Asianosaiset
Tampereen Puhelin Oyj
Toimenpidepyynnön tekijä
Easytel Oy
Asian vireilletulo
Easytel Oy (jäljempänä myös Easytel) toimitti Kilpailuvirastoon 19.10.1998 päivätyn toimenpidepyynnön, jonka mukaan Helsingin Puhelin Oyj, Tampereen Puhelin Oyj (jäljempänä myös TPO) ja Turun Puhelin Oy olivat kieltäytyneet toimittamasta ISDN-liittymää ilman ISDN-verkkopäätettä1. Easytelin mukaan useat asiakkaat kuitenkin haluaisivat ostaa valitsemaltaan yritykseltä erillisiä ISDN-verkkopäätteitä Helsingin Puhelin Oyj:n, TPO:n ja Turun Puhelin Oy:n toimialueilla. Koska oman verkkopäätteen hankkiminen ei ole mahdollista, asiakkailla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vuokrata ISDN-verkkopääte kyseisiltä puhelinyhtiöiltä.
Easytel tuo maahan ISDN-verkkopäätteitä ja myy sekä markkinoi niitä Suomeen oman jälleenmyyntiverkostonsa välityksellä. Easytelin verkkopäätteet ovat saaneet Telehallintokeskukselta kansallisen tyyppihyväksynnän ja ne toimivat Easytelin mielestä vähintäänkin yhtä hyvin kuin puhelinyhtiöiden maahantuomat tai jälleenmyymät laitteet. Tästä pidetään osoituksena esimerkiksi sitä, että Easytelin maahantuomia verkkopäätteitä on käytössä muun muassa Salon Seudun Puhelin Oy:n ja Kuopion Puhelin Oyj:n toimialueilla.
Asian selvittäminen
ISDN-siirtojärjestelmä
ISDN2 tarkoittaa järjestelmää, joka pystyy siirtämään samanaikaisesti kahta informaatiovirtaa yhdellä puhelinlinjalla. ISDN-liittymällä voidaan siten käyttää samanaikaisesti esimerkiksi Internet-verkkoa ja tavallista puhelinta. Lisäksi molempia siirtokanavia voidaan käyttää samanaikaisesti datasiirtoon, jolloin datasiirtokapasiteetti nousee korkeammaksi kuin käytettäessä modeemia. ISDN-liittymän kautta yhteys myös syntyy selvästi nopeammin kuin modeemilla. Näiden ominaisuuksien vuoksi ISDN-liittymästä on tullut suosittu erityisesti sellaisissa kotitalouksissa, joissa nopea tietoliikenneyhteys on tarpeen Internet-yhteyden aktiivisen käytön vuoksi. ISDN-liittymän käyttäminen edellyttää verkkopäätettä, johon yleensä liitetään ISDN-kortti tai vastaava ja mahdollisesti puhelin, faksi sekä muita laitteita.
Telehallintokeskuksen lausunto
Kilpailuvirasto pyysi Easytelin toimenpidepyynnön johdosta Telehallintokeskukselta (jäljempänä myös THK) selvitystä sääntelystä, joka koskee ISDN-liittymän ja ISDN-verkkopäätteen tarjoamista.
Telehallintokeskus on todennut 18.11.1998 antamassaan lausunnossa, että Euroopan Unionissa ja Euroopan Telestandardointi-instituutissa (ETSI) on määritelty ISDN-verkon tilaajan liityntäpisteeksi S/T-rajapinta. Euroopan komissio on vahvistanut yhteiseurooppalaiset tekniset vaatimukset tähän rajapintaan liitettäville päätelaitteille. Verkkopääte katsotaan kyseisissä standardeissa ISDN-verkon siirtojärjestelmän laitteeksi eli ISDN-liittymä tarjotaan yhdessä verkkopäätteen kanssa.
THK kuitenkin asetti syksyllä 1996 työryhmän selvittämään ns. U-rajapinnan käyttömahdollisuuksia tilaajan liityntäpisteenä. U-rajapinnan toimittamista koskeva THK:n määräys (THK 45/1998) on annettu työryhmän raportin suosituksia noudattaen. Määräys antaa teleyrityksille lisävaihtoehdon toimittaa ISDN-liittymä U-rajapinnan kautta eli ilman verkkopäätettä. Määräys tuli voimaan syyskuussa 1998. U-rajapintaa ei tarjota THK:n mukaan muissa EU-maissa, mutta U-rajapintainen liittymä on tarjolla ainakin Yhdysvalloissa. THK:n määräyksessä teleyrityksille annetaan lisävaihtoehto toimittaa ISDN-liittymä U-rajapinnan kautta. Määräys jättää teleyritykselle oikeuden itse päättää, ryhtyykö se tarjoamaan ISDN-liittymiä U-rajapinnan kautta. Teleyrityksellä säilyy edelleen velvollisuus tarjota liittymää S/T-rajapinnan kautta.
Tampereen Puhelin Oyj:n selvitykset
Kilpailuvirasto pyysi 22.10.1998 Easytelin toimenpidepyynnössä mainituilta yhtiöiltä selvitystä ISDN-liittymän ja ISDN-verkkopäätteen tarjoamisen sitomisesta toisiinsa. TPO totesi 6.11.1998 päivätyssä selvityksessään, että se oli käynnistänyt suunnittelun U-rajapinnan ottamiseksi ISDN-palveluvalikoimaansa. Tuotteistamisen todettiin kuitenkin edellyttävän muutoksia TPO:n atk-rekistereihin ja hinnoittelupäätöksiä sekä itse palvelun että vikatapausten käsittelyn osalta. Telehallintokeskuksen puolestaan todettiin vaatineen ohjeistuksen laatimista käyttäjille liittymään liitettävän verkkopäätteen asennuksesta ja käytöstä. Lisäksi verkkopäätteen todetaan aiemmin kuuluneen TPO:n ISDN-palvelun perusmaksuun eikä erillistä vuokraa verkkopäätteestä ole siten peritty.
Easytel antoi asiasta suullisia lisäselvityksiä 3.11.1998 sekä kirjallisen vastineensa Helsingin Puhelin Oyj:n, Tampereen Puhelin Oyj:n ja Turun Puhelin Oy:n selvityksiin 18.12.1998. Easytel katsoo vastineessaan muun ohella, että puhelinyhtiöt pyrkivät pitkittämään verkkopäätekilpailun vapautumista.
Kilpailuvirasto lähetti Easytelin lisäselvitykset 11.1.1999 edellä mainituille kolmelle yritykselle kommentoitavaksi. Samalla virasto pyysi TPO:lta tietoja aikataulusta, jonka kuluessa ISDN-liittymän ja ISDN-verkkopäätteen toimittaminen aiotaan eriyttää sekä siitä oliko TPO käytännössä kieltäytynyt toimittamasta asiakkaalle ISDN-liittymää, mikäli tämä oli ilmoittanut hankkivansa verkkopäätteen itse muulta laitetoimittajalta.
TPO toteaa 28.1.1999 päivätyssä lisäselvityksessään, että sille ei ollut tullut yhtään kirjallista tilausta U-rajapintaisesta ISDN-liittymästä eikä yhtiö siten ole voinut kieltäytyä toimittamasta kyseistä liittymää. TPO:lle todettiin kuitenkin tulleen asiasta puhelimitse esitettyjä tiedusteluja, joihin oli vastattu, että U-rajapintaisen ISDN-liittymän hintoja ja ehtoja ei ole vielä päätetty. Lisäksi TPO ilmoitti, että sillä on helmikuun 1999 aikana tarkoitus eriyttää ISDN-liittymän ja ISDN-verkkopäätteen myynti. Uusien kytkentämaksujen todettiin tulevan voimaan 1.2.1999 ja uusien kuukausimaksujen 1.3.1999.
Lisäksi TPO totesi ISDN-liittymän kytkentämaksun olevan samansuuruinen (700 mk, alv 0 %) riippumatta siitä, millainen verkkopääte ISDN-liittymään asennetaan. Liittymän ja verkkopäätteen yhdistetyn kuukausimaksun TPO ilmoittaa määräytyvän seuraavasti (hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa):
- U-rajapinta, ei verkkopäätettä: 60 mk/kk
- S-rajapinta, verkkopääte ISDN-laitteille: 70 mk/kk
- S-rajapinta, verkkopääte myös analogisille päätelaitteille: 115 mk/kk3
Easytel puolestaan toimitti Kilpailuvirastolle 17.2.1999 päivätyn lisäselvityksen, jossa se toisti näkemyksensä siitä, että puhelinyhtiöillä on selkeä taloudellinen intressi hidastaa ja estää ISDN-liittymien verkkopäätekauppaa kilpailunrajoituslain vastaisesti. Easytel viittasi muun ohella siihen, että TPO:lla olisi ollut mahdollisuus halutessaan vapauttaa verkkopäätekauppa 1.9.1998, jolloin Telehallintokeskuksen määräys salli ISDN-liittymien ja ISDN-verkkopääteiden myynnin erillisinä tuotteina.
Saamiensa selvitysten perusteella Kilpailuvirasto lähetti TPO:lle 19.2.1999 kannanoton, jossa TPO:n kieltäytymistä toimittaa ISDN-liittymä ilman verkkopäätettä pidettiin kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kiellettynä kilpailunrajoituksena. Samalla virasto pyysi TPO:ta vahvistamaan, milloin se oli ryhtynyt tarjoamaan U-rajapintaista ISDN-liittymää. Lisäksi virasto totesi saamiensa hintatietojen perusteella, että TPO:n soveltama hinnoittelu saattaa syrjiä niitä asiakkaita, jotka hankkivat verkkopäätteen muualta kuin TPO:lta. Näin ollen virasto pyysi TPO:lta lisätietoja ISDN-liittymien ja ISDN-verkkopäätteiden hinnoittelusta.
TPO vahvisti 9.3.1999 antamassaan selvityksessä, että se oli ryhtynyt tarjoamaan helmikuussa U-rajapintaista ISDN-liittymää. Ensimmäinen tällaista liittymää koskeva tilaus oli tehty 3.2.1999. TPO katsoi myös, että se ei ole tahallisesti viivyttänyt ISDN-liittymien vapauttamista, vaan viivästys on johtunut toimintamallin ja toimitusehtojen suunnittelusta ja valmistelusta. Lisäksi TPO esitti lisätietoja ISDN-liittymien kustannuksista ja hinnoitteluperusteista.
Easytel täydensi 17.2.1998 antamaansa lisäselvitystä 12.4.1999 päivätyllä selvityspyynnöllä, jonka mukaan erityisesti Helsingin Puhelin Oyj:n harjoittama ISDN-liittymien hinnoitteluun sisältyy määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Lisäksi Easytel viittasi kyseisessä tutkimuspyynnössään siihen, että myös TPO on vapauttanut ISDN-verkkopäätteiden myynnin vain näennäisesti, koska yhtiön käyttöönottaman hinnoittelun voidaan katsoa rajoittavan kilpailua verkkopäätteiden markkinoilla.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Alan sääntely
Telehallintokeskuksen U-rajapinnan käytön mahdollistava määräys4 tuli voimaan 1.9.1998. U-rajapinnalla tarkoitetaan määräyksen mukaan verkkopäätteen verkonpuoleista rajapintaa. Verkkopäätteellä puolestaan tarkoitetaan ISDN-verkon perusliittymän verkkopäätettä tai laitetta, joka muiden ominaisuuksien lisäksi sisältää verkkopäätteen ominaisuudet. Määräyksen tultua voimaan teleyritykset ovat voineet tarjota standardin mukaisten S- ja T-rajapintojen ohella U-rajapintaa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ISDN-liittymä on voitu toimittaa asiakkaalle ilman verkkopäätettä.
THK:n määräyksen mukaan U-rajapintaan liitettäväksi tarkoitetulla verkkopäätteellä on oltava THK:n antama tyyppihyväksyntä ennen sen markkinoille saattamista Suomessa. Lisäksi teleyrityksillä tulee määräyksen mukaan olla käyttäjille tarkoitetut yleiset ohjeet liittymään liitettävän verkkopäätteen asennuksesta ja käytöstä silloin, kun teleyritys tarjoaa U-rajapintaa liityntäpisteenä. Ohjeissa tulee ottaa huomioon myös puhelinsisäjohtoverkossa mahdollisesti tarvittavat muutokset.
Tampereen Puhelin Oyj:n määräävä markkina-asema
Kilpailuvirasto on todennut 4.8.1998 tekemässään ratkaisussa5, että TPO:lla on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettu määräävä markkina-asema paikallisessa teletoiminnassa perinteisillä toimialueillaan. Kilpailuvirasto katsoo, että kilpailuolosuhteet TPO:n perinteisellä toimialueella eivät ole kyseisen ratkaisun jälkeen merkittävästi muuttuneet. Esimerkiksi liikenneministeriö toteaa 28.6.1999 antamassaan päätöksessä (DN:o 1212/32/99), että Tampereen Puhelin Oyj:llä on telemarkkinalain mukainen huomattava markkinavoima paikallisessa teletoiminnassa kiinteissä televerkoissa niillä toimialueilla, joilla sillä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Ministeriö toteaa päätöksessään, että TPO:n markkinaosuus kyseisessä toiminnassa on yli 90 prosenttia liittymämäärän mukaan laskettuna ja että TPO voi em. toimialueella vaikuttaa huomattavasti telemarkkinoiden toimintaehtoihin.
TPO:n markkinaosuus kiinteässä verkossa harjoitettavassa paikallisessa teletoiminnassa on edelleen niin korkea, että TPO:llä voidaan Kilpailuviraston käsityksen mukaan todeta olevan määräävä markkina-asema paikallisessa teletoiminnassa jo pelkästään markkinaosuuden perusteella. Lisäksi TPO hallitsee perinteisen toimialueensa kiinteää verkkoa, mikä antaa sille merkittävän kilpailuedun muihin teleoperaattoreihin verrattuna. TPO:n alueelle toimintansa laajentamista suunnittelevat teleyritykset ovat siten riippuvaisia TPO:n paikallisverkosta. Myöskään esimerkiksi ISDN-verkkopäätteitä myyvät yritykset eivät voi toimittaa asiakkaille ISDN-liittymiä, minkä vuoksi verkkopäätteiden myyntimahdollisuuksiin vaikuttaa olennaisesti se, millaisilla ehdoilla TPO tarjoaa ISDN-liittymiä. Samoin TPO:n perinteisellä toimialueella olevat kotitaloudet ja pienyritykset voivat käytännössä hankkia ISDN-liittymää ainoastaan TPO:lta.
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
Sitominen
Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen toimintaan sovelletaan kilpailunrajoituslain 7 §:ää, joka kieltää määräävän aseman väärinkäytön. Kyseisessä säännöksessä on lueteltu esimerkkejä menettelytavoista, joita voidaan pitää määräävän aseman väärinkäyttönä. Yleisesti ottaen määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä voidaan pitää kaikkia sellaisia menettelytapoja, joilla markkinoilta pyritään sulkemaan pois vähintään yhtä tehokas kilpailija tai joiden seurauksena on asiakkaiden tai kilpailijoiden mielivaltainen kohtelu tai kohtuuton hyväksikäyttö.
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä voidaan pitää muun muassa asiakkaiden keinotekoista sitomista. Sitomista käsitellään kilpailuoikeudessa kahdesta näkökulmasta. Sitominen tarkoittaa ensinnäkin kahden erillisen hyödykkeen myynnin yksipuolista sitomista toisiinsa. Tällöin hyödyke myydään tai ostetaan vain sillä ehdolla, että asiakas hankkii toisenkin hyödykkeen samalta elinkeinonharjoittajalta. Asiakkaita voidaan sitoa vain, mikäli nämä ovat riippuvaisia sitojasta. Tämän vuoksi sitojalla täytyy yleensä olla määräävä markkina-asema ainakin toisen hyödykkeen markkinoilla. Markkinoiden avautuessa kilpailulle sidontaa saatetaan käyttää määräävän aseman puolustamiseen. Sitomisen avulla voidaan siten yhtäältä säilyttää kilpailuetu eli määräävä asema ja toisaalta sen avulla voidaan sulkea kilpailijoita pois liiketoimista sidottujen asiakkaiden kanssa. Sitomisena ei kuitenkaan voida pitää tilannetta, jossa asiakas oma-aloitteisesti ostaa erilaisia hyödykkeitä samalta yritykseltä.
Joissakin tapauksissa sitomista voidaan perustella tehokkuuden lisääntymisellä. Sitominen saattaa esimerkiksi estää teknisesti toisiinsa yhteensopimattomien hyödykkeiden yhteiskäytön ja ylläpitää näin tuotteen turvallisuutta, käyttövarmuutta ja tavaramerkin mainetta. Mitä vähemmän tehokkuusperusteluja sitovalle menettelylle voidaan esittää, sitä todennäköisempää on, että sitomisella pyritään kilpailijoiden poissulkemiseen tai kauppakumppanien hyväksikäyttöön. Mikäli sitomisen ainoa tarkoitus on kilpailun rajoittaminen ilman, että järjestelyllä saadaan aikaan vastaavia tehokkuusetuja, kyseessä on määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Sitovia menettelytapoja koskee kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohta, joka kieltää hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien ehtojen käyttämisen.
Telehallintokeskuksen U-rajapinnan tarjoamista koskevan määräyksen voimaantulo mahdollisti sen, että teleyritys voi toimittaa ISDN-liittymän asiakkaalle ilman ISDN-verkkopäätettä. Aiemmin verkkopäätettä on pidetty olennaisena osana ISDN-liittymää eikä liittymän hankkivalla asiakkaalla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millainen verkkopääte ISDN-liittymän yhteydessä toimitetaan. THK:n määräys antaa asiakkaille mahdollisuuden hankkia verkkopääte muulta yritykseltä kuin ISDN-liittymän toimittavalta puhelinyhtiöltä. ISDN-liittymää ja ISDN-verkkopäätettä voidaan siten pitää erillisinä markkinoina, vaikka ISDN-liittymän käyttäminen edellyttää verkkopäätettä.
THK:n määräys ei sinänsä velvoita teleyrityksiä tarjoamaan U-rajapintaista ISDN-liittymää. Koska THK:n määräys ei kuitenkaan enää lainsäädännöllisesti sido ISDN-liittymää ja -verkkopäätettä toisiinsa, asiakkaalla tulee Kilpailuviraston mielestä olla mahdollisuus halutessaan kilpailuttaa verkkopäätteen toimittajia ja hankkia verkkopääte parhaimpana pitämältään yritykseltä. Tämä on omiaan lisäämään kilpailua ISDN-verkkopäätteiden markkinoilla. Samalla asiakkailla on mahdollisuus valita omaan käyttöönsä parhaiten soveltuva laite, mikä taas edistää verkkopäätteiden teknistä kehitystä. Kilpailuvirasto on ottanut asiaa arvioidessaan huomioon myös sen, että TPO:n toimialueella olevien kotitalouksien ja pienyritysten on tällä hetkellä hankittava ISDN-liittymä TPO:lta. Tällaisessa tilanteessa kaikkia menettelyjä, joilla kyseiseen liittymään sidotaan muita tuotteita, voidaan pitää erityisen vahingollisina, kun vielä otetaan huomioon ISDN-liittymien kysynnän jatkuva kasvu.
TPO on perustellut kieltäytymistään ISDN-liittymän toimittamisesta ilman verkkopäätettä muun muassa U-rajapintaisen ISDN-liittymän tuotteistamisen vaatimilla muutoksilla atk-rekistereihin. Myös uuden toimintamallin ja toimitusehtojen suunnittelun on todettu vaatineen aikaa. Kilpailuvirasto toteaa kuitenkin, että THK:n U-rajapinnan käyttömahdollisuuksia selvittänyt työryhmä perustettiin jo syksyllä 1996 ja siihen kuului myös teleyritysten edustajia. THK:n U-rajapinnan tarjoamista koskeva määräys puolestaan annettiin työryhmän raportin suosituksia noudattaen. TPO:lla on siten ollut useita vuosia aikaa valmistautua verkkopäätekilpailun avautumiseen ja siihen liittyvien TPO:n sisäisten järjestelmien edellyttämien muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kilpailuvirasto ei ole saanut osoituksia myöskään siitä, että asiakkaiden itsensä hankkimat verkkopäätteet aiheuttaisivat sellaisia teknisiä ongelmia, joiden vuoksi ISDN-liittymän ja verkkopäätteen sitominen olisi perusteltua. Tästä voidaan pitää osoituksena muun muassa sitä, että lukuisat asiakkaat eri puolilla Suomea ryhtyivät käyttämään itse hankkimiaan verkkopäätteitä THK:n määräyksen tehtyä oman verkkopäätteen hankkimisen mahdolliseksi.
Kilpailuvirasto toteaa myös, että verkkopäätteen myyvä yritys vastaa laitteensa toimivuudesta ja on velvollinen opastamaan asiakasta sen asennuksessa ja käytössä sekä laatimaan tarpeellisen ohjeistuksen. ISDN-liittymän toimittava teleyritys luonnollisesti vastaa edelleen ISDN-liittymänsä toimivuudesta. Kilpailuviraston käsityksen mukaan THK:n määräyksessä mainitut teleyrityksen yleiset ohjeet liittymään liitettävän verkkopäätteen asennuksesta ja käytöstä silloin, kun teleyritys tarjoaa U-rajapintaa liityntäpisteenä, eivät voi olla niin monimutkaisia, että niiden laatiminen veisi useita kuukausia. Mikäli jonkin yrityksen myymät verkkopäätteet taas aiheuttaisivat asiakkaille tai puhelinyhtiöille jatkuvia ongelmia, tällainen yritys ei voisi toimia markkinoilla kovinkaan pitkään. Näin ollen on myös verkkopäätteitä loppukäyttäjille myyvien yritysten oman edun mukaista, että asiakkaille ei aiheudu verkkopäätteistä teknisiä tai muitakaan ongelmia. Verkkopäätteitä suoraan loppukäyttäjille myyvien yritysten voidaan siten olettaa huolehtivan omalta osaltaan asiakkaiden tarvitsemasta ohjeistuksesta.
Lisäksi Kilpailuvirasto on kiinnittänyt asiaa arvioidessaan huomiota siihen, että ISDN-liittymiä ja -verkkopäätteitä hankkivat tällä hetkellä lähinnä sellaiset kuluttajat, joiden tekninen tietämys on keskimääräistä korkeampi. Tämän vuoksi on oletettavaa, että ISDN-liittymän ja -verkkopäätteen erikseen hankkiva asiakas osaa ottaa selvää muun muassa siitä, vaatiiko tällainen menettely joitakin muutoksia ns. sisäverkossa, joka on muutoinkin asiakkaan eikä puhelinyhtiön vastuulla. ISDN-liittymän hankkimisesta kiinnostuneet asiakkaat sen sijaan pitävät kohtuuttomana sitä, että ISDN-liittymän mukana toimitetaan edelleenkin verkkopääte, halusi asiakas sitä tai ei.6 ISDN-liittymän ja -verkkopäätteen tarjoaminen erikseen saattaa siten osaltaan lisätä ISDN-liittymien kysyntää.
Kilpailuvirasto ei edellä esitetyn vuoksi voi pitää TPO:n esittämiä näkemyksiä riittävinä perusteluina ISDN-liittymän ja -verkkopäätteen sitomiselle toisiinsa. Kilpailuvirasto katsoo siten, että TPO:n kieltäytyminen toimittamasta ISDN-liittymää ilman verkkopäätettä on kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kielletty kilpailunrajoitus, joka rajoittaa kilpailua ISDN-verkkopäätteiden markkinoilla ja estää loppukäyttäjiä hankkimasta verkkopäätteitä ISDN-liittymistä erillisinä tuotteina.
ISDN-liittymien hinnoittelu
Kilpailunrajoituslain määräävässä markkina-asemassa oleville elinkeinonharjoittajille asettama erityinen tasapuolisuus- ja kohtuullisuusvelvoite koskee muun ohella myös hinnoittelua. Määräävässä asemassa olevan elinkeinonharjoittajan hinnoittelun on oltava kustannusvastaavaa, läpinäkyvää ja tasapuolista. Lisäksi määräävässä asemassa olevan elinkeinonharjoittajan on noudatettava hinnoittelussaan muutoinkin johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta.
TPO:n perinteisen toimialueen ISDN-liittymien markkinoille on syntynyt uudenlainen kilpailutilanne TPO:n ryhdyttyä tarjoamaan U-rajapintaista ISDN-liittymää. TPO:n asiakkailla on aiemmasta poiketen mahdollisuus hankkia ISDN-verkkopääte muulta yritykseltä kuin TPO:lta. Koska TPO:lla on määräävä markkina-asema paikallisessa teletoiminnassa ja näin ollen myös ISDN-liittymien toimittajana, sen on hinnoiteltava tarjoamansa ISDN-liittymät kustannusvastaavasti, läpinäkyvästi ja tasapuolisesti. Lisäksi ISDN-verkkokilpailun toimivuuden kannalta on tärkeää, että TPO hinnoittelee vuokraamansa ja myymänsä ISDN-verkkopäätteet siten, että niistä aiheutuvia kustannuksia ei miltään osin vyörytetä ISDN-liittymien hintoihin. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että U-rajapintaisen ISDN-liittymän hintaan ei sisällytetä ISDN-verkkopäätettä koskevia kustannuksia, koska kyseiseen liittymätyyppiin ei sisälly verkkopäätettä.
TPO myy tällä hetkellä kolmenlaisia ISDN-liittymiä. TPO:n julkaiseman hinnaston mukaan7 U-rajapintaisen ISDN-liittymän perusmaksu on 73,20 markkaa kuukaudessa. Hinnastossa todetaan, että tällaisen liittymän hankkiva asiakas ostaa verkkopäätteen omaksi. TPO:n myymän S-rajapintaisen ISDN-liittymän loppuasiakashinta on puolestaan 85,40 markkaa kuukaudessa. Liittymä sisältää verkkopäätteen, johon voi kytkeä vain ISDN-laitteita. Lisäksi asiakas voi hankkia TPO:lta S+a/b -rajapintaisen liittymän, josta asiakas maksaa kuukausittaista perusmaksua 140,30 markkaa. Tällaiseen liittymään kuuluu ISDN-verkkopääte, johon voi kytkeä kaksi analogista laitetta. Kaikkien kolmen edellä mainitun ISDN-liittymätyypin kytkentämaksu on TPO:n hinnaston mukaan 854 markkaa.
Kilpailuviraston käsityksen mukaan ISDN-verkkopäätteen hintaan vaikuttavat merkittävästi laiteen ominaisuudet, muun muassa se, voidaanko verkkopäätteeseen liittää muitakin kuin ISDN-laitteita. Markkinoilla on ilmeisesti tarjolla teknisesti kehittyneempiä verkkopäätteitä kuin mitä TPO tällä hetkellä tarjoaa S- tai S+a/b -rajapintaisen ISDN-liittymän hankkiville asiakkailleen. TPO:n kilpailijoilla saattaa siten olla myynnissä verkkopäätteitä, joista asiakkaat ovat halukkaita maksamaan enemmän kuin TPO:n tarjoamista verkkopäätteistä. Lisäksi jotkut asiakkaat saattavat olla valmiita hankkimaan nimenomaan oman verkkopäätteen, koska vuokrattavasta verkkopäätteestä aiheutuu kuukausittaisena vuokrana jatkuvasti lisäkustannuksia, joiden kehityksestä ei ole ISDN-liittymää hankittaessa varmuutta. U-rajapintaisen ISDN-liittymän ja vuokraverkkopäätteen sisältävien liittymien hintaerosta ei siten voidaan suoraan päätellä, millaiset tosiasialliset mahdollisuudet TPO:n kanssa kilpailevilla laitetoimittajilla on myydä ISDN-verkkopäätteitä TPO:n toimialueen asiakkaille.
TPO:n hinnastosta voidaan kuitenkin todeta, että U-rajapintainen ISDN-liittymä on halvempi kuin liittymät, joihin sisältyy vuokrattava verkkopääte. Hintaero S-rajapintaiseen liittymään on 12,20 markkaa ja S+a/b -rajapintaiseen liittymään 67,10 markkaa. Nämä hintaerot mahdollistavat todennäköisesti sen, että TPO:n kanssa ISDN-verkkopäätteiden markkinoilla kilpailevilla yrityksillä on ainakin potentiaalinen mahdollisuus myydä verkkopääte U-rajapintaisen ISDN-liittymän hankkiville TPO:n asiakkaille. Tämä koskee erityisesti yrityksiä, joiden myymät verkkopäätteet ovat vähintään yhtä kehittyneitä kuin TPO:n S+a/b -rajapintaiseen liittymään kuuluva vuokraverkkopääte. TPO:n harjoittaman ISDN-liittymien hinnoittelun ei näin ollen voida katsoa ainakaan merkittävästi rajoittavan kilpailua ISDN-verkkopäätteiden markkinoilla.
Kilpailuvirasto on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että TPO hinnoittelee ISDN-liittymänsä edelleen siten, että liittymän perusmaksua ja verkkopäätteen vuokraa ei ole ilmoitettu erillisinä. Hinnastosta ei siten käy selkeästi ilmi, kuinka paljon pelkän ISDN-liittymän hankkiminen maksaa. Asiakas voi päätellä hankkimaansa S- tai S+a/b -rajapintaiseen ISDN-liittymään kuuluvan verkkopäätteen vuokran ainoastaan vähentämällä kyseisten liittymien perusmaksusta U-rajapintaisen liittymän perusmaksun. Tällöin verkkopäätteiden kuukausivuokraksi saadaan edellä todetun mukaisesti 12,20 ja 67,10 markkaa.
Ratkaisu
Kilpailuvirasto on selvittänyt Easytel Oy:n toimenpidepyynnön perusteella sitä, onko Tampereen Puhelin Oyj syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön kieltäytyessään toimittamasta ISDN-liittymää ilman ISDN-verkkopäätettä.
Kilpailuvirasto katsoo, että Tampereen Puhelin Oyj:llä on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettu määräävä markkina-asema perinteisen toimialueensa paikallisessa teletoiminnassa. Virasto on siten tarkastellut kieltäytymistä toimittaa ISDN-liittymä ilman ISDN-verkkopäätettä kilpailunrajoituslain 7 §:n perusteella.
Kilpailuvirasto on todennut saamiensa selvitysten perusteella, että Tampereen Puhelin Oyj:n kieltäytyminen toimittamasta ISDN-liittymää ilman verkkopäätettä on kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kielletty kilpailunrajoitus. TPO on kuitenkin ryhtynyt tarjoamaan U-rajapintaista ISDN-liittymää 1.2.1999 lähtien, jolloin myös ISDN-liittymän ja -verkkopäätteen sitomiseen liittyvän määräävän markkina-aseman väärinkäytön voidaan katsoa loppuneen. TPO on näin ollen oma-aloitteisesti luopunut aikaansaamastaan kilpailunrajoituksesta.
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidettävä keinotekoinen sitominen on alkanut tässä tapauksessa aikaisintaan 1.9.1998, jolloin Telehallintokeskuksen määräys mahdollisti ISDN-liittymän tarjoamisen U-rajapinnan kautta eli ilman verkkopäätettä. Määräävän aseman väärinkäyttö on Kilpailuviraston mielestä ollut siten suhteellisen lyhytaikaista. Lisäksi telealan yrityksillä on voinut olla puutteellinen tietämys siitä, miten Telehallintokeskuksen määräystä käytännössä sovelletaan. Kilpailuvirasto katsoo siten, että kilpailunrikkomismaksun määrääminen ei ole kilpailun turvaamisen kannalta perusteltua eikä tee kilpailunrajoituslain 8 §:n tarkoittamaa esitystä kilpailuneuvostolle. Tämä ei kuitenkaan estä Easytel Oy:tä hakemasta kilpailunrajoituslain 18a §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausta, mikäli se katsoo kärsineensä TPO:n sitovasta menettelystä.
Kilpailuvirasto on selvittänyt Easytel Oy:n pyynnöstä myös sitä, rajoittaako TPO:n helmikuussa 1999 käyttöönottamaa ISDN-liittymien loppuasiakashinnoittelu kilpailua ISDN-verkkopäätteiden markkinoilla. Kilpailuvirasto ei sen sijaan ole tarkastellut tässä päätöksessä sitä, ovatko TPO:n ISDN-liittymistä perimät hinnat kustannusvastaavia ja kohtuullisia.
Kilpailuvirasto ei ole saanut osoituksia siitä, että TPO:n hinnoittelu rajoittaisi kilpailua ISDN-verkkopäätteitä myyvien yritysten välillä. Kilpailuvirasto on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että ISDN-liittymän hankkiva asiakas ei voi TPO:n hinnastosta suoraan nähdä, mikä osa hinnasta on liittymän perusmaksua ja mikä taas ISDN-verkkopäätteen vuokraa. Kilpailuvirasto katsoo, että ISDN-liittymän perusmaksun ja ISDN-verkkopäätteestä perittävän maksun erottaminen hinnastossa selkeyttäisi ISDN-liittymien hinnoittelua muun muassa helpottamalla oman verkkopäätteen ja vuokraverkkopäätteen hankkimisesta aiheutuvien kustannusten vertailua.
Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/1992) 3 § 2 momentti ja 7 § 2 kohta.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Alaviitteet:
1 Tässä päätöksessä käsitellään ainoastaan Tampereen Puhelin Oyj:n kieltäytymistä toimittaa ISDN-liittymä ilman verkkopäätettä. Turun Puhelin Oy:n osalta asia on päätetty 26.3.1999. Helsingin Puhelin Oyj:n menettelystä Kilpailuvirasto tekee erillisen päätöksen myöhemmin. (Päätös Helsingin Puhelin Oyj:n osalta 1.12.1999)
2 Integrated Services Digital Network
3 Vastaavat TPO:n hinnastosta ilmenevät verolliset hinnat ovat 73,20 mk/kk, 85,40 mk/kk ja 140,30 mk/kk
4 Määräys ISDN-verkon perusliittymän U-rajapinnasta käyttäjän liityntäpisteenä (THK 45/1998 M)
5 Kilpailuviraston ratkaisu 4.8.1998 (dno 41/61/97) koskien Tampereen Puhelin Oyj:n hinnoittelua
6 MikroPC-lehden (1/1999) artikkeli s. 35
7 Tiedot perustuvat TPO:n kotisivuilla julkaistuun hinnastoon, http://www.tpo.fi