ISDN-liittymän ja ISDN-verkkopäätteen sitominen

Päivämäärä

1.12.1999

Diaarinumero

931/61/98

Osapuolet

Helsingin Puhelin Oyj

Asianosaiset

Helsingin Puhelin Oyj

Toimenpidepyynnön tekijä

Easytel Oy

Asian vireilletulo

Easytel Oy (jäljempänä myös Easytel) toimitti Kilpailuvirastoon 19.10.1998 päivätyn toimenpidepyynnön, jonka mukaan Helsingin Puhelin Oyj (jäljempänä myös Helsingin Puhelin), Tampereen Puhelin Oyj ja Turun Puhelin Oy olivat kieltäytyneet toimittamasta ISDN-liittymää ilman ISDN-verkkopäätettä1. Easytelin mukaan useat asiakkaat kuitenkin haluaisivat ostaa valitsemaltaan yritykseltä erillisiä ISDN-verkkopäätteitä Helsingin Puhelimen, Tampereen Puhelin Oyj:n ja Turun Puhelin Oy:n toimialueilla. Koska oman verkkopäätteen hankkiminen ei ole mahdollista, asiakkailla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vuokrata ISDN-verkkopääte kyseisiltä puhelinyhtiöiltä.

Easytel tuo maahan ISDN-verkkopäätteitä ja myy sekä markkinoi niitä Suomeen oman jälleenmyyntiverkostonsa välityksellä. Easytelin verkkopäätteet ovat saaneet Telehallintokeskukselta kansallisen tyyppihyväksynnän ja ne toimivat Easytelin mielestä vähintäänkin yhtä hyvin kuin puhelinyhtiöiden maahantuomat tai jälleenmyymät laitteet. Tästä pidetään osoituksena esimerkiksi sitä, että Easytelin maahantuomia verkkopäätteitä on käytössä muun muassa Salon Seudun Puhelin Oy:n ja Kuopion Puhelin Oyj:n toimialueilla.

Asian selvittäminen

ISDN-siirtojärjestelmä

ISDN2 tarkoittaa järjestelmää, joka pystyy siirtämään samanaikaisesti kahta informaatiovirtaa yhdellä puhelinlinjalla. ISDN-liittymällä voidaan siten käyttää samanaikaisesti esimerkiksi Internet-verkkoa ja tavallista puhelinta. Lisäksi molempia siirtokanavia voidaan käyttää samanaikaisesti datasiirtoon, jolloin datasiirtokapasiteetti nousee korkeammaksi kuin käytettäessä modeemia. ISDN-liittymän kautta yhteys myös syntyy selvästi nopeammin kuin modeemilla. Näiden ominaisuuksien vuoksi ISDN-liittymästä on tullut suosittu erityisesti sellaisissa kotitalouksissa, joissa nopea tietoliikenneyhteys on tarpeen Internet-yhteyden aktiivisen käytön vuoksi. ISDN-liittymän käyttäminen edellyttää verkkopäätettä, johon yleensä liitetään ISDN-kortti tai vastaava ja mahdollisesti puhelin, faksi sekä muita laitteita.

Telehallintokeskuksen lausunto

Kilpailuvirasto pyysi Easytelin toimenpidepyynnön johdosta Telehallintokeskukselta (jäljempänä myös THK) selvitystä sääntelystä, joka koskee ISDN-liittymän ja ISDN-verkkopäätteen tarjoamista.

Telehallintokeskus on todennut 18.11.1998 antamassaan lausunnossa, että Euroopan Unionissa ja Euroopan Telestandardointi-instituutissa (ETSI) on määritelty ISDN-verkon tilaajan liityntäpisteeksi S/T-rajapinta. Euroopan komissio on vahvistanut yhteiseurooppalaiset tekniset vaatimukset tähän rajapintaan liitettäville päätelaitteille. Verkkopääte katsotaan kyseisissä standardeissa ISDN-verkon siirtojärjestelmän laitteeksi eli ISDN-liittymä tarjotaan yhdessä verkkopäätteen kanssa.

THK kuitenkin asetti syksyllä 1996 työryhmän selvittämään ns. U-rajapinnan käyttömahdollisuuksia tilaajan liityntäpisteenä. U-rajapinnan toimittamista koskeva THK:n määräys (THK 45/1998) on annettu työryhmän raportin suosituksia noudattaen. Määräys antaa teleyrityksille lisävaihtoehdon toimittaa ISDN-liittymä U-rajapinnan kautta eli ilman verkkopäätettä. Määräys tuli voimaan syyskuussa 1998. U-rajapintaa ei tarjota THK:n mukaan muissa EU-maissa, mutta U-rajapintainen liittymä on tarjolla ainakin Yhdysvalloissa. THK:n määräyksessä teleyrityksille annetaan lisävaihtoehto toimittaa ISDN-liittymä U-rajapinnan kautta. Määräys jättää teleyritykselle oikeuden itse päättää, ryhtyykö se tarjoamaan ISDN-liittymiä U-rajapinnan kautta. Teleyrityksellä säilyy edelleen velvollisuus tarjota liittymää S/T-rajapinnan kautta.

Helsingin Puhelin Oyj:n selvitykset

Kilpailuvirasto pyysi 22.10.1998 Easytelin mainitsemilta yhtiöiltä selvitystä ISDN-liittymän ja ISDN-verkkopäätteen tarjoamisen sitomisesta toisiinsa. Helsingin Puhelin totesi 18.11.1998 virastoon saapuneessa selvityksessään muun ohella, että sillä ei ole palveluvalikoimassaan U-rajapintaista ISDN-liittymää. Tämän vuoksi Helsingin Puhelin on toimittanut kaikkiin ISDN-liittymiinsä myös verkkopäätteen, jonka asennus- ja kuukausimaksut ovat sisältyneet ISDN-palvelun maksuihin. Helsingin Puhelin kuitenkin ilmoitti aikovansa ottaa U-rajapintaisen ISDN-liittymän palveluvalikoimaansa.

Easytel antoi asiasta suullisia lisäselvityksiä 3.11.1998 sekä kirjallisen vastineensa Helsingin Puhelimen, Tampereen Puhelin Oyj:n ja Turun Puhelin Oy:n selvityksiin 18.12.1998. Easytel katsoo vastineessaan muun ohella, että puhelinyhtiöt pyrkivät pitkittämään verkkopäätekilpailun vapautumista.

Kilpailuvirasto lähetti 11.1.1999 edellä mainituille kolmelle yritykselle lisäselvityspyynnöt. Virasto pyysi Helsingin Puhelimelle lähettämässään kirjeessä tietoja aikataulusta, jonka kuluessa Helsingin Puhelin aikoo eriyttää ISDN-liittymän ja ISDN-verkkopäätteen toimittamisen sekä siitä, onko yhtiö käytännössä kieltäytynyt toimittamasta asiakkaalle ISDN-liittymää, mikäli tämä on ilmoittanut hankkivansa verkkopäätteen itse muulta laitetoimittajalta.

Helsingin Puhelin toteaa 29.1.1999 päivätyssä selvityksessään muun ohella, että se ei epäile Easytelin tarjoamien verkkopäätteiden toimivuutta sinänsä. Tyyppihyväksynnän todetaan kuitenkin tarkoittavan sitä, että verkkopääte täyttää vähimmäisvaatimukset. Tyyppihyväksyntä ei siten vielä takaa verkkopäätteen toimivuutta. Helsingin Puhelin varmistaa vastineen mukaan käyttämiensä verkkopäätteiden toimivuuden testaamalla ne huolellisesti eri valmistajien ISDN-liittymissä ennen niiden käyttöönottoa. Helsingin Puhelin ilmoittaa kuitenkin, että se on mahdollisista ongelmista huolimatta valmistautunut aloittamaan U-rajapintaisen ISDN-liittymän tarjoamisen 2.2.1999 lähtien. Helsingin Puhelin toteaa myös, että se ei asiakkaan mahdollisesta pyynnöstä huolimatta toimita ISDN-liittymää ilman verkkopäätettä ennen edellä mainittua ajankohtaa.

Easytel puolestaan toimitti Kilpailuvirastolle 17.2.1999 päivätyn lisäselvityksen, jossa se toisti näkemyksensä siitä, että puhelinyhtiöillä on selkeä taloudellinen intressi hidastaa ja estää ISDN-liittymien verkkopäätekauppaa kilpailunrajoituslain vastaisesti. Easytelin mielestä Helsingin Puhelin ei ollut esittänyt hyväksyttävää syytä sille, miksi se ei vapauttanut verkkopäätekauppaa heti 1.9.1998. Easytel katsoi myös, että Helsingin Puhelimen ISDN-liittymien hinnoittelu ei täytä läpinäkyvyyden vaatimuksia, koska asiakas ei tiedä, mistä liittymien kuukausimaksut koostuvat. Lisäksi Easytel teki 17.2.1999 erillisen toimenpidepyynnön, jossa Kilpailuvirastoa pyydetään laajemminkin tutkimaan Helsingin Puhelimen puhelinliittymien hinnoittelua. Tässä toimenpidepyynnössä viitataan muun ohella siihen, että Helsingin Puhelimen uuden perus-ISDN-liittymän (U-rajapintainen liittymä) perusmaksu on korkeampi kuin muilla puhelinyhtiöillä.

Saamiensa selvitysten perusteella Kilpailuvirasto lähetti Helsingin Puhelimelle 19.2.1999 kannanoton, jossa yhtiön kieltäytymistä toimittaa ISDN-liittymä ilman verkkopäätettä pidettiin kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kiellettynä kilpailunrajoituksena. Samalla virasto tiedusteli, oliko Helsingin Puhelin jo toimittanut asiakkailleen U-rajapintaisia ISDN-liittymiä. Lisäksi virasto pyysi tietoja ISDN-liittymien ja ISDN-verkkopäätteiden hinnoittelusta.

Helsingin Puhelin toteaa 22.3.1999 päivätyssä vastineessaan, että verkkopääte on ISDN-liittymän käyttämisen edellytys, minkä vuoksi liittymällä ja verkkopäätteellä on käyttötarkoituksensa puolesta välttämätön käyttöyhteys toisiinsa. Yhtiö katsoo siten, että se ei ole syyllistynyt kilpailunrajoituslaissa kiellettyyn sitomiseen toimittaessaan verkkopäätteen osana ISDN-liittymää. Yhtiö korostaa myös, että U-rajapintaisen tuotteen tarjoamisen aloittamiseen on tarvittu muitakin toimenpiteitä kuin yleisten menettelytapojen laadinta, muun muassa tietojärjestelmämuutoksia. Lisäksi Helsingin Puhelin esitti tietoja tarjoamiensa ISDN-liittymien ja -verkkopäätteiden hinnoittelusta.

Easytel puolestaan täydensi 17.2.1998 tekemäänsä toimenpidepyyntöä 12.4.1999 päivätyllä lisäselvityspyynnöllä, jossa katsotaan, että erityisesti Helsingin Puhelimen harjoittamaan ISDN-liittymien hinnoitteluun sisältyy määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Kilpailuoikeudellinen arviointi

Alan sääntely

Telehallintokeskuksen U-rajapinnan käytön mahdollistava määräys3 tuli voimaan 1.9.1998. U-rajapinnalla tarkoitetaan määräyksen mukaan verkkopäätteen verkonpuoleista rajapintaa. Verkkopäätteellä puolestaan tarkoitetaan ISDN-verkon perusliittymän verkkopäätettä tai laitetta, joka muiden ominaisuuksien lisäksi sisältää verkkopäätteen ominaisuudet. Määräyksen tultua voimaan teleyritykset ovat voineet tarjota standardin mukaisten S- ja T-rajapintojen ohella U-rajapintaa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ISDN-liittymä on voitu toimittaa asiakkaalle ilman verkkopäätettä.

THK:n määräyksen mukaan U-rajapintaan liitettäväksi tarkoitetulla verkkopäätteellä on oltava THK:n antama tyyppihyväksyntä ennen sen markkinoille saattamista Suomessa. Lisäksi teleyrityksillä tulee määräyksen mukaan olla käyttäjille tarkoitetut yleiset ohjeet liittymään liitettävän verkkopäätteen asennuksesta ja käytöstä silloin, kun teleyritys tarjoaa U-rajapintaa liityntäpisteenä. Ohjeissa tulee ottaa huomioon myös puhelinsisäjohtoverkossa mahdollisesti tarvittavat muutokset.

Helsingin Puhelin Oyj:n määräävä markkina-asema

Kilpailuvirasto on muun muassa 23.12.1998 tekemässään päätöksessä4 todennut, että Helsingin Puhelimella on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräävä markkina-asema paikallisessa teletoiminnassa perinteisellä toimialueellaan. Kilpailuvirasto katsoo, että kilpailuolosuhteet Helsingin Puhelimen perinteisellä toimialueella eivät ole kyseisen ratkaisun jälkeen merkittävästi muuttuneet. Esimerkiksi liikenneministeriö toteaa 28.6.1999 antamassaan päätöksessä (DN:o 1177/32/99), että Helsingin Puhelimella on telemarkkinalain mukainen huomattava markkinavoima paikallisessa teletoiminnassa kiinteissä televerkoissa niillä toimialueilla, joilla sillä oli rajoitukseton oikeus paikallisen teletoiminnan harjoittamiseen 31.12.1993 saakka. Ministeriö toteaa, että Helsingin Puhelimen markkinaosuus kyseisessä toiminnassa on yli 90 prosenttia liittymämäärän mukaan laskettuna ja että yhtiö voi vaikuttaa em. toimialueella huomattavasti telemarkkinoiden toimintaehtoihin.

Helsingin Puhelimen markkinaosuus kiinteässä verkossa harjoitettavassa paikallisessa teletoiminnassa on edelleen niin korkea, että sillä voidaan Kilpailuviraston käsityksen mukaan todeta olevan määräävä markkina-asema paikallisessa teletoiminnassa jo pelkästään markkinaosuuden perusteella. Lisäksi Helsingin Puhelin hallitsee perinteisen toimialueensa kiinteää verkkoa, mikä antaa sille merkittävän kilpailuedun muihin teleoperaattoreihin verrattuna. Helsingin Puhelimen alueelle toimintansa laajentamista suunnittelevat teleyritykset ovat siten riippuvaisia Helsingin Puhelimen paikallisverkosta. Myöskään esimerkiksi ISDN-verkkopäätteitä myyvät yritykset eivät voi toimittaa asiakkaille ISDN-liittymiä, minkä vuoksi verkkopäätteiden myyntimahdollisuuksiin vaikuttaa olennaisesti se, millaisilla ehdoilla Helsingin Puhelin tarjoaa ISDN-liittymiä. Samoin Helsingin Puhelimen perinteisellä toimialueella olevat kotitaloudet ja pienyritykset voivat käytännössä hankkia ISDN-liittymän ainoastaan Helsingin Puhelimelta.

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

Sitominen

Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen toimintaan sovelletaan kilpailunrajoituslain 7 §:ää, joka kieltää määräävän aseman väärinkäytön. Kyseisessä säännöksessä on lueteltu esimerkkejä menettelytavoista, joita voidaan pitää määräävän aseman väärinkäyttönä. Yleisesti ottaen määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä voidaan pitää kaikkia sellaisia menettelytapoja, joilla markkinoilta pyritään sulkemaan pois vähintään yhtä tehokas kilpailija tai joiden seurauksena on asiakkaiden tai kilpailijoiden mielivaltainen kohtelu tai kohtuuton hyväksikäyttö.

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä voidaan pitää muun muassa asiakkaiden keinotekoista sitomista. Sitomista käsitellään kilpailuoikeudessa kahdesta näkökulmasta. Sitominen tarkoittaa ensinnäkin kahden erillisen hyödykkeen myynnin yksipuolista sitomista toisiinsa. Tällöin hyödyke myydään tai ostetaan vain sillä ehdolla, että asiakas hankkii toisenkin hyödykkeen samalta elinkeinonharjoittajalta. Asiakkaita voidaan sitoa vain, mikäli nämä ovat riippuvaisia sitojasta. Tämän vuoksi sitojalla täytyy yleensä olla määräävä markkina-asema ainakin toisen hyödykkeen markkinoilla. Markkinoiden avautuessa kilpailulle sidontaa saatetaan käyttää määräävän aseman puolustamiseen. Sitomisen avulla voidaan siten yhtäältä säilyttää kilpailuetu eli määräävä asema ja toisaalta sen avulla voidaan sulkea kilpailijoita pois liiketoimista sidottujen asiakkaiden kanssa. Sitomisena ei kuitenkaan voida pitää tilannetta, jossa asiakas oma-aloitteisesti ostaa erilaisia hyödykkeitä samalta yritykseltä.

Joissakin tapauksissa sitomista voidaan perustella tehokkuuden lisääntymisellä. Sitominen saattaa esimerkiksi estää teknisesti toisiinsa yhteensopimattomien hyödykkeiden yhteiskäytön ja ylläpitää näin tuotteen turvallisuutta, käyttövarmuutta ja tavaramerkin mainetta. Mitä vähemmän tehokkuusperusteluja sitovalle menettelylle voidaan esittää, sitä todennäköisempää on, että sitomisella pyritään kilpailijoiden poissulkemiseen tai kauppakumppanien hyväksikäyttöön. Mikäli sitomisen ainoa tarkoitus on kilpailun rajoittaminen ilman, että järjestelyllä saadaan aikaan vastaavia tehokkuusetuja, kyseessä on määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Sitovia menettelytapoja koskee kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohta, joka kieltää hyvään kauppatapaan perustumattomien asiakkaan toimintavapautta rajoittavien ehtojen käyttämisen.

Telehallintokeskuksen U-rajapinnan tarjoamista koskevan määräyksen voimaantulo mahdollisti sen, että teleyritys voi toimittaa ISDN-liittymän asiakkaalle ilman ISDN-verkkopäätettä. Aiemmin verkkopäätettä on pidetty olennaisena osana ISDN-liittymää eikä liittymän hankkivalla asiakkaalla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millainen verkkopääte ISDN-liittymän yhteydessä toimitetaan. THK:n määräys antaa asiakkaille mahdollisuuden hankkia verkkopääte muulta yritykseltä kuin ISDN-liittymän toimittavalta puhelinyhtiöltä. ISDN-liittymää ja ISDN-verkkopäätettä voidaan siten pitää erillisinä markkinoina, vaikka ISDN-liittymän käyttäminen edellyttää verkkopäätettä.

THK:n määräys ei sinänsä velvoita teleyrityksiä tarjoamaan U-rajapintaista ISDN-liittymää. Koska THK:n määräys ei kuitenkaan enää lainsäädännöllisesti sido ISDN-liittymää ja -verkkopäätettä toisiinsa, asiakkaalla tulee Kilpailuviraston mielestä olla mahdollisuus halutessaan kilpailuttaa verkkopäätteen toimittajia ja hankkia verkkopääte parhaimpana pitämältään yritykseltä. Tämä on omiaan lisäämään kilpailua ISDN-verkkopäätteiden markkinoilla. Samalla asiakkailla on mahdollisuus valita omaan käyttöönsä parhaiten soveltuva laite, mikä taas edistää verkkopäätteiden teknistä kehitystä. Kilpailuvirasto on ottanut asiaa arvioidessaan huomioon myös sen, että Helsingin Puhelimen toimialueella olevien kotitalouksien ja pienyritysten on tällä hetkellä hankittava ISDN-liittymä Helsingin Puhelimelta. Tällaisessa tilanteessa kaikkia menettelyjä, joilla kyseiseen liittymään sidotaan muita tuotteita, voidaan pitää erityisen vahingollisina, kun vielä otetaan huomioon ISDN-liittymien kysynnän jatkuva kasvu.

Helsingin Puhelin on perustellut kieltäytymistään ISDN-liittymän toimittamisesta ilman verkkopäätettä muun muassa U-rajapintaisen ISDN-liittymän tuotteistamisen vaatimilla toimenpiteillä, kuten tietojärjestelmämuutoksilla ja eri yritysten ISDN-verkkopäätteiden mahdollisesti aikaansaamilla teknisillä ongelmilla. Kilpailuvirasto toteaa kuitenkin, että THK:n U-rajapinnan käyttömahdollisuuksia selvittänyt työryhmä perustettiin jo syksyllä 1996 ja siihen kuului myös teleyritysten edustajia. THK:n U-rajapinnan tarjoamista koskeva määräys puolestaan annettiin työryhmän raportin suosituksia noudattaen. Helsingin Puhelimella on siten ollut useita vuosia aikaa valmistautua verkkopäätekilpailun avautumiseen ja siihen liittyvien yhtiön sisäisten järjestelmien edellyttämien muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kilpailuvirasto ei ole saanut osoituksia myöskään siitä, että asiakkaiden itsensä hankkimat verkkopäätteet aiheuttaisivat sellaisia teknisiä ongelmia, joiden vuoksi ISDN-liittymän ja verkkopäätteen sitominen olisi perusteltua. Tästä voidaan pitää osoituksena muun muassa sitä, että lukuisat asiakkaat eri puolilla Suomea ryhtyivät käyttämään itse hankkimiaan verkkopäätteitä THK:n määräyksen tehtyä oman verkkopäätteen hankkimisen mahdolliseksi.

Kilpailuvirasto toteaa myös, että verkkopäätteen myyvä yritys vastaa laitteensa toimivuudesta ja on velvollinen opastamaan asiakasta sen asennuksessa ja käytössä sekä laatimaan tarpeellisen ohjeistuksen. ISDN-liittymän toimittava teleyritys luonnollisesti vastaa edelleen ISDN-liittymänsä toimivuudesta. Kilpailuviraston käsityksen mukaan THK:n määräyksessä mainitut teleyrityksen yleiset ohjeet liittymään liitettävän verkkopäätteen asennuksesta ja käytöstä silloin, kun teleyritys tarjoaa U-rajapintaa liityntäpisteenä, eivät voi olla niin monimutkaisia, että niiden laatiminen veisi useita kuukausia. Mikäli jonkin yrityksen myymät verkkopäätteet taas aiheuttaisivat asiakkaille tai puhelinyhtiöille jatkuvia ongelmia, tällainen yritys ei voisi toimia markkinoilla kovinkaan pitkään. Näin ollen on myös verkkopäätteitä loppukäyttäjille myyvien yritysten oman edun mukaista, että asiakkaille ei aiheudu verkkopäätteistä teknisiä tai muitakaan ongelmia. Verkkopäätteitä suoraan loppukäyttäjille myyvien yritysten voidaan siten olettaa huolehtivan omalta osaltaan asiakkaiden tarvitsemasta ohjeistuksesta.

Lisäksi Kilpailuvirasto on kiinnittänyt asiaa arvioidessaan huomiota siihen, että ISDN-liittymiä ja -verkkopäätteitä hankkivat tällä hetkellä lähinnä sellaiset kuluttajat, joiden tekninen tietämys on keskimääräistä korkeampi. Tämän vuoksi on oletettavaa, että ISDN-liittymän ja -verkkopäätteen erikseen hankkiva asiakas osaa ottaa selvää muun muassa siitä, vaatiiko tällainen menettely muutoksia ns. sisäverkossa, joka on muutoinkin asiakkaan eikä puhelinyhtiön vastuulla. ISDN-liittymän hankkimisesta kiinnostuneet asiakkaat sen sijaan pitävät kohtuuttomana sitä, että ISDN-liittymän mukana toimitetaan verkkopääte, halusi asiakas sitä tai ei.5 ISDN-liittymän ja -verkkopäätteen tarjoaminen erikseen saattaa siten osaltaan lisätä ISDN-liittymien kysyntää.

Kilpailuvirasto ei edellä esitetyn vuoksi voi pitää Helsingin Puhelimen esittämiä näkemyksiä riittävinä perusteluina ISDN-liittymän ja -verkkopäätteen sitomiselle toisiinsa. Kilpailuvirasto katsoo siten, että Helsingin Puhelimen kieltäytyminen toimittamasta ISDN-liittymää ilman verkkopäätettä on kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kielletty kilpailunrajoitus, joka rajoittaa kilpailua ISDN-verkkopäätteiden markkinoilla ja estää loppukäyttäjiä hankkimasta verkkopäätteitä ISDN-liittymistä erillisinä tuotteina.

ISDN-liittymien hinnoittelu

Kilpailunrajoituslain määräävässä markkina-asemassa oleville elinkeinonharjoittajille asettama erityinen tasapuolisuus- ja kohtuullisuusvelvoite koskee muun ohella myös hinnoittelua. Määräävässä asemassa olevan elinkeinonharjoittajan hinnoittelun on oltava kustannusvastaavaa, läpinäkyvää ja tasapuolista. Lisäksi määräävässä asemassa olevan elinkeinonharjoittajan on noudatettava hinnoittelussaan muutoinkin johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta.

Helsingin Puhelimen perinteisen toimialueen ISDN-liittymien markkinoille on syntynyt uudenlainen kilpailutilanne yhtiön ryhdyttyä tarjoamaan U-rajapintaista ISDN-liittymää. Helsingin Puhelimen asiakkailla on aiemmasta poiketen mahdollisuus hankkia ISDN-verkkopääte muulta yritykseltä kuin Helsingin Puhelimelta. Koska Helsingin Puhelimella on määräävä markkina-asema paikallisessa teletoiminnassa ja näin ollen myös ISDN-liittymien toimittajana, sen on hinnoiteltava tarjoamansa ISDN-liittymät kustannusvastaavasti, läpinäkyvästi ja tasapuolisesti. Lisäksi ISDN-verkkokilpailun toimivuuden kannalta on tärkeää, että Helsingin Puhelin hinnoittelee vuokraamansa ja myymänsä ISDN-verkkopäätteet siten, että niistä aiheutuvia kustannuksia ei miltään osin vyörytetä ISDN-liittymien hintoihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että U-rajapintaisen ISDN-liittymän hintaan ei sisällytetä ISDN-verkkopäätettä koskevia kustannuksia, koska kyseiseen liittymätyyppiin ei sisälly verkkopäätettä.

Easytel Oy on tehnyt 17.2.1999 Helsingin Puhelimen kiinteiden puhelinliittymien hinnoittelusta erillisen toimenpidepyynnön6, jossa katsotaan, että Helsingin Puhelimen harjoittama kiinteiden puhelinliittymien hinnoittelu on kilpailua rajoittavaa. Toimenpidepyynnössä viitataan muun ohella siihen, että Helsingin Puhelimen U-rajapintaisen ISDN-liittymän hinta on huomattavan korkea verrattuna muiden yhtiöiden vastaaviin hintoihin. ISDN-liittymä on eräs kiinteässä verkossa tarjottava puhelinliittymätyyppi, minkä vuoksi ISDN-liittymien hinnoittelua voidaan tarkastella osana kiinteiden puhelinliittymien hinnoittelua. Kilpailuvirasto ei siten ota tässä päätöksessä tarkemmin kantaa Helsingin Puhelimen harjoittaman ISDN-liittymien hinnoittelun yksityiskohtiin, vaan tarkastelee asiaa osana yhtiön puhelinliittymien hinnoittelua koskevaa tapausta.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto on selvittänyt Easytel Oy:n toimenpidepyynnön perusteella sitä, onko Helsingin Puhelin Oyj syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön kieltäytyessään toimittamasta ISDN-liittymää ilman ISDN-verkkopäätettä.

Kilpailuvirasto katsoo, että Helsingin Puhelimella on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettu määräävä markkina-asema perinteisen toimialueensa paikallisessa teletoiminnassa. Virasto on siten tarkastellut kieltäytymistä toimittaa ISDN-liittymä ilman ISDN-verkkopäätettä kilpailunrajoituslain 7 §:n perusteella.

Kilpailuvirasto on todennut saamiensa selvitysten perusteella, että Helsingin Puhelimen kieltäytyminen toimittamasta ISDN-liittymää ilman verkkopäätettä on kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kielletty kilpailunrajoitus. Helsingin Puhelin on kuitenkin ryhtynyt tarjoamaan U-rajapintaista ISDN-liittymää 2.2.1999 lähtien, jolloin myös ISDN-liittymän ja -verkkopäätteen sitomiseen liittyvän määräävän markkina-aseman väärinkäytön voidaan katsoa loppuneen. Helsingin Puhelin on näin ollen oma-aloitteisesti luopunut aikaansaamastaan kilpailunrajoituksesta.

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidettävä keinotekoinen sitominen on alkanut tässä tapauksessa aikaisintaan 1.9.1998, jolloin Telehallintokeskuksen määräys mahdollisti ISDN-liittymän tarjoamisen U-rajapinnan kautta eli ilman verkkopäätettä. Määräävän aseman väärinkäyttö on Kilpailuviraston mielestä ollut siten suhteellisen lyhytaikaista. Lisäksi telealan yrityksillä on voinut olla puutteellinen tietämys siitä, miten Telehallintokeskuksen määräystä käytännössä sovelletaan. Kilpailuvirasto katsoo siten, että kilpailunrikkomismaksun määrääminen ei ole kilpailun turvaamisen kannalta perusteltua eikä tee kilpailunrajoituslain 8 §:n tarkoittamaa esitystä kilpailuneuvostolle. Tämä ei kuitenkaan estä Easytel Oy:tä hakemasta kilpailunrajoituslain 18a §:ssä tarkoitettua vahingonkorvausta, mikäli se katsoo kärsineensä Helsingin Puhelimen sitovasta menettelystä.

Easytel Oy on pyytänyt Kilpailuvirastoa selvittämään myös Helsingin Puhelimen harjoittaman ISDN-liittymien hinnoittelun lainmukaisuuden. Kilpailuvirasto ei kuitenkaan ota tässä päätöksessä kantaa Helsingin Puhelimen ISDN-liittymien hinnoittelun yksityiskohtiin, koska yhtiön kiinteiden puhelinliittymien hinnoittelu on parhaillaan laajemminkin selvitettävänä erillisenä kysymyksenä. Virasto tarkastelee näin ollen Helsingin Puhelimen ISDN-liittymien hinnoittelua osana yhtiön kiinteiden puhelinliittymien hinnoittelua koskevaa selvitystä.

Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/1992) 3 § 2 momentti ja 7 § 2 kohta.

Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.


Alaviitteet:

1 Tässä päätöksessä käsitellään ainoastaan Helsingin Puhelin Oyj:n kieltäytymistä toimittaa ISDN-liittymä ilman verkkopäätettä. Turun Puhelin Oy:n osalta asia on päätetty 26.3.1999 ja Tampereen Puhelin Oyj:n osalta 12.11.1999.
2 Integrated Services Digital Network
3 Määräys ISDN-verkon perusliittymän U-rajapinnasta käyttäjän liityntäpisteenä (THK 45/1998 M)
4 Kilpailuviraston päätös 23.12.1998 (dno 704/61/98) koskien Helsingin Puhelin Oyj:n vaatimaa takuusummaa ja siihen liittyvää estopalvelua.
5 MikroPC-lehden (1/1999) artikkeli s. 35
6 Kyseistä asiaa selvitetään Kilpailuvirastossa erillisenä tapauksena diaarinumerolla 149/61/99.