Asianosaiset
Oy AGA Ab
Messer Griesheim Suomi Oy
Oy Woikoski Ab
Toimenpidepyynnön tekijä
Messer Griesheim Suomi Oy
Asian vireilletulo
Kilpailuvirastoon saapui 1.10.1996 päivätty Messer Griesheim Suomi Oy:n (jäljempänä Messer) toimenpidepyyntö, jossa se pyysi virastoa selvittämään Oy AGA Ab:n (jäljempänä AGA) kaasupullojen vuokrausehtojen vaikutusta kaasumarkkinoiden kilpailuun. Toimenpidepyynnön mukaan Euroopassa pullokaasuja ostava asiakas voi milloin tahansa irtisanoa pullojen vuokrasopimuksen. Kun sopimus irtisanotaan kesken sopimuskauden, kaasuntoimittaja palauttaa asiakkaalle käyttämättä jäävän osan saamistaan pullonvuokramaksuista vähennettynä käsittelymaksulla. Asiakkaalla on näin vapaus siirtyä kaasuntoimittajasta toiseen, mikäli niin haluaa. Käynnillään virastossa 2.12.1996 Messer tarkensi haluavansa, että asiakkailla olisi mahdollisuus irtisanoa pullonvuokrasopimukset kesken vuokrakauden ja saada rahansa takaisin.
Asian selvittäminen
Kilpailuviraston selvitystoimenpiteet
Kilpailuvirasto pyysi 14.2.1997 AGA:a lähettämään virastoon yrityksen käyttämät jakelusopimusmallit. AGA toimitti pullokaasujen toimitus- ja vuokrasopimuksensa, em. sopimuksiin liittyvät yleiset myynti- ja vuokrausehtonsa ja vuokrahinnastonsa sekä käyttämänsä jakelupistesopimusmallit Kilpailuvirastoon 24.2.1997. AGA selvitti jakelupolitiikkaansa ja vuokrapullojärjestelmäänsä Kilpailuvirastossa 12.3.1997 järjestetyssä tapaamisessa. Lisäksi AGA toimitti Kilpailuvirastolle muuta asiaan liittyvää aineistoa 13.3.1997, 26.6.1997 ja 14.10.1997 päivätyillä kirjeillään.
Virasto lähetti 16.7.1997 selvityspyynnön 11 kaasupulloja käyttävälle yritykselle kaasupullojen vuokrausjärjestelmän vaikutuksista teollisuuskaasumarkkinoiden kilpailuun. Antti-Teollisuus Oy:n vastaus saapui Kilpailuvirastoon 18.7.1997, Hissi-Ala Oy:n 14.8.1997, Leiras Oy:n 22.8.1997 ja Kvaerner Masa-Yards Oy:n 1.9.1997. Virasto lähetti vastaavan lausuntopyynnön kaasunkäyttäjiä edustaville yhdistyksille 3.2.1998. Autoalan ja Korjaamoiden Liiton vastaus saapui Kilpailuvirastoon 23.2.1998, Panimoliiton 27.2.1998, Orion Lääketeollisuuden 27.2.1998, Suomen Lihateollisuusyhdistyksen 4.3.1998 ja Metalliteollisuuden Keskusliiton 19.3.1998.
Virasto pyysi 3.2.1998 Oy Woikoski Ab:ltä (jäljempänä Woikoski) selvitystä yrityksen toiminnasta kaasumarkkinoilla ja yrityksen soveltamista kaasupullojen vuokrausehdoista. Yrityksen vastaus saapui Kilpailuvirastoon 13.3.1998.
Messer toimitti virastoon käyttämänsä teräspullojen vuokrasopimuksen sekä tietoja muiden EU-maiden kaasupullovuokrasopimusten irtisanomiskäytännöstä 4.2.1998, 18.2.1998 sekä 18.3.1998 ja 19.3.1998.
Kilpailuvirasto ja AGA neuvottelivat AGA:n vuokrausjärjestelmästä ja sen muuttamisesta Kilpailuvirastossa 29.4.1998, 2.9.1998 ja 22.10.1998. AGA ilmoitti jälkimmäisissä tapaamisissa aikovansa muuttaa sopimusehtojaan siten, että sopimuksen irtisanominen olisi mahdollista.
Yritykset
AGA on ruotsalaisen AGA Ab:n tytäryritys. AGA on Suomen suurin kaasun tuottaja, joka valmistaa ja markkinoi kaasuja, kaasusovelluksia ja kaasunjakelujärjestelmiä sekä -laitteita. Tärkeimmät tuotteet ovat ilmakaasuja: happi, typpi ja argon. Nämä kaasut valmistetaan ilmasta, useimmiten hyvin alhaisissa – ns. kryogeenisissä – lämpötiloissa tislaamalla. AGA valmistaa myös polttokaasuja, asetyleeniä ja propaania, vetyä ja hiilidioksidia sekä erilaisia erikoiskaasuja ja kaasuseoksia. Ilokaasu on hapen ohella AGA:n tärkein lääkkeellinen kaasu. AGA:n liikevaihto oli vuonna 1997 noin 600 miljoonaa markkaa.
Messer Griesheim Suomi Oy on perustettu Suomeen vuonna 1995. Yhtiö on kesäkuusta 1996 lähtien tuottanut ilmakaasuja Imatralla. Messerin pullontäyttöasema on ollut käytössä kesästä 1997 alkaen. Yritys kuuluu maailmanlaajuiseen Messer -ryhmään, jonka pääkonttori sijaitsee Saksassa. Toiminnalla on neljä pääaluetta: teolliset kaasut, kaasun sovellustekniikka, kaasun teknisen käytön tutkiminen ja hitsaus- ja leikkaustekniikan kehittäminen. Messer Griesheim Suomi Oy:n liikevaihto oli vuonna 1997 noin 20 miljoonaa markkaa.
Oy Woikoski Ab on kaasuja valmistava suomalainen perheyritys. Sen tuotantolaitokset ja pääkonttori sijaitsevat Mäntyharjun kunnassa. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 1997 noin 65 miljoonaa markkaa.
Markkinat
Kaasut jaetaan yleisesti teollisuuskaasuihin, erikoiskaasuihin (laboratoriokaasut) ja hiilidioksidiin, sillä näiden eri kaasulajien myynti ja käyttäjät poikkevat toisistaan. Teollisuuskaasuja käytetään eri teollisuuden aloilla (mm. teräs-, prosessi-, elektroniikka ja elintarviketeollisuudessa) useisiin eri tarkoituksiin. Esimerkkeinä käyttökohteista mainittakoon sulatus- ja leikkausmenetelmät, sellun valkaisu, vesien puhdistus ja elintarvikkeiden säilöntä sekä erilaiset terveydenhuollon toimenpiteet. Erikoiskaasuja käytetään muun muassa lääketeollisuudessa ja hiilidioksidia virvoitusjuomateollisuudessa.
Kaasuyritykset valmistavat teollisuuskaasut normaalisti tehtailla ilmanerotusyksiköissä alhaisissa lämpötiloissa joko omissa erillisissä laitoksissaan tai suurten käyttäjien kylkeen rakentamissaan ns. on-site laitoksissa, jotka tuottavat kaasua vain tämän yhden asiakkaan tarpeisiin. Kaasuntoimitukset asiakkaalle hoidetaan suoraan säiliöautokuljetuksina asiakkaan omaan säiliöön, on-site putkitoimituksina tai kaasupulloissa. Useilla kaasua tarvitsevilla yrityksillä on käytössä omia on-site laitoksiaan, joissa ne valmistavat tarvitsemansa kaasun. Tämän tuotannon arvon on arvioitu olevan jopa puolet teollisuuskaasujen kokonaistuotannosta. Omaan käyttöönsä kaasua tuottavia yrityksiä ovat mm. Outokumpu Oy, UPM-Kymmene Oy ja Neste Oy. Muun muassa Rautaruukki Oy on enenevässä määrin siirtynyt käyttämään kaupallisia kaasuntuottajia. Alla olevissa markkinoita kuvaavissa tunnusluvuissa ei ole huomioitu teollisuuden omaa kaasuntuotantoa.
Suomen kaupallisilla teollisuuskaasumarkkinoilla toimii neljä yritystä. AGA, Oy Polargas Ab (jäljempänä Polargas) ja Messer tuottavat ilmakaasuja, AGA ja Polargas hiilidioksidia, AGA ja Woikoski vetyä ja asetyleeniä ja Woikoski typpioksuduulia. Myös Woikoskella on tarjottavanaan koko teollisuuskaasujen valikoima, vaikka se ei tuota itse lainkaan ilmakaasuja, vaan ostaa nestekaasua Polargasilta ja myy sitä edelleen pullotettuna. Suomen teollisuuskaasumarkkinoiden kokonaisarvoksi on arvioitu noin 700 miljoonaa – 1 miljardi markkaa. Pullokaasumarkkinoiden osuudeksi tästä on arvioitu noin 250 miljoonaa markkaa. AGA on arvioinut markkinaosuudekseen hiilidioksidissa 75 %, erikoiskaasuissa 55 %, polttokaasuissa 40 %, hapessa 45 %, ja argonissa ja argonseoksissa, typessä ja dityppioksisdissa kussakin 60 %. AGA:n markkinaosuus koko teollisuuskaasumarkkinoista on 60-70 %, Polargasin 15 % ja Woikosken noin 10 %. Messerin markkinaosuus on muutamia prosentteja. AGA:n markkinaosuus pulloissa toimitettavasta teollisuuskaasusta Suomessa on puolestaan lähes 80 % ja Woikosken vajaa 20 %. Messerin markkinaosuus on vain muutamia prosentteja, mutta osuus on kasvamassa. Polargas ei toimi lainkaan pullokaasumarkkinoilla, vaan toimittaa ainoastaan bulkkikaasuja.
Kaasuntuonti kaupallisiin tarkoituksiin on luvanvaraista. Tuonti on ollut tähän asti vähäistä tuotteen arvoon nähden kalliiden kuljetuskustannusten vuoksi. Suomeen on tuotu lähinnä vain joitakin kalliita ja harvinaisia erikoiskaasuja.
Pullokaasun hankinta
Asiakkaat solmivat kaasuntoimittajien kanssa kaasuntoimitussopimuksen. Pullokaasua tarvitseva asiakas voi hankkia kaasua joko omiin pulloihinsa tai kaasuntoimittajalta vuokraamiinsa pulloihin. Valitessaan vuokrapullojärjestelmän asiakas solmii kaasuntoimitussopimuksen lisäksi erillisen vuokrapullosopimuksen kaasuntoimittajan kanssa. Vuokrapulloja voi täytättää ja vaihtaa ainoastaan pullot omistavalla kaasuntoimittajalla ja tämän jakelijoilla.
Valtaosa markkinoilla käytettävistä kaasupulloista on nykyisin vuokrapulloja. Omistuspullojen osuus on jatkuvasti pienentynyt muun muassa siitä syystä, että kaasuyhtiöt ovat ostaneet niitä asiakkailta itselleen. Omien kaasupullojen hankinta sitoo yrityksen pääomaa ja pullojen kuntoa ja puhtautta on tällöin itse valvottava. Vuokrapulloja käytettäessä kaasuntoimittaja vastaa pullojen kunnosta ja kunnossapidosta ja takaa kaasun laadun. Vuokrapulloja käytettäessä asiakkaan ei myöskään tarvitse pitää varapulloa, koska hän saa tyhjän pullon tilalle täyden ilman odotusaikaa.
Koska eri kaasulajit voivat vaatia erilaisia pulloja, on useita kaasulajeja käyttävän asiakkaan mahdollisesti vuokrattava useita erilaisia kaasupulloja. Lisäksi kaasunkäyttötarve voi muuttua ajan myötä, jolloin lisää kaasua tarvitsevan asiakkaan on tehtävä uusia vuokrasopimuksia. Mikäli tällainen käyttötarpeen lisäys syntyy kesken vuokrasopimuskauden, kertyy asiakkaalle useita eri aikoihin päättyviä vuokrasopimuksia.
AGA:n kaasupullojen vuokrausjärjestelmä
AGA:n yleisten vuokrausehtojen mukaan kaasupullojen vuokrasopimukset solmitaan joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassaoleviksi. Pisin mahdollinen määräaika on vuokraushinnaston mukaan 5 vuotta. AGA on kuitenkin solminut eräiden asiakkaidensa kanssa myös tätä pitempiä vuokrasopimuksia. Pullot vuokranneella asiakkaalla ei ole mahdollisuutta irtisanoa sopimusta kesken sopimuskauden eikä saada siten etukäteen maksamiaan pullovuokria loppuajalta takaisin. AGA:n mukaan vuokrasopimus on arvopaperi, jonka voi halutessaan myydä kolmannelle osapuolelle. Asiakas voi siirtää pullojen vuokrasopimuksen toiselle kaasunkuluttajalle, jos ilmoittaa siitä AGA:lle. AGA:n vuokrausehtojen mukaan tällaiseen siirtoon vaaditaan AGA:lta kirjallinen lupa. AGA on kuitenkin ilmoittanut Kilpailuvirastolle, että pelkkä ilmoitus asiasta riittää. Käytännössä sopimussiirtoja tehdään ilmeisesti vain harvoin esimerkiksi liikkeenomistajan vaihtuessa. Esimerkiksi AGA:lla ei ole tiedossa yhtään tapausta, jossa asiakas olisi myynyt vuokrasopimuksensa kolmannelle osapuolelle kaasuntoimittajaa vaihtaakseen.
Pullojen vuokraaminen määräajaksi on edullisempaa kuin pullojen vuokraaminen toistaiseksi ns. päivävuokralla. Toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia käytetäänkin enimmäkseen satunnaisen pullojen tarpeen tyydyttämiseen tai ruuhkahuippujen tasoittamiseen. AGA:n mukaan 20 % sen pullovuokrasopimuksista on toistaiseksi voimassaolevia ja loput ovat määräaikaisia sopimuksia. Sopimuksista 1 vuoden pituisia on noin 20 %, 3 vuoden pituisia noin 20 % ja 5 vuotta kestäviä noin 40 %. Huomattavalla osalla AGA:n asiakkaista on useita eri aikoihin päättyviä vuokrasopimuksia kaasuntarpeen muuttumisen vuoksi.
Muiden Suomessa toimivien yritysten vuokrausjärjestelmät
Messerin ilmoituksen mukaan sen asiakkaalla on oikeus irtisanoa pullovuokrasopimus heti, jonka jälkeen Messerin ja asiakkaan välinen sopimus kaasujen toimittamisesta teräspulloissa ei ole enää voimassa. Irtisanomisen jälkeen Messer palauttaa asiakkaalle vuokrasumman vielä käyttämättömän osan vähentäen tietyt käsittelykulut.
Woikoski on ilmoittanut Kilpailuvirastolle, että sen vuokrasopimukset voidaan käytännössä irtisanoa kesken vuokrasopimuskauden, jolloin suoritetaan vuokrausehtojen mukainen hyvitys asiakkaalle. Vuokrasopimus voidaan myös myydä kolmannelle osapuolelle samalla tavoin kuin AGA:n vuokrasopimukset.
Kaasunkäyttäjien antamat lausunnot
Virasto tiedusteli kaasupulloja vuokraavilta asiakkailta sekä kaasunkäyttäjiä edustavilta yhdistyksiltä näkemyksiä kaasupullojen vuokrausehdoista. Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä ja yhdistyksistä piti nykyistä tilannetta ainakin jossain määrin epätyydyttävänä ja koki vuokrausehtojen estävän tai ainakin hidastavan kaasuntoimittajan vaihtamista. AGA:n asemaa markkinoilla pidettiin yleisesti vahvana ja joissain lausunnoissa viitattiin myös AGA:n muita toimittajia parempaan laatuun, luotettavuuteen ja kattavampaan valikoimaan.
Lausuntojen perusteella yritykset käyttävät omien pullojen sijasta pääasiassa vuokrapulloja. Kaasunhankinnoissa pullovuokra on tärkeä kustannuserä, ja erään lausunnon mukaan yritykset pyrkivät minimoimaan vuokrakustannuksia solmimalla mahdollisimman pitkiä vuokrasopimuksia, koska pullokohtainen vuokra laskee sitä pienemmäksi mitä pitemmän sopimuksen asiakas tekee. Joissakin lausunnoissa katsottiin, että alalla vallitseva kilpailutilanne estää uusien yrittäjien markkinoille pääsyä pidempiaikaisissa, yli vuoden pituisissa sopimuksissa. Eräs yritys totesi nykyjärjestelmän hidastavan uusien toimittajien alalletuloa, mutta ei kuitenkaan estävän ”tosi yrittäjää” tulemasta markkinoille. Useilla yrityksillä on yhtä aikaa voimassa useita (joillakin yrityksillä on jopa kymmeniä) eri aikaan päättyviä vuokrasopimuksia saman kaasuntoimittajan kanssa. Osa lausunnonantajista piti kaasuntoimittajan vaihtamista vaikeana juuri eri aikaan päättyvien vuokrasopimusten vuoksi. Joissain lausunnoissa esitettiinkin, että alalla tulisi olla sellainen pullojen vuokrausjärjestelmä, jossa asiakas voisi täyttää vuokraamansa pullon valitsemansa yhtiön kaasulla.
Osa lausunnonantajista katsoi, että kilpailu markkinoilla on toimivaa. Kyseisten yritysten ja yhdistysten mielestä pullovuokrasopimukset eivät sido käyttäjiä sen enempää kuin muutkaan pidempiaikaiset sopimukset. Määräaikaista sopimuskäytäntöä pidettiin toisaalta luontevana, koska kaasujen tarve arvioidaan vuositasolla. Eräässä lausunnossa kuitenkin katsottiin, että periaatteessa vuokrasopimus tulee voida irtisanoa tietyn ajan kuluessa kesken sopimuskauden.
Kansainvälinen käytäntö
AGA ja Messer ovat antaneet virastolle tietoja muissa maissa noudatettavista vuokrausjärjestelmistä. Ruotsissa AGA:lla on käytössä samanlainen järjestelmä kuin Suomessa, eli määräaikaista vuokrasopimusta ei voida irtisanoa. Ainakin Saksassa ja Hollannissa AGA:n ja asiakkaan välisen vuokrasopimuksen voi irtisanoa kesken sopimuskauden siten, että maksettu vuokrasumma palautetaan ylimenevältä osalta. Asiakkaalle koituu irtisanomisesta kuitenkin kuluja siten, että asiakkaan on joko maksettava kuluneelta ajalta korotettua vuokraa tai suoritettava kiinteä irtisanomismaksu. Tanskassa yli vuoden pituiset sopimukset voidaan irtisanoa. Norjassa vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti sitovia, mutta asiakkaan niin vaatiessa menettely on samanlainen kuin Saksassa.
Messer on ilmoittanut, että sillä on Saksassa käytössä samanlainen järjestelmä kuin Suomessakin: asiakas voi irtisanoa vuokrasopimuksen koska tahansa ja saada tällöin käyttämättömältä osalta rahat takaisin. Muissa EU-maissa kuten Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa käytäntö on periaatteessa sama, mutta käytännössä takaisinmaksu ratkaistaan ilmeisesti tapauskohtaisesti.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
AGA:n vuokrausjärjestelmän sitovuus
AGA:n käyttämät kaasupullojen vuokrausehdot vaikeuttavat asiakkaan mahdollisuuksia vaihtaa kaasuntoimittajaa.
Yritysten pullojen vuokrausehtoihin kuuluu, että kaasupulloja ei saa täyttää muulla kuin pullon vuokranneen toimittajan kaasuilla. Pullonvuokrausjärjestelmät ovat siten periaatteiltaan eksklusiivisia. Jos asiakas haluaa vuokrasopimuksen voimassaoloaikana hankkia kaasua muulta kuin pullon vuokranneelta kaasuntoimittajalta, asiakkaan on joko hankittava omia pulloja tai vuokrattava pulloja myös toiselta kaasuntoimittajalta. Useat samaan aikaan voimassa olevat päällekkäiset vuokrasopimukset muodostuvat kuitenkin kalliiksi. Vastaavasti omien kaasupullojen hankkiminen on harvoin liiketaloudellisesti kannattavaa omistukseen liittyvän vastuun, tarkastusvelvoitteiden sekä vaadittavien investointien vuoksi. Omistuspullojen osuus on nykyisin vähäinen eikä omistuspulloja voida pitää todellisena vaihtoehtona kaasua käyttävälle asiakkaalle.
Kaasua hankkivalla asiakkaalla on myös mahdollisuus myydä pullovuokrasopimus kolmannelle osapuolelle. Tämä saattaa kuitenkin olla vaikeaa. Mikään niistä yrityksistä, joille virasto lähetti lausuntopyynnön, ei ole kaasuntoimittajaa vaihtaakseen myynyt vuokrasopimustaan kolmannelle osapuolelle. Sopivan ostajan löytäminen omalle vuokrasopimukselle vaikuttaa ilmeisen vaikealta, eikä mahdollisuuden myydä vuokrasopimus kolmannelle osapuolelle voida katsoa merkittävästi helpottaneen kaasuntoimittajan vaihtamista.
Kaasuntoimittajan vaihtamista vaikeuttaa lisäksi vielä se, että usein asiakkaalla on saman valmistajan kanssa useita eri aikoihin päättyviä vuokrasopimuksia. Kaasuntoimittajan vaihtaminen yhden vuokrasopimuksen päätyttyä ja muiden sopimusten vielä jatkuessa on vaikeaa, koska kaasuista myönnetään alennuksia kokonaistoimitusten perusteella eikä esimerkiksi yhden kaasulajin hankkiminen eri toimittajalta ole siten yleensä taloudellisesti kannattavaa.
Vahingolliset vaikutukset
Edellä esitetyistä syistä AGA:n asiakas on käytännössä sidottu AGA:n kaasutoimituksiin koko vuokrasopimuksen keston ajan. Asiakkaiden mahdollisuus vaihtaa kaasuntoimittajaa vuokrasopimuksen voimassaoloaikana on merkittävästi rajoittunut. Useita vuosia kestävien vuokrasopimusten vaikutus alan kilpailuun muistuttaa yksinostosopimusten kilpailuvaikutuksia; asiakkaat ovat vuokrasopimusten myötä sidottuja hankkimaan kaasua vain yhdeltä toimittajalta. Asiakkaiden sitominen samaan kaasuntoimittajaan useiksi vuosiksi vaikeuttaa uusien yritysten mahdollisuuksia tulla markkinoille.
Kaasupulloja vuokraavat nimenomaan kaasun loppukäyttäjät, eikä kaasupullojen vuokraukseen yksittäiselle asiakkaalle sisälly sellaisia erityisiä syitä, joiden vuoksi useita vuosia kestäviä vuokrasopimuksia olisi kilpailuoikeudellisesti perusteltua käyttää. Tällaisina erityisinä syinä voidaan katsoa joissakin tilanteissa olevan esimerkiksi suuret asiakaskohtaiset investoinnit, toisen yrityksen saama perusteeton hyöty toisen yrityksen kustannuksella (vapaamatkustus) tai kannusteiden asettaminen alemmalle portaalle. AGA:n käyttämät pitkät vuokrasopimukset, joita ei voida irtisanoa kesken sopimuskauden, estävät siten perusteettomasti alalletuloa.
Vuokrasopimusten asiakkaita sitovia vaikutuksia on pyritty kilpailevien yhtiöiden taholta eliminoimaan ostamalla asiakkaalta tämän kilpailijan kanssa tekemät vuokrasopimukset. Woikoski ja Messer ovat hankkineet asiakkaita maksamalla AGA:n kaasupullovuokra-asiakkaille korvausta jäljellä olevasta vuokrasopimusajasta tai jättämällä omat pullovuokransa perimättä kyseiseltä ajalta, jos nämä ovat siirtyneet niiden asiakkaiksi. Tämä kuvastaa sitä, että asiakkaat ovat nimenomaisesti halunneet vaihtaa kaasuntoimittajaa, mutta eivät ole tähän normaalikäytännön mukaisesti kyenneet sitovien vuokrasopimusten vuoksi.
Suuret eurooppalaiset kaasuntoimittajat, kuten L´Air Liquide, AGA ja Messer Griesheim ovat sopineet EU-komission kanssa tietyn tyyppisten kaasutoimitusten sopimusehdoista (komission lehdistötiedote IP(89)426). Nestemäisten kaasujen säiliötoimituksia koskevien toimitussopimusten maksimi kestoaika rajattiin näissä neuvotteluissa kolmeen vuoteen. Turvallisuusnäkökohtien vuoksi toimittajalla voi olla yksinoikeus kaasun täyttöön ja varastointisäiliöiden ylläpitoon. Asiakkaat voivat ostaa tai vuokrata käyttämänsä kaasusäiliöt kaasuntoimittajalta tai muilta laitteita myyviltä ja vuokraavilta henkilöiltä. Sitomisen välttämiseksi kaasuntoimittajalta säiliön vuokraavat asiakkaat voivat vaatia, että säiliön vuokrasopimus ja kaasuntoimitussopimus ovat toisistaan erillisiä. Kaasuntoimittajan kanssa solmitut säiliövuokrasopimukset voivat olla maksimissaan viiden vuoden pituisia. Neuvotteluissa ei käsitelty pullokaasujen toimitusehtoja.
Ratkaisu ja sen perustelut
Kilpailuvirasto on arvioinut AGA:n kaasupullojen vuokrausehtoja kilpailunrajoituslain 9 §:n perusteella. Kilpailunrajoituslain 9 §:ssä todetaan, että kilpailunrajoituksella, joka ei ole 4-7 §:n perusteella kielletty, katsotaan olevan vahingollisia vaikutuksia, jos se terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla vähentää tai on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä tai estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinon harjoittamista.
Kilpailuvirasto katsoo, että AGA:n useita vuosia voimassa olevat kaasupullojen vuokrasopimukset, joita ei ole ollut oikeutta irtisanoa, ovat aikaansaaneet aiheetonta sitovuutta, joka on vähentänyt kilpailumahdollisuuksia ja siten tehokkuuden kehittymistä ko. toimialalla. Lisäksi irtisanomismahdollisuuden puuttuminen on vaikeuttanut kilpailijoiden elinkeinon harjoittamista ja uusien yrittäjien alalle tuloa, kun asiakkaiden on ollut lähes mahdotonta vaihtaa kaasun toimittajaa kesken sopimuskauden. Tällä perusteella AGA:n vuokrasopimuskäytäntöä on pidettävä kilpailunrajoituslain 9 §:ssä tarkoitettuna vahingollisena kilpailunrajoituksena.
Kilpailuviraston ja AGAn välillä on käyty neuvotteluja kilpailunrajoituslain 9 §:ssä tarkoitettujen kilpailunrajoituksen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi. Näiden neuvottelujen seurauksena AGA on ilmoittanut muuttavansa kaasupullojen vuokrasopimuksiaan seuraavasti: Uusien ehtojen mukaan sopimukset solmitaan edelleen toistaiseksi voimassa oleviksi tai määräajaltaan 1-, 3- tai 5-vuotisiksi. Määräaikaiset sopimukset ovat kuitenkin irtisanottavissa päättymään kesken sopimuskauden asiakkaan Agalle tekemällä kirjallisella irtisanomisilmoituksella. Sopimus päättyy tällöin ilmoituksen saapumiskuukauden viimeisenä päivänä ja asiakkaalle palautetaan hänen maksamansa vuokrasopimushinta vähennettynä jo kuluneen vuokra-ajan vuokralla ja vuokrasopimuksen käsittelymaksulla, joka peittää irtisanomisesta aiheutuvat hallinnolliset kulut. Kuluneen vuokra-ajan vuokra on irtisanomistapauksessa vuokra, jonka asiakas olisi maksanut vuokraamaltaan ajalta, mikäli asiakas olisi takaisinostettavan sopimuksen sijasta heti vuokra-ajan alussa vuokrannut sopimuksen tarkoittamat pullot asiakkaan kannalta ajallisesti tarkoituksenmukaisimmalla vuokrasopimuksella.
AGA on ilmoituksensa mukaan valmis toteuttamaan muutoksen siten, että se koskee nykyisin voimassa olevia pullonvuokrasopimuksia 1.1.2000 alkaen ja uusia sopimuksia siitä alkaen, kun Kilpailuvirasto on päätöksellään hyväksynyt muutokset.
Samalla kun AGA on neuvottelujen tuloksena suostunut muuttamaan kaasupullojen vuokrausehtojaan, se on pyytänyt, että Kilpailuvirasto edellyttää, että sen kilpailijat Messer ja Woikoski noudattavat kaasupullojen vuokrasopimuksissaan vastaavanlaisia irtisanomisehtoja. Kilpailuvirasto on pitänyt yhtiön pyyntöä perusteltuna ja katsonut oikeaksi edellyttää, että myöskään AGA:n kilpailijoiden kaasupullojen vuokrasopimukset eivät sisällä kilpailunrajoituslain 9 §:n vastaista vahingollista sitomista.
Messer on toimittanut 8.6.1999 Kilpailuvirastolle kaasupullojen vuokrausehtonsa, joiden mukaan asiakkaalla on oikeus irtisanoa vuokrasopimus halutessaan. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanominen astuu voimaan seuraavan kuukauden alusta lukien. Tällaisen irtisanomisen jälkeen Messer palauttaa asiakkaalle vuokrasumman vielä käyttämättömän osan vähentäen käsittelykuluina 200,- mk/vuokrasopimus.
Woikoski on ilmoittanut 22.6.1999, että se suostuu toistaiseksi muuttamaan kaasupullojen vuokrasopimusten irtisanomisehtoja AGA:n hyväksymää irtisanomisehtoa vastaavalla tavalla kuitenkin siten, että irtisanominen on mahdollista sen jälkeen, kun vuokrasopimus on ollut voimassa vähintään vuoden ja käsittelymaksu irtisanomistapauksessa on 100 mk/pullo + alv. ja sopimuksen päättymisen jälkeiseltä ajalta peritään palauttamattomista pulloista kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaista päivävuokraa. Irtisanomisehtojen muutosten voimaantulon osalta Woikoski on ilmoittanut suostuvansa samaan aikatauluun, johon AGA:n on edellä kerrottu suostuneen.
Kilpailuvirasto katsoo, että AGA:n, Messerin ja Woikosken pullovuokrasopimusten irtisanomismahdollisuus parantaa teollisuuskaasumarkkinoiden tehokkuutta poistamalla alalla toimivien yritysten keskinäisen kilpailun esteitä ja helpottamalla uusien yritysten alalle tuloa. Edellä selostettujen irtisanomisehtojen käyttöönotto poistaa siten ne kilpailunrajoituslain 9 §:ssä tarkoitetut kilpailunrajoituksen vahingolliset vaikutukset, joita aikaisemmista vuokrausehdoista on aiheutunut.
Vahingollisen kilpailunrajoituksen tultua näin puretuksi Kilpailuvirasto poistaa asian enemmästä käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 9 §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa tekemään päätökseen saa hakea muutosta kilpailunrajoituslain 21 §:n mukaan kilpailuneuvostolta siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään.