintaveloitukset. Eri maksukomponenttien suuruudet, määräytymisperusteet sekä keskinäiset suhteet ovat varsin epäyhtenäiset ja saattavat erota huomattavasti eri alueilla toimivissa vesi- ja viemärilaitoksissa. Lisäksi vesihuoltopalvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kohdentaminen eri vesihuoltomaksuihin vaihtelee vesi- ja viemärilaitoksittain.
Kilpailuvirasto katsoo, että vesi- ja viemärilaitosten eri maksuista muodostuva hintarakenne ja hintasuhteet on kokonaisuus, jonka osia ei voida tarkastella tai muuttaa ottamatta huomioon maksujen muita komponentteja. Yhtä vesi- ja viemärilaitosten käyttäjiltä perimää maksua ja sen määräytymisperusteita, esimerkiksi liittymismaksua, arvioitaessa huomiota on kiinnitettävä myös muihin vesi- ja viemärilaitosten perimiin maksuihin ja niiden määräytymisperusteisiin. Tämän perusteella Kilpailuvirasto on arvioinut myös Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan hinnoittelukäytäntöä kokonaisuutena.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan menettelyn arviointi
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta vastaa Kuusamon kirkonkylän, sen lähialueiden ja Rukan alueen vesihuoltopalvelujen tuottamisesta. Osuuskunta perii useiden muiden vesi- ja viemärilaitosten tavoin sen toimialueella olevilta asiakkailta vesihuollon liittymis-, mittari-, perus-, käyttövesi- ja jätevesimaksuja. Lisäksi osuuskunta perii liittymisen yhteydessä erillistä osuusmaksua.
Osuuskunnan liittymis- ja perusmaksut on sidottu rakennuksen tilavuuteen ja käyttötarkoitukseen erillisten kertoimien avulla. Osuuskunnan haja-asuntoalueen (Rukan alue) loma-asunnoilta perimät liittymismaksut ovat olleet 2,2-kertaiset haja-asuntoalueen omakotitaloilta sekä enintään 4,4-kertaiset kaava-alueen kiinteistöiltä perittyihin liittymismaksuihin verrattuna. Em. liittymismaksuperusteet ovat koskeneet kaikkia osuuskunnan asiakkaita.
Osuuskunnan kulutusmaksu käyttöveden osalta on ollut Rukan alueella noin 1,3-kertainen kirkonkylän alueen vastaavaan maksuun verrattuna. Kulutusmaksu jäteveden osalta on ollut puolestaan yhtä suuri kaikille osuuskunnan eri alueilla oleville asiakkaille.
Kilpailuvirasto toteaa, että Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta voi jakaa asiakkaansa huoneistotyyppien ja niiden sijainnin perusteella eri asiakasryhmiin ja periä eri asiakasryhmiltä erisuuruisia vesihuollon liittymis-, perus- ja kulutusmaksuja. Eri asiakasryhmiltä perittävien maksujen ja niiden välisten hintaerojen tulee kuitenkin olla kustannusvastaavia eli seurata eri asiakasryhmien palvelemisesta Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle aiheutuvia kustannuksia.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan perimällä liittymismaksulla pyritään kattamaan verkoston rakentamiskustannukset. Osuuskunnan investointeja on rahoitettu liittymismaksutulojen lisäksi tulorahoituksella ja avustuksilla. Selvityksen mukaan Rukan alueen liittymismaksuihin ei ole tehty vuoden 1995 jälkeen muutoksia. Osuuskunta ei myöskään ole muuttanut maksurakennettaan esimerkiksi siten, että Rukan alueen liittymismaksuilla katettavia kustannuksia olisi vyörytetty osuuskunnan muille asiakkaille niiden liittymis-, perus- ja kulutusmaksuja korottamalla. Selvityksen mukaan osuuskunnan nykyisessä hinnoittelussa on huomioitu myös sen varautuminen merkittäviin investointeihin.
Selvityksen mukaan Rukan alueen vesi- ja viemäriverkoston rakentamiskustannukset ovat mm. kallioisen maaperän ja suurien korkeuserojen vuoksi kaavoitettujen ja taajama-alueiden verkostojen rakentamiskustannuksia selvästi korkeampia. Rukan alueelle on myös jouduttu rakentamaan normaalia useampi pumppaamo jätevesien johtamiseksi. Lisäksi alueen jätevedenpuhdistamoa on jouduttu saneeraamaan kapasiteetin ja puhdistustason ylläpitämiseksi. Selvityksen mukaan Rukan alueen vesijohto- ja viemäriverkostot on mitoitettava huippukulutuksen mukaan riippumatta ko. alueen lomamökkien vedenkulutuksesta. Osuuskunta rakentaa verkostot kokonaisuutena kaavoituksessa olevan rakennusoikeuden mukaan huomioiden myös myöhemmin rakennettavat alueet. Lisäksi alueen, jonne Satu ja Ilkka Koskinen ovat rakentamassa vapaa-ajan asuntoaan, toteutuneet verkostorakentamiskustannukset ovat olleet huomattavasti korkeampia kuin ko. alueella toistaiseksi perityt liittymismaksut.
Kilpailuvirasto pitää Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesihuoltomaksuille sekä maksujen alue- ja asiakaskohtaisille eroille esittämiä kustannusperusteltuja kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävinä.
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesihuoltomaksujen arvioinnissa Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomiota myös muiden ja erityisesti vastaavissa olosuhteissa toimivien vesi- ja viemärilaitosten perimiin vesihuoltomaksuihin. Selvityksen mukaan Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesihuoltopalveluista perimät maksut eivät ole maksurakenteeltaan, kokonaisuutena tarkastellen eivätkä erikseen liittymismaksun osalta poikenneet merkittävästi muiden vesi- ja viemärilaitosten yleensä perimistä vesihuoltomaksuista. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan käyttö- ja jäteveden kulutusmaksut ovat olleet vuosina 1994-99 alle maan keskimääräisen hintatason. Myös osuuskunnan vertailuhinnat omakotitalon ja kerrostalon osalta ovat olleet em. aikana enimmäkseen keskimääräisen tason alapuolella.
Kilpailuvirasto selvitti Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n vesihuollon hinnoittelua koskevan päätöksen (päätös 23.8.1996, Dno 346/61/93 ja 575/61/94) yhteydessä Lapin alueen tunturihiihtokeskusten yhteydessä toimivien vesi- ja viemärilaitosten hinnoittelukäytäntöä. Kyseisen päätöksen yhteydessä Kilpailuvirasto totesi, että loma-asutusalueiden kiinteistöjä varten tarvittavasta omakotialueita pitemmästä johtopituudesta, kulutuksen suuremmista vaihteluista sekä korkeuseroista ja muista maasto-olosuhteiden vaatimista teknisistä ratkaisuista johtuen vesi- ja viemäriverkostojen rakentamiskustannukset ovat tunturialueilla yleensä korkeammat kuin taajama- ja omakotialueilla. Kaikki kyseiseen selvitykseen osallistuneet vesi- ja viemärilaitokset perivät asiakkailtaan liittymismaksua ja niiden loma-asunnoilta perimät liittymismaksut olivat pääsääntöisesti ainakin kaksinkertaisia vakituisten asuinhuoneistojen maksamiin liittymismaksuihin verrattuna. Vesi- ja viemärilaitosten perimien liittymismaksujen määräytymisperusteissa oli jossakin määrin eroja laitosten välillä mutta liittymismaksujen suuruus ja taso olivat yleisesti tarkasteltuna varsin yhteneväisiä. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan perimät vesihuoltomaksut ja erityisesti sen perimät liittymismaksut eivät ole olleet erityisen suuria muiden tunturikeskusten vesi- ja viemärilaitosten perimiin vastaaviin maksuihin verrattuna.
Vertailujen osalta on kuitenkin huomioitava, että ne eivät suoraan ja sellaisenaan osoita hinnoittelun kohtuullisuutta. Vertailuissa käytetyt käyttäjäryhmät eivät välttämättä vastaa vesi- ja viemärilaitosten todellista asiakaskuntaa eikä vertailu ota huomioon laitosten erilaisista toimintaolosuhteista mahdollisesti aiheutuvia eroja. Siten Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan vesihuoltomaksujen sijoittuminen vertailuissa keskimääräisen tason alapuolelle ei ole yksistään riittävä osoitus siitä, että osuuskunnan vesihuoltopalvelujen hinnoittelu on kohtuullista ja kustannusvastaavaa. Kun kuitenkin otetaan huomioon Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan virastolle toimittamat selvitykset vesihuoltomaksujen kustannusperusteista ja muu asiaan liittyvä selvitys Kilpailuvirasto katsoo, ettei Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta näytä syyllistyneen kilpailunrajoittamista ilmeisesti tarkoittavan tai kohtuuttoman korkean hinnoittelukäytännön soveltamiseen käyttövesi- ja jätevesipalveluista perimien maksujen osalta eikä sen menettelyä voida tältä osin pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto on Satu ja Ilkka Koskisen toimenpidepyynnön johdosta selvittänyt, onko Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta menetellyt kilpailunrajoituksista annetun lain 7 §:n vastaisesti perimällä toimialuellaan olevilta asiakkailta kohtuuttomia käyttö- ja jäteveden liittymismaksuja.
Kilpailuvirasto katsoo, että Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalla on kilpailunrajoituksista annetun lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu alueellinen määräävä markkina-asema vesihuoltopalveluissa omalla toimialueellaan.
Asiassa saadun selvityksen perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta ei näytä syyllistyneen kilpailunrajoittamista ilmeisesti tarkoittavan tai kohtuuttoman korkean hinnoittelukäytännön soveltamiseen perimiensä vesihuoltomaksujen osalta eikä sen menettelyä voida tältä osin pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.
Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 §:n 2 momentti ja 7 §:n 4 kohta.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.