Asianosaiset
Cloetta Ab, Ljungsbro, Ruotsi
Huhtamäki Oy, Helsinki
Asian vireilletulo
Cloetta Ab (jäljempänä Cloetta) on 05.01.1995 pyytänyt kilpailuvirastoa selvittämään, onko Huhtamäki Oy (jäljempänä Huhtamäki) käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa irtisanomalla tiettyä lakritsituotetta koskevan valmistussopimuksen Cloettan kanssa.
Cloetta ilmoittaa harjoittaneensa lakritsituotteiden valmistuksessa noin 30 vuoden ajan yhteistyötä Huhtamäen kanssa. Huhtamäki on vielä 1980-luvulla toiminut eräiden lakritsituotteiden sopimusvalmistajana Cloettalle, joka markkinoi tuotteitaan Suomea lukuunottamatta muissa Pohjoismaissa. Huhtamäki on toiminut Suomessa lakritsituotteiden markkinoijana maksamalla Cloettalle myyntimääriin perustuvia rojalteja. Cloettalla on tuotantoyhteistyötä myös suomalaisen Oy Karl Fazer Ab:n kanssa.
Huhtamäki ilmoitti Cloettalle 14.09.1994 lopettavansa ”Lakritsipiipun”, ”Minttutangon” ja ”OP-lakritsin” sopimusvalmistuksen. Tämän lisäksi Huhtamäki ilmoitti 31.10.1994 Cloettalle korottavansa ”Koululiidun” hintaa, mitä Cloetta piti kohtuuttomana. Cloetta kuitenkin ilmoitti 12.04.1995 kilpailuvirastolle, että ”Koululiidun” toimituksista oli Huhtamäen kanssa päästy yhteisymmärrykseen. Samalla ”Minttutankoa” ja ”OP-lakritsia” koskeva toimenpidepyyntö peruuttiin, minkä jälkeen toimenpidepyynnön kohteena on ollut Huhtamäen kieltäytyminen ”Lakritsipiipun” toimituksista. Kaikki em. tuotteet ovat Huhtamäen valmistamia lakritsituotteita.
Cloettan väite Huhtamäen määräävästä markkina-asemasta perustuu Cloettan arvioon lakritsimarkkinoiden kilpailuoikeudellisesti relevanteista tuotemarkkinoista. Cloetta katsoo lakritsipiippujen muodostavan omat relevantit tuotemarkkinansa, joilla Huhtamäellä ilmoitetaan olevan 100 prosentin markkinaosuus.
Cloettan mukaan Huhtamäelle syntyy määräävä asema sen lakritsipiippujen valmistukseen tarvittavan tuotantoteknologian kautta, koska Huhtamäki on ainoa kyseisen lakritsituotteen valmistaja. Cloetta ei katso sille olevan taloudellisesti kannattavaa investoida lakritsipiippujen valmistamiseen tarvittavaan tuotantoteknologiaan, jolloin Cloetta voisi kilpailla Huhtamäen kanssa Cloettan määrittelemillä tuotemarkkinoilla.
Cloetta pitää Huhtamäen ilmoitusta kieltäytyä valmistamasta Cloettalle lakritsipiippuja määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Huhtamäen ei katsota esittäneen hyväksyttäviä syitä toimituksista pidättäytymiselle, minkä johdosta Huhtamäelle tulisi toimenpidepyynnön mukaan asettaa velvoite jatkaa lakritsipiippujen toimituksia Cloettalle. Huhtamäki jatkaa lakritsipiippujen valmistusta omaa myyntiään varten.
Asian selvittäminen
Markkinat
Elintarviketeollisuusliiton makeistilastossa (1994) makeistuotanto jaetaan suklaa- ja lakritsivalmisteisiin, pastilleihin sekä sokerimakeisiin. Vuonna 1994 liiton jäsenet toimittivat kotimaan kulutukseen yhteensä 32 000 tonnia em. makeisia, joista lakritsivalmisteiden osuus oli noin 3 200 tonnia.
Suomessa lakritsivalmisteita markkinoivat Oy Panda Ab (markkinaosuus noin 27 %), Huhtamäki/Leaf (25 %), Fazer Makeiset Oy/Chymos (18 %), Oy Halva Ab (10 %), Kesko Oy (5 %) sekä muut koti- ja ulkomaiset valmistajat yhteensä noin 15 prosentin markkinaosuudellaan. Huhtamäki tuotti vuonna 1994 yhteensä 4 000-60001tonnia lakritsituotteita, josta sen kotimaan myynti oli 600 – 800 tonnia.1Lakritsipiippua Huhtamäki valmisti Cloettalle […] tonnia ja muuhun myyntiin […] tonnia.1
Cloetta valmistaa tai valmistuttaa alihankintoina makeisia, elintarvikkeita sekä tärkkelystuotteita. Noin 80 prosenttia Cloettan makeisista valmistetaan yhtiön Ljungsbron tehtailla Ruotsissa. Cloetta -konsernin liikevaihto vuonna 1993 oli noin 1,5 miljardia SEK, josta suklaan ja makeisten osuus oli noin 460 miljoonaa SEK. Cloettan markkinaosuus koko makeismarkkinoilla vaihtelee Pohjoismaissa noin 5 – 15 prosentin välillä. Yhtiön lakritsipiipun myynti vuonna 1993 oli 5 -15 miljoonaa SEK.
Asianosaisten lausunnot
Cloetta on täydentänyt 05.01.1995 tekemäänsä toimenpidepyyntöään 12.04.1995 ja 05.09.1995. Huhtamäki on puolestaan toimittanut kilpailuvirastolle toimenpidepyyntöä koskevan vastineensa 14.06.1995 sekä antanut muita selvityksiä 09.02.1995, 13.02.1995, 07.11.1995 ja 20.11.1995.
Huhtamäen mukaan sillä ei ole määräävää markkina-asemaa lakritsipiippujen markkinoilla, koska lakritsipiiput eivät muodosta omia (kilpailuoikeudellisesti relevantteja) tuotemarkkinoita. Huhtamäen mukaan tuotemarkkinat kattavat lakritsimarkkinat kokonaisuudessaan. Suomen lakritsimarkkinoilla Huhtamäki ilmoittaa markkinaosuudekseen noin 25 prosenttia.
Huhtamäki kiistää määräävän markkina-asemansa myös sillä perusteella, että Cloetta voisi yhtiön mukaan ryhtyä itsekin valmistamaan lakritsipiippuja tai valmistuttaa niitä muilla lakritsipiippujen valmistajilla. Huhtamäki katsoo, että kysymyksessä on ennen kaikkea valmistussopimuksen irtisanomisaikaa koskeva siviilioikeudellinen riita-asia.
Kilpailuviraston hankkimat selvitykset
Kilpailuviraston hankkimien selvitysten mukaan lakritsipiipun tuontatoteknologian (valmistuslinjan) hankintakustannukset vaihtelevat muutamasta sadasta tuhannesta markasta useisiin miljooniin markkoihin. Tieto perustuu eräiden kotimaisten lakritsinvalmistajien asiasta tekemiin arvioihin. Kustannusarvion suuruus on riippuvainen siitä, onko lakritsipiipun valmistajan perustettava kokonaan uutta lakritsituotantoa vai perustaako valmistaja jo olemassa olevan lakritsituotannon rinnalle nimenomaan lakritsipiipun valmistusta. Jälkimmäisessä tapauksessa valmistajan tulisi investoida vain lakritsimassan muotoilevaan mankeliin, keitto- ja kuivauslaitteisiin sekä mahdollisesti myös pakkauslaitteistoon.
Cloettan oman arvion mukaan koko lakritsipiipun valmistuslinjan kustannusarvio olisi yhteensä noin 25 miljoonaa SEK. Cloettan kanssa valmistussopimuksesta neuvotellut suomalainen lakritsivalmistaja on ilmoittanut lakritsipiippujen tuotantoteknologian käyttöönoton kustannusarvioksi noin 4 miljoona FIM. Kyseisen valmistajan mukaan mainitun hintainen tuotantomenetelmä olisi mm. laajemmin automatisoitu valmistuslinja kuin esimerkiksi Huhtamäen nykyinen valmistuslinja.
Päätös ja sen perustelut
Cloettan kilpailuvirastolle tekemässä toimenpidepyynnössä Huhtamäellä ilmoitetaan olevan 100 prosentin markkinaosuus lakritsipiippujen markkinoilla. Huhtamäki ei suostu valmistamaan lakritsipiippuja Cloettalle. Tämän vuoksi Cloetta ei katso voivansa kilpailla Huhtamäen hallitsemilla lakritsipiippujen markkinoilla. Huhtamäen kieltäytyminen valmistussopimuksesta on Cloettan mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.
Määräävä markkina-asema katsotaan olevan mm. sellaisella elinkeinonharjoittajalla, jolla on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema, että se pystyy ohjaamaan esimerkiksi hyödykemarkkinoiden hintatasoa tai muita toimitusehtoja. Yrityksen määräävä asema voi periaatteessa olla seurausta esimerkiksi teknisestä kilpailuedusta tai tuotantoprosessista, jota kilpailijat eivät kykene korvaamaan. Yritys on määräävässä markkina-asemassa, mikäli sen ei oleellisesti tarvitse kiinnittää huomiota kilpailijoidensa tai asiakkaidensa reaktioihin markkinoilla.
Kilpailuvirasto ei katso Huhtamäen olevan määräävässä markkina-asemassa lakritsipiippujen markkinoijana, koska lakritsipiiput eivät muodosta itsenäisiä tuotemarkkinoita. Lakritsipiippujen korvaavina vaihtoehtoina voidaan pitää myös muita – ml. Cloettan markkinoimia – lakritsituotteita. Kyseinen tuotemarkkinoiden määritelmä perustuu siihen, että lakritsin kysyntä ei ensisijaisesti arvioi lakritsista valmistettujen lopputuotteiden muotoa sinänsä, vaan esimerkiksi lakritsituotteen hintaa ja makuominaisuuksia. Tämä merkitsee, että lakritsipiippujen markkinoijana Huhtamäki kilpailee muiden lakritsituotteiden markkinoijien kanssa ja että Huhtamäki joutuu lakritsipiippujen hinnoittelussa ottamaan huomioon myös muiden lakritsituotteiden markkinoijien käyttäytymisen lakritsimarkkinoilla.
Lakritsipiippujen myynnin osuus lakritsimarkkinoiden kokonaismyynnistä on vähäinen. Koska eri lakritsituotteet toimivat samalla toisensa korvaavina vaihtoehtoina, Huhtamäellä ei lakritsipiippujen valmistajana ole mahdollisuuksia vaikuttaa lakritsimarkkinoiden yleiseen hintatasoon tai muihin toimitusehtoihin.
Huhtamäki on asianosaisten antamien tietojen mukaan tällä hetkellä ainoa lakritsipiipun valmistaja Pohjoismaissa. Tämä ei kuitenkaan vielä yksin merkitse, että yhtiöllä olisi määräävä markkina-asema tuotteen valmistuksessa. Tämä johtuu siitä, että muut makeisvalmistajat ja erityisesti lakritsituotteiden valmistajat voivat halutessaan suhteellisen helposti aloittaa kilpailevien lakritsipiippujen valmistuksen. Lakritsipiippujen valmistusteknologia on yleisesti alan yritysten tiedossa eikä siihen liity mitään teknisiä tai immateriaalioikeudellisia esteitä. Cloetta on itse ilmoittanut olleensa 1960-luvulla sisaryhtiönsä kautta kehittämässä Huhtamäen valmistuslinjaa.
Toimenpidepyyntö ei anna kilpailuvirastossa aihetta enempiin toimenpiteisiin. Kilpailuvirasto päättää asian käsittelyn.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 1 ja 7 §.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.