Asianosainen
Helsingin Puhelin Oy (HPY)
Asian vireilletulo
Kuluttajaviraston yleisöpuhelinmarkkinoita koskeva selvitys (kuluttajaviraston julkaisusarja 18/95) antoi viitteitä siitä, että HPY:n yleisöpuhelinsopimuksiin saattoi sisältyä kilpailunrajoituslain 4 §:n tarkoittama määrähinnoittelua koskeva ehto. Kilpailuvirasto ryhtyi oma-aloitteisesti selvittämään, onko HPY rikkonut määrähintakieltoa.
Yleisöpuhelinsopimuksilla HPY luovuttaa puhelimen asiakkailleen yleisöpuhelintoiminnan harjoittamista varten HPY:n hallitsemassa verkossa. Näitä yleisöpuhelinsopimuksia HPY on tehnyt yritysten ja yhteisöjen kanssa. Sopimus-ja takuurahapuhelimissa sekä yleisöpuhelinpalvelusopimuksissa on seuraava määrähintaa koskeva ilmaisu.
”Asiakas määrittää puhelimen rahastusasettelun siten, että puhelun hinta on sama tai korkeampi, kuin HPY:n puhelinkioskeissa. HPY:n puhelinkioskien rahastusasettelun muuttuessa on HPY:llä oikeus tehdä vastaava muutos asiakkaan määrittämään rahastusasetteluun”.
HPY:n aikaansaama kilpailunrajoitus on siis minimihinta, jota alempaa hintaa sopimuksen allekirjoittaneet yritykset eivät saa periä asiakkailtaan.
Helsingin Puhelin Oy
Helsingin Puhelin Oy aloitti toimintansa konsernin operatiivisena pääyhtiönä vuoden 1994 alusta, samalla kun varsinainen puhelinyhdistys muuttui ryhmän emoyritykseksi. Konserniin kuuluu seitsemän tytäryhtiötä ja osakkuusyhtiöitä yhdeksän kappaletta. Helsingin Puhelin Oy-konsernin liikevaihto vuonna 1994 oli 1879,3 Mmk ja tilikauden voitto ennen varauksia ja veroja 37,9 Mmk. HPY:n liiketoiminta on organisoitu useisiin tulosyksiköihin, joihin yhtenä kuuluu yleisöpuhelintoiminta.
Yleisöpuhelimet-yksikön liikevaihto oli ko. vuonna 31.03 Mmk, joka oli noin 1.7 %. HPY:n kokonaisliikevaihdosta. HPY:n verkkoon liitetyistä puhelimista vuonna 1994 soitettiin 812,4 miljoonaa puhelua. Yleisöpuhelimista soitettujen puhelujen määrä oli 16,9 miljoonaa kappaletta eli vajaat kaksi prosenttia kaikista puheluista.
HPY:n toimialue käsittää Helsingin, Espoon ja Vantaan lisäksi mm. Inkoon, Järvenpään, Karkkilan, Keravan, Kirkkonummen, Nummi-Pusulan, Sipoon ja Siuntion kunnat.
Alaa sääntelevät lait
Teletoimintaa sääntelee teletoimintalaki (183/87, muut.519/88,661/90 ja 676/92). Lain mukaan yleisen teletoiminnan harjoittamiseen tarvitaan valtioneuvoston myöntämä toimilupa. Yleisöpuhelinten ylläpidon ei laissa katsota kuitenkaan kuuluvan yleiseen teletoimintaan, joten siihen ei tarvitse hakea toimilupaa.
Lain 10 §:n mukaan jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerkkoihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä sekä käyttää niitä televiestintään joko omaan tarkoitukseensa tai edelleen käytettäväksi tarjoamalla. Käyttäjän muille tarjoama edelleen käyttö ei kuitenkaan saa haitata yleisen teletoiminnan hoitamista.
Yleisöpuheluiden markkinoilla kilpailu on täysin vapaata. Ennen nykyisen teletoimintalain voimaantuloa 1.5.1987 yleisöpuhelinten perustaminen ja ylläpito olivat kunkin telelaitoksen yksinoikeutta omalla toimilupa-alueellaan. Ko. päivämäärän jälkeen kilpailu vapautui. Ainoana rajoituksena yleisöpuhelinten perustamisessa on se, että yleisessä televerkossa saa käyttää vain tyyppihyväksyttyjä ja toimintakunnossa olevia telepäätelaitteita.
Koska yleisöpuhelinten ylläpito ei ole yleistä teletoimintaa, niin kaiken säätelyn ulkopuolelle jäävät yleisöpuhelinten lukumäärä, yleisöpuhelimista soitettujen puheluiden hinnat ja yleisöpuhelinten käyttömahdollisuudet kaikenlaisen puhelinliikenteen hoitamiseen.
Yleisöpuhelinmarkkinat
Suomessa yleisöpuhelinpalveluita tarjoavat ensisijaisesti Telecom Finland Oy (Tele) sekä alueelliset puhelinyhtiöt. Näiden lisäksi yleisöpuheluja tarjoavat omaan lukuunsa monet yritykset ja yhteisöt, jotka ovat hankkineet tiloihinsa yleisöpuhelinlaitteen.
Tyypillisin kilpailutilanne on Telen ja paikallisen puhelinyhtiön välillä. Telen ja puhelinyhtiöiden välistä kilpailua esiintyy puhelinyhtiöiden toimialueeseen kuuluvissa kunnissa, joihin Tele on sijoittanut omia yleisöpuhelimiaan. Telen toimialueeseen kuuluvissa kunnissa kilpailua on vähäisessä määrin.
Lähes kaikilla paikkakunnilla on muiden yritysten ja yhteisöjen kuin telelaitosten omistamia yleisöpuhelimia. Suomessa toimii 46 puhelinyhtiötä, joiden yleisöpuhelimet sijaitsevat pääasiassa yhtiöiden perinteisillä toimialueilla. Itä-ja Pohjois-Suomessa ei ole puhelinyhtiöiden yleisöpuhelimia. Nämä alueet kuuluvat Telen perinteiseen toimialueeseen, joilla on pääasiassa Telen puhelimia.
Alalle tulo
Periaatteessa kuka tahansa voi ruveta harjoittamaan yleisöpuhelintoimintaa. Laitteen voi ostaa omakseen tai vuokrata paikallisilta teleyhtiöiltä sekä telealan erikoisliikkeiltä. Uusien yleisöpuhelinten hinnat vaihtelevat 7000-15000 mk:n välillä. Kuukausivuokrat vaihtelevat 150-500 mk:n välillä. Ainoa edellytys laitteiden käytölle telelaitosten hallitsemissa verkoissa on se, että laitteiden pitää olla tyyppihyväksyttyjä. Tyyppihyväksynnän antaa Telehallintokeskus.
Teletoimintalain perusteella telelaitosten on annettava liittymän ostaneelle tai vuokranneelle elinkeinonharjoittajalle tilaa verkosta yleisöpuhelintoiminnan harjoittamiseksi.
Yleisöpuhelintoiminnan harjoittaminen edellyttää kuitenkin, että maksunosoitustoiminta on järjestetty asianmukaisella tavalla. Maksunosoitustoiminta tarkoittaa televerkon yleisen keskuksen ominaisuutta, joka on välttämätön yleisöpuhelimen rahastuksen järjestämiseksi. Liikenneministeriön kilpailuvirastolle toimittaman lausunnon mukaan (1139/32/91, 3.7.1991) yleisöpuhelinpalvelutoiminnan harjoittaminen ei ole teletoimintaa, ja että HPY on velvollinen toimittamaan maksuosoitustoiminnolla varustettuja liittymiä toimialueellaan. Hintaan ei saa vaikuttaa se, mihin liittymää käytetään tai minkälaisen telepäätelaitteen (yleisöpuhelimen) käyttäjä liittymään liittää.
Yleisöpuhelinmarkkinat ja laitemarkkinat pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudulla yleisöpuhelintoimintaa harjoittavat Telen ja HPY:n lisäksi yksityiset yritykset ja yhteisöt, jotka ovat tehneet yleensä sopimuksia jomman kumman telelaitoksen kanssa liittymistä ja/tai yleisöpuhelinkoneesta.
Tyyppihyväksyttyjä yleisöpuhelinlaitteita myyvät tai vuokraavat pääkaupunkiseudulla HPY, Tele, näistä riippumaton Telecenter Oy sekä muutama muu telealan erikoisyritys. Laitteiden myynnissä ja vuokrauksessa markkinaosuuksien on arvioitu jakaantuneen tasan HPY:n (1/3), Telen (1/3) ja alan erikoisyritysten kesken (1/3).
Yleisöpuhelintoimintaa harjoittavien yritysten markkinaosuuksia ei voida arvioida muutoin kuin puhelinlaitteiden määrän perusteella. Myydyistä ja vuokratuista laitteista ei ole saatavilla tilastotietoja, koska tyyppihyväksyttyjä puhelinlaitteita voi ostaa ja vuokrata vapaasti. On esitetty arvio, että pääkaupunkiseudulla on noin 6000-9000 kpl yleisöpuhelimia. Arvio sisältää myös HPY:n omat puhelinkioskit, joita on 1000 kpl. Yleisöpuhelinten kokonaismäärästä pääkaupunkiseudulla HPY:n osuus on runsaat 42 %, Telen osuus noin 18 % ja yksityisten yritysten ja yhteisöjen osuus noin 40 %.
Helsingin Puhelin Oy:n harjoittama yleisöpuhelintoiminta pääkaupunkiseudulla
HPY:llä on yleisöpuhelinpalveluissa pääkaupunkiseudulla kuusi sopimusmallia, jotka on kuvattu alla. Näistä yleisöpuhelinpalvelusopimuksessa, sopimusrahapuhelimessa ja takuurahapuhelinsopimuksessa on määrähintaa koskeva vaatimus.
HPY:llä oli vuoden 1995 lopulla kaiken kaikkiaan 3802 kpl yleisöpuhelimia pääkaupunkiseudulla. Tämä määrä jakaantui siten, että vuokrattuja rahapuhelimia on 44 kpl (1.2 %), takuurahapuhelimia 61 kpl (1.6 %), sopimusrahapuhelimia 232 kpl (6.1%), yleisöpuhelinpalvelusopimuksia 490 kpl (12.9%) ja yleisöpuhelinpaikkasopimuksia 2975 kpl (78.2 %).
Yleisöpuhelimen paikkasopimus
Kysymyksessä on asiakkaan tiloihin sijoitetun HPY:n omistaman ja HPY:n puhelinliittymään kytketyn yleisöpuhelimen sijoituspaikkaa koskeva asiakas- tai kohdekohtaisesti tehty sopimus. Sopimuksella HPY vuokraa seinä- tai muuta tilaa puhelimen asentamiseksi yleisöpuheluja varten. Tähän sopimustyyppiin ei liity määrähinnoittelua.
Tässä sopimuksessa periaatteena on, että HPY vastaa puhelimen asennuksesta, rahastuksesta, huollosta ja ylläpidosta. Sopimuksessa on sovittu yleisöpuhelimen vuosittaisesta paikkavuokrasta, jonka HPY maksaa seinätilat vuokranneelle yrittäjälle.
Paikkasopimuksessa esimerkiksi puhelimen paikan vuokranneella ravintolalla ei ole mitään riskiä yleisöpuhelintoiminnan hoitamisessa. Näitä sopimuksia on valtaosa HPY:n yleisöpuhelimista (78.2 %).
Yleisöpuhelinpalvelusopimus, sopimusrahapuhelin ja takuurahapuhelinsopimus
Yleisöpuhelinpalvelusopimus
Yleisöpuhelinpalvelusopimuksessa (ns. vakiosopimus) sovitaan siitä, että HPY luovuttaa yleisöpuhelimia asiakkaan liike-, konttori- ja tehdastiloihin. Yleisöpuhelimen asennetaan asiakkaan osoittamaan ja järjestämään paikkaan, jonka HPY hyväksyy. Yleisöpuhelimella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka käsittää yleisöpuhelinkoneen ja käyttöliittymän.
Sopimuksen mukaan asiakas määrittää HPY:n omistaman yleisöpuhelimen rahastusasettelun, joka voi olla sama tai suurempi kuin HPY:n puhelinkioskeissa. HPY tyhjentää rahalippaan. Laskutuskauden tuloista vähennetään normaalit puhelumaksut sekä yleisöpuhelimen rahoitus-ja huoltovastikkeet. Tulojen ja menojen erotuksen negatiivisen summan HPY laskuttaa asiakkaalta ja positiivisesta erotuksesta HPY tilittää asiakkaalle hinnastossaan mainitun prosentuaalisen osuuden.
Yleisöpuhelinpalvelusopimuksessa asiakkaan tehtävänä on osoittaa puhelimen paikka, maksaa laitteesta kuukausittaista huolto- ja rahoitusvastiketta ja maksaa puhelut HPY:lle. HPY:n tehtävänä on kytkeä laite liittymään, huolehtia laitteen huollosta, rahastuksesta ja taksa-asettelusta.
Sopimusrahapuhelin
Sopimuksella HPY luovuttaa asiakkaalleen yleisöpuhelimen, joka asennetaan asiakkaan osoittamaan ja kustannuksellaan järjestämään, HPY:n hyväksymään paikkaan. Asiakas määrittää puhelimen rahastusasettelun, joka voi olla sama tai suurempi kuin HPY:n kioskeissa. HPY tyhjentää rahalippaan. Kertyneistä tuloista HPY palauttaa asiakkaalle hinnaston mukaisen prosenttimääräisen osan puhelutulojen ylitettyä hinnaston mukaisen raja-arvon.
Asiakkaan tehtävänä on osoittaa puhelimen paikka, ja HPY:n tehtävänä on kytkeä laite liittymään, huolehtia laitteen huollosta, rahastuksesta ja taksa-asettelusta.
Takuurahapuhelinsopimus
HPY luovuttaa omistamansa rahapuhelimen asiakkaalleen. Rahapuhelin asennetaan asiakkaan osoittamaan ja kustannuksellaan järjestämään, HPY:n hyväksymään paikkaan. Puhelumaksujen on oltava samat kuin HPY:n yleisissä puhelinkioskeissa. HPY tyhjentää rahalippaan. Kertyneet tulot käytetään takuumaksun kattamiseen ja mahdollisesta ylijäämästä palautetaan asiakkaalle HPY:n hinnaston mukainen prosentuaalinen osuus. Elleivät puhelumaksut peitä kunkin laskutuskauden takuumaksuja, peritään puuttuva osa asiakkaalta.
Asiakkaan tehtävänä takuurahapuhelinsopimuksessa on osoittaa puhelimen paikka, ja HPY:n tehtävänä on kytkeä yleisöpuhelinlaite liittymään, huolehtia laitteen huollosta, rahastuksesta ja taksa-asettelusta.
Vuokrapuhelimet
Kysymyksessä on asiakkaan tiloihin sijoitetun HPY:ltä vuokratun ja asiakkaan omistamaan puhelinliittymään kytketyn yleisöpuhelimen vuokraussopimus. Asiakas huolehtii itse yleisöpuhelimen tyhjennyksestä ja liittymänsä puhelu- ym. kustannuksista HPY:n normaalin hinnoittelun mukaisesti. HPY huoltaa puhelimen joko erillisen ylläpitosopimuksen perusteella tai laskutustyönä. Puhelimen vuokra on HPY:n hinnaston mukainen. Asiakas saa vapaasti määritellä rahastusasettelun ja pitää itsellään tuottojen ja kulujen välisen erotuksen.
Rahapuhelimen vuokrasopimus
Tässä sopimuksessa rahapuhelimella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka käsittää HPY:n omistaman rahapuhelimen ja HPY:n omistaman puhelinliittymän. Rahapuhelin asetetaan asiakkaan osoittamaan ja kustannuksellaan järjestämään, HPY:n hyväksymään paikkaan. Asiakas määrittää itse puhelimen rahastusasettelun. HPY tyhjentää rahalippaan ja vähentää kertyneistä tuloista puhelinlaitteiden vuokrat ja huoltomaksut. Mahdollinen ylijäämä palautetaan asiakkaalle.
Rahapuhelimen vuokrasopimuksia on käytössä 44 kpl. Uusia sopimuksia ei enää tehdä.
Ylläpitosopimukset
HPY:llä on edellä mainittujen sopimusten lisäksi käytössä mm. myydyn, vuokratun tai liisatun yleisöpuhelimen ylläpitosopimus. Tämä ei ole välttämätön yleisöpuhelintoiminnan harjoittamisessa, vaan lisäpalvelu, jota HPY myy asiakkailleen. Ylläpitosopimus kattaa yleisöpuhelimen normaalista käytöstä ja kulumisesta aiheutuneiden vikojen korjauksen kiinteällä kuukausimaksulla. Ylläpitosopimus on hinnastoperusteinen.
Asianosaisten kuuleminen
Kilpailuvirasto pyysi lausunnon 24:ltä HPY:n kanssa yleisöpuhelinsopimuksen (yleisöpuhelinpalvelusopimus, takuurahapuhelinsopimus, sopimusrahapuhelin) tehneiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Lausuntopyynnössä tiedusteltiin samalla, miten HPY:n hinnoittelua koskeva määräys on vaikuttanut sopimuksen tehneen yrityksen yleisöpuhelimien hinnanasetantaan, miten puhelutariffin asettaminen puhelinkoneeseen käytännössä tapahtuu ja onko HPY antanut tariffiasettelusta muita ohjeita ja määräyksiä ja onko HPY mahdollisesti puuttunut yrityksen tekemiin tariffiasetteluihin.
Lausuntopyyntöön saatiin vastaukset kahdeltatoista HPY:n kanssa sopimusuhteessa olevalta yritykseltä. Vastausten mukaan minimihinta ei ole asiallisesti vaikuttanut käytettyyn puhelintariffiin, koska yritykset olivat jokaisessa tapauksessa antaneet HPY:n turvallisuussyistä hoitaa tariffiasetukset. HPY ei ole antanut muita ohjeita ja määräyksiä hinnoittelusta, josta sopimuksessa minimihinnan osalta on määräys.
Päätös ja perustelut
Kilpailunrajoituslain 4 §:ssä kielletään niinsanotun määrähintajärjestelmän käyttäminen elinkeinotoiminnassa. Säännöksen mukaan seuraavalta myyntiportaalta ei saa vaatia, että kotimaassa tarjottavien hyödykkeiden myynnissä ja vuokrauksessa ei ylitetä tai aliteta tiettyä hintaa, vastiketta tai sen määräytymisperustetta.
Yleisöpuhelinpalveluja koskevissa sopimuksissa on kysymys juuri lain 4 §:n tarkoittamasta määräyksestä, jossa HPY on asettanut määrähinnan koskemaan seuraavaa yleisöpuhelintoiminnassa mukana olevaa myyntiporrasta. HPY ei ole hakenut KRL 19 §:n mukaista poikkeuslupaa määrähintaa koskevan ehdon hyväksyttävyydelle.
Määrähintakiellon tarkoituksena on turvata elinkeinonharjoittajan oikeus hintakilpailuun niin, ettei edellinen tuotanto- tai jakeluporras aseta sille esteitä. Elinkeinonharjoittajan tulee saada määrätä itsenäisesti omat hintansa omien kustannustensa ja kilpailutilanteensa mukaan.
HPY:n määrähintaa koskeva vaatimus estää yrityksiä hinnoittelemasta palvelujaan HPY:n omissa kioskeissa käytettävien hintojen alapuolelle. Kiellon tehoa on käytännössä lisännyt sopimusmääräys, jonka mukaan ”HPY:n puhelinkioskien rahastusasettelun muuttuessa on HPY:llä oikeus tehdä vastaava muutos asiakkaan määrittämään hintatasoon”.
Määrähinnoittelua koskevat määräykset yleisöpuhelinsopimuksissa ovat olleet voimassa jo 1950-luvulla, miltä ajalta ne ovat siirtyneet HPY:n yleisöpuhelinsopimuksiin. Tällä hetkellä määräys koskee 20.6 % HPY:n yleisöpuhelinten kokonaismäärästä.
Näissä sopimuksissa HPY on velvoittanut yleisöpuhelimen saanutta yritysasiakasta hinnoittelemaan yleisöpalveluiden hinnat vähintään samaksi kuin HPY:n omissa puhelinkioskeissa. Määrähinnoittelun vaikutukset kilpailun toimivuuteen yleisöpuhelinpalvelumarkkinoilla ovat viraston selvitysten perusteella kuitenkin erittäin vähäiset, koska
- yleisöpuhelintoimintaa harjoittavan yrityksen ei ole pakko olla missään sopimussuhteessa HPY:n kanssa
- yrittäjä voi vapaasti ostaa tai vuokrata tyyppihyväksytyn yleisöpuhelinlaitteen miltä tahansa telealan erikoisyritykseltä ja kytkeä sen omistamaansa tai vuokraamaansa puhelinliittymään. Tällöin telelaitoksen velvollisuus on järjestää yrittäjälle liittymään välttämätön maksuosoitin, jota ilman yleisöpuhelimen rahastusasettelu ei ole mahdollista.
- yrittäjä voi periaatteessa milloin tahansa irtaantua yleisöpuhelinsopimuksessa olevasta määrähintavaatimuksesta hankkimalla (ostamalla tai vuokraamalla) tyyppihyväksytyn yleisöpuhelinlaitteen muualta kuin HPY:ltä.
Näin ollen määrähinnoittelu ei estä yleisöpuhelimen haltijaa käytännössä asettamasta puhelinveloitusta haluamallaan tavalla.
Ratkaisu
Viraston tekemän selvityksen mukaan määrähinnoittelun vaikutuksia on pidettävä kilpailun toimivuuden kannalta vähäisinä. Helsingin Puhelin Oy on sitoutunut poistamaan määrähintaa koskevan ehdon yleisöpuhelinsopimuksistaan ilmoittamalla määräyksen poistamisesta asiakkailleen seuraavan tilityksen yhteydessä. Asia ei anna enää aihetta enempiin toimenpiteisiin ja se poistetaan käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 4 §.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §: n 3 momentin mukaan kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.