Asianosaiset
Kymen Puhelin Oy
Sonera Oy
Toimenpidepyynnön tekijä
Welcom Net Oy
Asian vireilletulo
Welcom Net Oy (jäljempänä myös Welcom Net) lähetti Kilpailuvirastolle 15.9.1998 toimenpidepyynnön koskien Kymen Puhelin Oy:n (jäljempänä myös KYMP) ja Sonera Oy:n (jäljempänä myös Sonera) datapalveluita. Toimenpidepyynnössään Welcom Net arvostelee palveluiden jälleenmyyntiin liittyviä rajoituksia. Welcom Net pyysi Kilpailuvirastoa selvittämään, ovatko KYMP:n ja Soneran antamat tarjoukset verkko- ja reitityspalvelujen tarjoamisesta Welcom Netille kilpailunrajoituslain mukaiset. Welcom Net on tehnyt asiasta toimenpidepyynnön myös Telehallintokeskukselle.
Welcom Net pyysi tarjousta sekä Kymen Puhelimelta että Soneralta niiden verkko- ja reitityspalveluista välittääkseen niitä asiakkailleen. Soneralta tarjous jouduttiin hankkimaan liikenneministeriön avustuksella, koska Sonera aiemmin kieltäytyi tarjoamasta tuotteitaan Welcom Netille. Welcom Net katsoo, että sen saamat tarjoukset estävät yhtiötä välittämästä Soneran ja KYMP:n verkko- ja reitityspalveluja Welcom Netin omille asiakkaille ja että ne siten vaikeuttavat yhtiön liiketoimintaa.
Welcom Net pyysi Kilpailuvirastoa tarkistamaan Soneran tarjouksen lainmukaisuuden, koska kohdassa ”tarjouksen muut ehdot” on tehty niin suuret varaukset sopimuksesta vetäytymisen varalta, että Welcom Net ei pysty kyseistä palvelua asiakkailleen tarjoamaan. Tarjouksen muissa ehdoissa sanotaan muun muassa että DataNet-palvelua tai liikennettä liittymän kautta ei saa jälleenmyydä soittosarjapalveluna eikä kiinteänä liittymäpalveluna sopimuksen tehneiden osapuolten (Sonera ja Asiakas) ulkopuolelle, yrityksille tai yksityisille, ilman erityistä sopimusta. Lisäksi ennen kuin hyväksytty tarjous toteutetaan Sonera varaa oikeuden vetäytyä tarjouksesta, mikäli tekniset syyt eivät mahdollista toteutusta taikka toteutus on ristiriidassa Soneran sitoumuksiin asiakkaihinsa ja muihin kolmansiin osapuoliin taikka poikkeaa palvelukuvauksesta.
Welcom Net pyysi toimenpidepyynnössään Kilpailuvirastoa selvittämään myös Kymen Puhelimen tarjouksen lainmukaisuuden. KYMP tarjosi Welcom Netille niin sanottua kumppaniverkkopalvelua. Tarjouksen ehdoissa sanotaan, että asiakkaalla ei ole oikeutta liikenteen ja kumppaniverkkopalvelun jälleenmyyntiin. Welcom Net katsoo, että KYMP:n tarjoama sopimus rajoittaa kilpailua antamalla alueelliselle puhelinlaitokselle yksinmyyntioikeuden ja samalla estää muiden operaattoreiden pääsyn markkinoille.
Yritykset
Welcom Net Oy on toimintansa keväällä 1998 aloittanut julkisten ja yksityisten tietoliikenneverkkojen palveluintegraattori. Yrityksen omistaa 100 prosenttisesti yritysten ja yritysryhmien kehittämishankkeiden konsultointiin, johtamiseen sekä rahoitusjärjestelyihin erikoistunut Euroquest Oy (kaupparekisteri nro 684.350). Welcom Netin tuotteita ovat kohdistetuille asiakasryhmille suunnatut tietoliikennetekniikan lisäarvopalvelut ja alan konsultointi. […]1
Kymen Puhelin Oy on entisen Kymen läänin alueella toimiva yksityinen puhelinyhtiö2 ja kuuluu valtakunnalliseen Finnet-yhtiöryhmään yhdessä 45 muun alueellisen puhelinyhtiön kanssa. Yhtiön toimialana on tarjota sekä kotitalouksille että yrityksille paikallisesti ja alueellisesti kattavia tietoliikennepalveluja. Valtakunnalliset ja kansainväliset palvelut toteutetaan yhteistyössä muiden Finnet-yhtiöiden kanssa. Vuoden 1998 lopussa yhtiöllä oli yhteensä 34 345 puhelinliittymää ja 12 115 kaapeli-tv liittymää. Vuonna 1998 Kymen Puhelin konsernin liikevaihto oli 127,6 miljoonaa markkaa ja emoyhtiön liikevaihto oli 112,8 miljoonaa markkaa. Henkilökuntaa yhtiössä oli 145.
Sonera Oy on Suomen valtion 77,8 prosenttisesti omistama televiestintäyritys. Sonera tarjoaa valtakunnallisia kauko- ja ulkomaanpuhelu-, matkaviestin-, data- sekä Internet-palveluita. Yhtiö on datasiirron peruspalvelujen ja yritysasiakkaille tarkoitettujen LAN-lähiverkkojen yhteenliittämis- ja hallintapalvelujen markkinajohtaja Suomessa yli 50 prosentin markkinaosuudella. Sonera kuuluu konserniin, jonka emoyhtiö on Sonera-yhtymä Oyj. Nykyinen konsernirakenne muodostui PT-konsernin jakautuessa erillisiksi tele- ja postikonserneiksi 1.7.1998. Vuonna 1998 Sonera-konsernin liikevaihto oli 9 648 miljoonaa markkaa, josta data- ja mediaviestinnän osuus oli 1 310 miljoonaa markkaa.
Palvelun kuvaus
Welcom Netillä on Lappeenrannan alueella matkaviestinverkkotyyppinen, radiotaajuuksiin perustuva langaton dataverkko, johon on liittynyt paikallisia yrityksiä. Osalla näistä yrityksistä on yksi toimipiste, toisilla useita. Lukuisilla Welcom Netin asiakkailla on muiden sen tarjoamien palveluiden lisäksi tarpeita reititetyistä IP-yhteyksistä. Esimerkkinä Welcom Net mainitsee matkatoimiston, jolla on oma lähiverkko ja joka tarvitsee reititetyn yhteyden Finnairin Amadeus-paikanvarausjärjestelmään Internet-yhteyksien lisäksi.
[…] Sekä Soneran tarjoama DataNet-palvelu että KYMP:n tarjoama LanLink Kumppaniverkko vastaavat teknisiltä ominaisuuksiltaan Welcom Netin tarpeita. Verkkopalvelun/-yhteyden jälleenmyynti on kuitenkin sopimuksin kielletty.
Asian selvittäminen
Selvitystoimenpiteet
Kilpailuvirasto pyysi 2.10.1998 KYMP:ta ja Soneraa antamaan vastineensa Welcom Netin toimenpidepyyntöön. Kilpailuvirasto pyysi KYMP:ta ja Soneraa erityisesti selvittämään, onko Welcom Net annetun tarjouksen perusteella oikeutettu siirtämään omien asiakasyritystensä dataliikennettä KYMP:n tai Soneran verkkoon ja mikäli näin ei ole, esittämään siirtokiellolle perustelut. Lisäksi virasto pyysi KYMP:ta ja Soneraa lausumaan käsityksensä siitä, onko sopimuksen solmimiselle Welcom Netin kanssa nykytilanteessa edellytyksiä sekä tarvittaessa selvittämään minkälaisin edellytyksin sopimus voitaisiin solmia.
Kilpailuvirasto vastaanotti KYMP:n vastineen 16.10.1998 ja Soneran vastineen 20.10.1998. Telehallintokeskus antoi asiasta ratkaisunsa 27.1.1999. Lisäksi Kilpailuvirasto pyysi 10.11.1999 päivätyssä lisäselvityspyynnössään KYMP:lta selvitystä KYMP:n ja Finnet-yhtiöiden välisestä dataverkkopalveluja koskevasta sopimuksesta erityisesti jälleenmyyntikiellon osalta. KYMP vastasi 7.12.1999.
Kymen Puhelimen vastine
KYMP kertoo 15.10.1998 antamassaan lausunnossa, että se toimii Oy Datatie Ab:n (jäljempänä Datatie) palveluiden jälleenmyyjänä. KYMP:n jälleenmyyntituote on muun muassa Welcom Netin toimenpidepyynnössä mainittu LanLink Kumppaniverkkopalvelu. LanLink Kumppaniverkkopalvelu on Finnet-yhtiöiden tarjoama lähiverkkojen eli pienen alueen kattavan nopean datasiirtoverkon yhdistämispalvelu. Kyseisellä palvelulla kokonainen yritysverkko tai yksittäinen toimipiste saa liitynnän maankattavaan Finnet-yhtiöiden reititinverkkoon, muihin FICIX-verkkoihin3 ja Kolumbus Internet -palveluihin.
Lisäksi KYMP kertoo, että Datatien LanLink-palvelun liittymä on teknisesti suunniteltu vain yhden yrityksen tai organisaation käyttämien C-luokan IP-osoitteiden liikennöintiin. Mikäli liikennöiviä yrityksiä on useita, täytyy jokaisella olla oma LanLink-liittymänsä. Sen sijaan Datatien palveluvalikoimaan kuuluu kiinteiden yhteyksien DigiLink-palvelu, jota voidaan käyttää halutulla tavalla useiden yritysten tai organisaatioiden dataliikenteen siirtämiseen teknisten seikkojen sitä estämättä.
Soneran vastine
Sonera kertoo 20.10.1999 antamassaan lausunnossa, että sen Welcom Netille tarjoama DataNet-palvelu on lähiverkkojen yhdistämispalvelu, joka on tarkoitettu yrityksen sisäisiin tietoliikenneyhteyksiin. […]4 Sonera on varannut oikeuden vetäytyä tarjouksesta, jos teknisistä syistä johtuen toteuttaminen ei ole mahdollista tai jos toteutus on ristiriidassa Soneran antamiin sitoumuksiin asiakkaisiin tai kolmansiin osapuoliin nähden. Eri tekniset ja hallinnolliset vaatimukset vaikuttavat voimakkaasti ratkaisun komponentteihin ja niiden kustannuksiin.
Sonera toteaa lisäksi, että DataNet-palvelua ei ole sellaisenaan suoraan tarkoitettu ISP:lle (Internet Service Provider) palvelujen välittämistä varten. Jos DataNet-palvelua käytetään Internet-palvelun tarjontaan, siitä seuraa lisävelvoitteita niin Soneralle kuin asiakkaalle ja kolmansille osapuolille. ISP:ien välinen yhdysliikenne ja osoitteiden mainostus hoidetaan Suomessa ISP:ien kesken sovitun FICIX-yhdyskäytävän kautta.
Kilpailuviraston esittämään kysymykseen, onko Welcom Net oikeutettu siirtämään omien asiakasyritystensä dataliikennettä Soneran verkkoon, Sonera vastaa, että DataNet-asiakkaiden kustannukset ovat täysin samat riippumatta siitä, käytetäänkö nykyistä mallia vai Welcom Netin ehdottamaa mallia. Welcom Netin esittämä malli on muutos nykyiseen verkkojen yhdistämismalliin, jonka toteuttaminen vaatii teknisiä selvityksiä ja suostumuksia muilta osapuolilta. Welcom Netin on mahdollista nykyisin siirtää omien asiakasyritystensä dataliikennettä Soneran verkkoon sopimuskumppaninsa Global Onen5 ja edelleen FICIX:n kautta tai hankkimalla itse suora yhteys FICIX:iin. Welcom Netin pyytämällä ratkaisulla sen on mahdollista siirtää kyseistä liikennettä Soneran verkkoon, jos Soneran tarjouksessa kerrotut edellytykset täyttyvät.
Kilpailuviraston esittämään kysymykseen, minkälaisissa olosuhteissa Sonera konkreettisesti vetäytyisi tarjouksestaan, Sonera vastaa joutuvansa vetäytymään, jos Welcom Net ei toimita tarvittavia teknisiä selvityksiä tai jos Global One ei anna suostumustaan järjestelylle.
Kilpailuviraston esittämään kysymykseen, onko sopimuksen solmimiselle Welcom Netin kanssa Soneran käsityksen mukaan edellytyksiä, Sonera vastaa myöntävästi, jos Welcom Net toimittaa Soneralle tarvittavat tekniset tiedot. Lisäksi sopimuksen solmiminen riippuu Global Onen suostumuksesta. Jos Global One ei suostu Welcom Netin esittämän mallin toteuttamiseen, ei Sonera voi tehdä sopimusta asiasta Welcom Netin kanssa. Asia ei ole pelkästään Soneran ja Welcom Netin välillä sovittavissa.
Telehallintokeskuksen ratkaisu
Welcom Net pyysi toimenpidepyynnössään Telehallintokeskusta selvittämään Soneran ja KYMP:n tarjousten lainmukaisuuden teletoimintalain 4 luvun mukaisesti ja valvomaan, että lain 17 ja 18 §:ien mukaiset maksuperusteet ovat oikeudenmukaisia. Lisäksi Welcom Net pyysi Telehallintokeskusta ryhtymään telemarkkinalain 3 luvun 10 §:n 5 momentissa määrättyihin toimenpiteisiin, jotta se saisi Finnetiltä/KYMP:lta sopimusteknisesti Soneran tarjousta vastaavan tarjouksen eli, että Finnetin/KYMP:n 10.9.1998 päivätystä tarjouksesta poistetaan jälleenmyynnin kieltävä kohta.
Telehallintokeskukselle toimittamassaan vastineessa Welcom Net katsoo muun muassa, että jälleenmyynniksi ei voida katsoa myyntiä, joka tapahtuu konsernin sisällä taikka siihen verrattavissa olosuhteissa, kuten se tässä tapauksessa katsoo olevan kysymys Datatien ja KYMP:n välillä. Welcom Net toteaa, että KYMP:n tarjoama LanLink-palvelu täyttää täysin Welcom Netin tarpeet. KYMP:n tarjoama DigiLink-palvelu ei ole puolestaan sopiva Welcom Netin tarpeisiin. Lisäksi Welcom Net toteaa, että Datatiellä, jota KYMP asiassa edustaa, on valtakunnallisesti merkittävä asema ja lähes määräävä markkina-asema Helsingin alueella, jonne on suunniteltu toisen pään reititysyhteydet.
Soneran tarjouksen osalta Welcom Net esittää, että tarjouksessa pyritään teknisin syin estämään telepalveluosioiden ostaminen eri teleoperaattoreilta ja näin estämään sekä kilpailun kehittäminen alalla että uuden alan palveluyritystoiminnan synty. Welcom Net toteaa lisäksi, että se ei voi ottaa vastatakseen Soneran asiakkaiden tietoturvaan liittyviä ongelmia.
Telehallintokeskus toteaa 27.1.1999 antamassaan ratkaisussa (nro 302/531/98), että kytkentäistä datasiirtoa harjoittavat verkot voidaan liittää yleisiin televerkkoihin ja telemarkkinalain soveltamisalaan kuulumattomiin televerkkoihin. Yhteenliittämisessä on noudatettava voimassa olevia säännöksiä sekä yhteenliittämiseen liittyviä standardeja. Liikenneministeriön telemarkkinalain soveltamisalaa ja teletoiminnan ilmoitusvelvollisuutta koskevan päätöksen6 2 § määrää, että telemarkkinalain soveltamisalaan kuulumattomassa teletoiminnassa on noudatettava, mitä telemarkkinalain 3 ja 9 luvussa säädetään. Telehallintokeskus ei ratkaisussaan ota kantaa muihin Welcom Netin toimenpidepyynnössään esittämiin vaatimuksiin, koska ne eivät sisälly telemarkkinalain 3 ja 9 luvun asioihin, joissa Telehallintokeskus on toimivaltainen.
Kymen Puhelimen lisäselvitys
Kilpailuvirasto vastaanotti KYMP:n 7.12.1999 päivätyn lisäselvityksen, joka koski KYMP:n ja Datatien välistä dataverkkopalveluja koskevaa jälleenmyyntisopimusta. KYMP kertoo, että kyseisen sopimuksen ehtojen mukaan KYMP:llä on oikeus myydä dataverkkopalveluja sopimusalueella toimiville asiakkailleen, mutta jälleenmyyntisopimus ei kuitenkaan ole yksinmyyntisopimus. KYMP:n Datatieltä saaman tiedon mukaan Datatie on solminut muun muassa LanLink-palvelua koskevan valtakunnallisen jälleenmyyntisopimuksen MD-järjestelmät Oy:n kanssa. Lisäksi myös Datatien ja Setele Oy:n välillä solmittu valtakunnallinen jälleenmyyntisopimus sisältää Datatieltä saadun tiedon mukaan LanLink-palveluun verrattavia palveluita. KYMP katsoo, ettei sillä tai Datatiellä ole määräävää markkina-asemaa datapalvelumarkkinoilla, vaan että kyseisillä markkinoilla toimii useita yrityksiä, joista suurimpia ovat Sonera, Saunalahden Serveri, Finnet-yhtiöt ja Telia.
KYMP:n käsityksen mukaan Welcom Net oli hankkimassa niin sanottua ISP-liittymää, jonka kautta yhtiö pystyisi tarjoamaan usealle asiakkaalleen Internet-palveluita yhden liittymän kautta, ja korostaa, että KYMP:lla ja Datatiellä ei ole tarjolla kyseisentyyppistä palvelua.
Datasiirtopalvelut
Datasiirrolla tarkoitetaan tietokonekielisten viestien välittämistä televerkossa. Datasiirron peruspalveluihin kuuluvat kiinteisiin yhteyksiin perustuvat palvelut sekä piiri- ja pakettikytkentäiset datapalvelut. Datasiirtopalveluihin liittyviä dataverkkopalveluja ovat lähiverkkojen yhteenliittämis- ja hallintapalvelut. Lähiverkoilla tarkoitetaan pienen alueen kattavia nopeita datasiirtoverkkoja, joissa erityisesti yritysten ja hallinnon henkilökohtaisten työasemasovellutusten keskinäinen liikennöinti tapahtuu. Lähiverkkoja yhdistetään toisiinsa ja verkkojen liikennettä reititetään ulkomaailmaan yleisten dataverkkojen sekä silta-, reititin-, kehysvälitys- (Frame Relay) tai ATM-tekniikkaan perustuvien kaupallisten datasiirtopalvelujen avulla.
Maanlaajuista datasiirtotoimintaa harjoittavat sekä Sonera että paikalliset teleyritykset (pääosin omistamansa Datatien kautta). Liikenneministeriön selvityksen7 mukaan tärkeimpiä julkisia datasiirtopalveluja ovat lähiverkkojen yhteenkytkemiseen tarkoitetut Soneran tarjoama DataNet, Finnet-yhtiöiden LanLink ja Telian TeliaNet (siirtonopeus 64 kbit/s – 155 Mbit/s) sekä kiinteisiin hallittuihin yhteyksiin tarkoitetut Soneran FastNet, Finnet-yhtiöiden DigiLink ja Telian Telia MBS (siirtonopeus 2,4 kbit/s – 2 Mbit/s).
Dataverkkopalveluiden markkinoilla toimii useita yrityksiä, joista suurimpia ovat Sonera, Finnet-yhtiöt, Saunalahden Serveri ja Telia. Liikenneministeriön mukaan vuonna 1997 Finnet-yhtiöillä oli 64 kbit/s – alle 2 Mbit/s -liittymiä 10 450 kpl ja Soneralla 10 043 kpl. 2 Mbit/s ja sitä nopeampia liittymiä Finnet-yhtiöillä oli 340 kpl ja Soneralla 1 854 kpl. Julkisten datasiirtoverkkojen lisäksi yritykset voivat rakentaa omia (suljettuja) datasiirtoverkkojaan ostamalla eri verkkotekniikkoihin perustuvia datasiirtopalveluja tai käyttämällä osia niistä kuten esimerkiksi kiinteitä yhteyksiä eri paikkakunnilla sijaitsevien verkkojensa välillä. Datasiirtoon voidaan käyttää varsinaisten datasiirtoverkkojen lisäksi myös yleistä puhelinverkkoa, ISDN-verkkoa, GSM-matkaviestinverkkoa sekä Internetiä. Matkaviestinverkko ei laadultaan ja siirtokapasiteetiltaan kuitenkaan vastaa kiinteää verkkoa. Onkin ilmeistä, että kiinteässä verkossa ja matkaviestinverkossa tulevaisuudessakin säilyvän datasiirtokapasiteetin merkittävän eron vuoksi kyseisissä verkoissa tarjottavien datasiirtopalvelujen tarjonta tulee merkittävästi eriytymään.
Liikenneministeriö on kartoittanut yleisesti tarjolla olevien datasiirtopalveluiden hintakehitystä sekä Suomessa että julkaisemassaan tutkimuksessa8 valituissa muissa maissa ja tullut siihen lopputulokseen, että Suomen datasiirron hintataso maan sisäisissä yhteyksissä on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Datasiirron hinta riippuu siirrettävän datan ja yhteyksien avaamisten määrästä sekä tiedonsiirtonopeuksista. Tutkimuksen mukaan telemarkkinoiden vapauttaminen 1990-luvun alussa pudotti huomattavasti datasiirtopalvelujen hintoja Suomessa, minkä jälkeen hintojen aleneminen on ollut vähäistä. Tähän vaikuttaa tutkimuksen mukaan kaksi syytä: ensinnäkin kysynnän ja tarjonnan tasapaino on saavutettu, toisaalta kysynnän painopiste on siirtynyt puhtaista datasiirtopalveluista palvelupaketteihin, jotka koostuvat sekä siirto- että lisäarvopalveluista kuten internetistä ja sähköpostista. Kilpailevien palveluntarjoajien listahinnoissa ei ollut suuria eroja, kun niitä tarkasteltiin tutkimuksessa käytetyillä hintakoreilla. Suomessa kiinteiden yhteyksien 64 kbit/s:n palveluiden hintataso oli muiden tutkittujen maiden tasolla. Sen sijaan 2 Mbit/s:n palveluissa Suomi oli selvästi vertailun edullisin maa.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Alan sääntely
Liikenneministeriö on antanut päätöksen telemarkkinalain soveltamisalasta ja teletoiminnan ilmoitusvelvollisuudesta (475/1997, 1318/1997, 1153/1998). Tämän päätöksen 3 §:n ensimmäisen momentin mukaan kytkentäinen datasiirto on telemarkkinalain soveltamisalaan kuulumatonta teletoimintaa. Saman päätöksen 2 §:ssä määrätään, että telemarkkinalain soveltamisalaan kuulumattomassa teletoiminnassa on noudatettava, mitä telemarkkinalain 3 luvussa (Televerkkojen ja telepalveluiden yhteenliittäminen) ja 9 luvussa (Ohjaus ja valvonta) säädetään. Telemarkkinalain ja sen nojalla annettujen päätösten noudattamista valvoo Telehallintokeskus.
Vaikka datasiirto on suurelta osin rajattu telemarkkinalain soveltamisalan ulkopuolelle, ei tämä rajaus estä käsittelemästä datasiirrossa esiin tulevia kilpailuongelmia kilpailunrajoituslain nojalla. Telemarkkinalain soveltamisalan rajaus ei myöskään estä sen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen tuotteiden tarkastelemista samalle relevantille markkinalle kuuluvina, jos tuotteiden markkinaolosuhteet ja ominaisuudet tekevät niistä asiakkaiden kannalta toisensa kohtuullisesti korvaavia.
Relevantit markkinat
Käsiteltävässä tapauksessa relevantit markkinat ovat yrityksille tarkoitetut datasiirtopalvelut. Datasiirtopalveluilla tarkoitetaan ensisijaisesti loppuasiakkaalle myytäviä kiinteän vuokrayhteyden palveluja sekä piiri- ja pakettikytkentäisiä datapalveluja. Datasiirtopalveluihin liittyvät myös dataverkkopalvelut, jotka käsittävät datasiirtoverkkoon pääsyn ja liitynnän tarjoamisen. Datasiirtomarkkinat ovat pääosin valtakunnalliset, tosin maantieteellisten markkinoiden määrittelyyn vaikuttaa se, millaisesta datasiirtopalvelusta on kyse. Datasiirtopalvelujen markkinoilla toimii myös useita alueellisia palveluntarjoajia.
Euroopan komissio on käsitellyt datasiirtopalvelujen markkinoita Telia-Telenor -päätöksessään9. Komissio toteaa muun muassa, että datasiirtopalvelut muodostavat yleisestä kytkentäisestä puhelintoiminnasta erilliset markkinat. Lisäksi komissio toteaa, että datasiirtoverkkojen fyysinen rakenne perustuu tavanomaiseen kiinteään televerkkoon mutta yhdysliikennepisteet ja liityntä edellyttävät kuitenkin erityyppisiä välitys- ja reitityslaitteita. Datasiirrossa hyödynnetään useimmiten pakettikytkentäistä tai sitä vastaavaa tekniikkaa kuten Frame Relay – tai ATM-tekniikkaa. Datasiirtoverkkoja kuvaillaan usein virtuaalisiksi verkoiksi. Virtuaalinen verkko syntyy, kun yhteys muodostetaan ja liikkuva data pilkotaan erillisiin datapaketteihin, joista jokainen lähetetään erikseen järjestelmän kautta. Käytettävä tekniikka säästää verkon kapasiteettia sekä minimoi kytkentään kuluvan ajan.
Kilpailuvirasto on tarkastellut datasiirtopalvelujen markkinoita esimerkiksi hyväksyessään yrityskaupan, jossa Helsingin Puhelin Oyj hankki määräysvallan Datatie Oy:ssä10. Kilpailuvirasto arvioi edellä mainitussa päätöksessään, että datasiirtopalvelujen jälleenmyynti ei ainakaan tällä hetkellä muodosta verkkopalvelun ja loppuasiakkaalle myytävän palvelun lisäksi kolmatta vertikaalista markkinaa datasiirtomarkkinoille. Muut valtakunnallisia telepalveluja tarjoavat yritykset ja erityisesti datasiirtomarkkinoilla toimivat yritykset voivat nopeasti ja helposti siirtyä jakelemaan datasiirtopalveluja myös jälleenmyyjien välityksellä (tarjonnan korvattavuus).
Asianosaisten asema datasiirtopalvelujen markkinoilla
KYMP toimii Datatien dataverkkopalvelujen jälleenmyyjänä sopimusalueellaan. LanLink kumppaniverkkopalvelu on yksi KYMP:n jälleenmyyntituotteista. LanLink on Finnet-yhtiöiden tiedonsiirron kokonaispalvelu, joka yhdistää erilliset lähiverkot yhtenäiseksi yritysverkoksi sekä tarjoaa yhteydet muihin yrityksiin, asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin sekä julkisiin palveluihin. Kilpailuviraston saaman selvityksen mukaan KYMP ei kuitenkaan toimi dataverkkopalvelujen yksinmyyjänä kyseisellä alueella vaan Datatie on solminut muun muassa LanLink-palvelua koskevan valtakunnallisen jälleenmyyntisopimuksen MD-järjestelmät Oy:n kanssa. Lisäksi myös Datatien ja Setele Oy:n kanssa solmittu valtakunnallinen jälleenmyyntisopimus sisältää LanLink-palveluun verrattavia palveluita. Datatien valtakunnallinen runkoverkko perustuu osittain paikallisilta teleyhtiöiltä vuokrattuun kapasiteettiin.
Data- ja mediaviestintä on yksi Soneran nopeimmin kasvavista liiketoiminnoista. Soneralla on tällä hetkellä yli 50 prosentin markkinaosuus valtakunnallisten datasiirron peruspalvelujen ja LAN-lähiverkkojen yhteenliittämis- ja hallintapalvelujen tarjoajana. Datasiirron peruspalvelut käsittävät tietokone- sekä vaihdeverkkoihin tarkoitetut kiinteän vuokrayhteyden palvelut sekä kansainvälisiin yhteyksiin ja keskuskoneiden päätekäyttöön tarkoitetut pakettikytkentäiset datapalvelut. Kilpailuviraston selvitysten mukaan11 Soneralla on myös valtakunnallisia datasiirtoasiakkaita selvästi enemmän kuin Finnet-yhtiöillä. Soneran tarjoama kapasiteetti perustuu sen omaan valtakunnalliseen runkoverkkoon. DataNet on Soneran tarjoama lähiverkkojen yhdistämispalvelu.
Kilpailuviraston käsityksen mukaan tietyn toimialueen kiinteän verkon sisäinen datasiirto sekä toimialueen palveluoperaattoreiden verkkopalvelut kuuluvat paikallisen teletoiminnan piiriin. Näin ollen oman toimialueensa kiinteän verkon omistuksen ja paikallisten asiakasyhteyksiensä vuoksi KYMP, kuten useat muutkin Finnet-yhtiöt, on keskeisessä asemassa alueellisilla datasiirtomarkkinoilla toimiviin kilpaileviin yrityksiin nähden. Kilpailuvirasto kuitenkin katsoo, että mahdollinen määräävä markkina-asema paikallisessa teletoiminnassa ei kuitenkaan ulotu nopeudeltaan vähintään 2 Mbit/s olevia, kahdensuuntaisia yhteyksiä tarvitseviin yrityksiin.
Lisäksi Liikenneministeriö on jo vuonna 1996 antamassaan Hallituksen esityksessä telemarkkinalaiksi12 todennut, että datasiirrossa kilpailu toimii hyvin ja markkinoille tulijat ovat onnistuneet saamaan huomattavia markkinaosuuksia, myös Telecom Finland Oy (nykyinen Sonera) ja Finnet-yhtiöt toistensa perinteisillä toimialueilla. Lisäksi liikenneministeriön datasiirtopalveluiden hintakehitystä kartoittavan tutkimuksen mukaan Suomen datasiirron hintataso maan sisäisissä yhteyksissä on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja että kilpailevien palveluntarjoajien listahinnoissa ei ole suuria eroja. Lisäksi datasiirron kustannukset laskevat siirtoteknologian kehittymisen ja kilpailun kiristymisen myötä.
Kilpailuvirasto ei ole edellisen perusteella saanut näyttöä siitä, että KYMP tai Sonera merkittävästi ohjaisi alueellista tai valtakunnallista datasiirtopalvelujen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavasti muulla tavalla vaikuttaisi kilpailuolosuhteisiin palvelun tarjonnassa. Lisäksi Sonera ei pysty, korkeasta markkinaosuudestaan huolimatta, toimimaan kilpailijoistaan riippumatta, mitä kuvaa alalla käytävä kireä hintakilpailu.
Edellisen perusteella Kilpailuviraston katsoo, että KYMP:lla tai Soneralla ei ole alueellista eikä valtakunnallista määräävää asemaa datasiirtopalvelujen markkinoilla. Datasiirtopalveluja tarvitsevilla asiakkailla on useita vaihtoehtoja datasiirtopalvelujen toimittajaa valitessaan ja uusia datasiirtoratkaisuja kehittäessään.
Datasiirtopalvelujen jälleenmyynti
Koska KYMP:lla tai Soneralla ei ole todettu olevan määräävää markkina-asemaa datasiirtopalvelujen markkinoilla, tulevat niiden esittämien verkko- ja reitityspalveluja koskevien tarjouksien rajoitukset arvioitavaksi kilpailunrajoituslain 9 §:n nojalla. Kyseisen pykälän mukaan kilpailunrajoituksella, joka ei ole 4-7 §:n perusteella kielletty, katsotaan olevan vahingollisia vaikutuksia, jos se terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla vähentää tai on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä tai estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinon harjoittamista. Lain 9 § eroaa 7 §:n määräävän markkina-aseman väärinkäyttökiellosta erityisesti siinä, että siltä osin kuin on kysymys toisen elinkeinon harjoittamista koskevan kriteerin toteutumisesta, menettelyn kieltäminen edellyttää vahingollisia vaikutuksia. Myös korkein hallinto-oikeus on 9.12.1999 antamassaan Suomen Mediatarkastus Oy:n menettelyä koskevassa päätöksessä (Dno 1881/1/98) todennut, että kilpailunrajoituslain 9 §:ssä tarkoitettujen vahingollisten vaikutusten toteaminen edellyttää, että toisen elinkeinonharjoittamista on todella konkreettisesti vaikeutettu.
Kilpailuviraston saamien selvitysten mukaan KYMP:n ja Datatien välinen dataverkkopalveluja koskeva jällenmyyntisopimus ei ole yksinmyyntisopimus eikä se siten estä muiden operaattoreiden pääsyä markkinoille. Kilpailuvirasto katsoo, että datasiirtopalvelujen markkinoilla kilpailu näyttää olevan toimivaa ja että siellä toimivat yritykset voivat nopeasti ja helposti siirtyä jakelemaan datasiirtopalveluja myös jälleenmyyjien välityksellä.
Welcom Net on katsonut, että KYMP:n sille tekemässään tarjouksessa oleva liikenteen ja kumppaniverkkopalvelun jälleenmyyntikielto on kilpailunrajoituslain vastainen. Kilpailuvirasto katsoo, että vaikka KYMP:n tai toisaalta Soneran tarjoama palvelu teknisesti täyttäisikin Welcom Netin tarpeet, on otettava huomioon mitä tarkoitusta varten palvelu on ensisijaisesti suunniteltu. Palveluntarjoajalla on oikeus pyytää asiakkaaltaan teknisiä selvityksiä, jos palvelua aiotaan käyttää muuhun kuin ko. palvelun alkuperäiseen tarkoitukseen. Suunnitellun järjestelyn teknisten seikkojen selvittäminen on välttämätöntä teknisen toimivuuden ja tietoturvan varmistamiseksi. Sellaiset liikesuhteen ehdot, joiden tarkoituksena on taata palvelun tekninen toteutus, toimivuus ja tietoturva eivät ole kilpailunrajoituslain vastaisia.
Kilpailuvirasto ei ole saanut mitään näyttöä siitä, että KYMP tai Sonera pyrkisivät tarjouksiinsa asettamillaan ehdoilla rajoittamaan kilpailua datasiirtopalvelujen markkinoilla. Virastolle antamansa selvityksen mukaan KYMP:lla ei ole tarjolla Welcom Netin haluamaa palvelua. Toisaalta Soneran mukaan sopimuksen solmimiselle on edellytyksiä, jos Welcom Net toimittaa Soneralle tarvittavat tekniset tiedot ja jos kolmansilta osapuolilta saadaan suostumus järjestelyyn.
Kilpailuvirasto ei myöskään ole saanut näyttöä siitä, että KYMP:n tai Soneran toiminnasta olisi aiheutunut kilpailunrajoituslain 9 §:n edellyttämiä vahingollisia vaikutuksia Welcom Netin liiketoiminnalle.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto on selvittänyt Welcom Net Oy:n pyynnöstä datapalveluiden jälleenmyyntiin liittyviä rajoituksia. Welcom Net katsoi toimenpidepyynnössään, että sen Sonera Oy:ltä ja Kymen Puhelin Oy:ltä saamat tarjoukset estävät yhtiötä välittämästä Soneran ja Kymen Puhelimen verkko- ja reitityspalveluja omille asiakkailleen ja että ne siten vaikeuttavat yhtiön liiketoimintaa.
Saamiensa selvitysten perusteella Kilpailuvirasto toteaa, että KYMP:lla tai Soneralla ei ole toimialueellaan kilpailunrajoituslain 3 § 2 momentin mukaista määräävää markkina-asemaa datasiirtopalvelujen tarjoajina. Tämän perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että asianosaisten antamat verkko- ja reitityspalveluja koskevat tarjoukset ja niihin liittyvät sopimusehdot eivät ole olleet kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaista määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Kilpailuvirastolla ei ole myöskään näyttöä edellä mainittujen tarjousten aiheuttamista kilpailunrajoituslain 9 §:n tarkoittamista vahingollisista vaikutuksista datasiirtopalvelujen markkinoilla.
Toimenpidepyynnössä oli lisäksi epäilty KYMP:n ja Finnet-yhtiöiden välisen dataverkkopalveluja koskevan sopimuksen lainmukaisuutta mahdollisen jälleenmyyntikiellon osalta. Saamiensa selvitysten perusteella Kilpailuvirasto toteaa, että kyseinen jälleenmyyntisopimus ei ole yksinmyyntisopimus eikä siis sellaisenaan anna alueelliselle puhelinlaitokselle yksinmyyntioikeutta eikä myöskään estä muiden operaattoreiden pääsyä markkinoille.
Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 3 § 2 momentti ja 9 §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Alaviitteet:
1 […] -symbolilla merkityt tiedot on poistettu liikesalaisuutena.
2 KYMP:ta koskevat tiedot perustuvat yhtiön kotisivuilta (http://www.kymp.fi) saatuihin tietoihin.
3 FICIX (Finnish Commercial Internet Exchange) on sopimusjärjestely, jolla reititetään liikennettä jäsenten verkkojen välillä. FICIX:n jäseniä ovat Clinet, EUnet Finland, FUNET, Global One, HPY (LanLink), IBM Global Network, Saunalahden Serveri Oy, Sonera Oy (DataNet), Telenordia Oy ja Telia Finland Oy.
4 […] -symbolilla merkityt tiedot on poistettu liikesalaisuutena.
5 Global One on kansainvälinen tietoliikennepalveluoperaattori, jonka tarjoamia Global One -datasiirtopalveluja Finnet-yhtiöt jälleenmyyvät Suomessa. Soneran tietojen mukaan Welcom Net hankkii kapasiteetin Global Onelta, jolle päin Soneralla on keskinäiset velvoitteet IP-osoitteiden keskinäisestä mainostuksesta FICIX:n kautta.
6 Liikenneministeriö on antanut kolme päätöstä telemarkkinalain soveltamisalasta ja teletoiminnan ilmoitusvelvollisuudesta: 475/1997, 1318/1997 ja 1153/1998.
7 Liikenneministeriön Televiestintätilasto 1999.
8 Datasiirtopalveluiden hinnat 1999. Liikenneministeriön julkaisuja 34/99.
9 Tapaus Telia/Telenor, 13.10.1999 C(1999)3314, No IV/M. 1489.
10 Kilpailuviraston päätös 29.4.1999 (dno 117/81/99) koskien Helsingin Puhelin Oyj:n ja Datatie Oy:n välisen yrityskaupan hyväksymistä.
11 ks. edellä mainittu Kilpailuviraston päätös 29.4.1999 (dno 117/81/99).
12 Hallituksen esitys Eduskunnalle telemarkkinalaiksi ja laiksi telehallinnosta annetun lain muuttamisesta (HE 163/1996 vp).