Epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

Päivämäärä

9.6.2011

Diaarinumero

960/61/2008

Osapuolet

Linja-autoliitto ry / Oy Matkahuolto Ab

1 Asia

Linja-autoliitto ry:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

2 Osapuolet

Linja-autoliitto ry, Helsinki

Oy Matkahuolto Ab, Helsinki

Toimenpidepyynnön tekijä:

Hostikka Charter Oy, Kotka

3 Ratkaisu

Asia poistetaan käsittelystä.

4 Asian vireilletulo

Kilpailuvirasto vastaanotti 27.10.2008 Hostikka Charter Oy:n toimenpidepyynnön Linja-autoliitto ry:n epäiltyyn määräävään markkina-asemaan liittyen. Toimenpidepyynnössä esitettyjen väitteiden mukaan Linja-autoliitto ry rajoittaa Hostikka Charter Oy:n (jatkossa Hostikka Charter) liiketoiminnan harjoittamista kieltäytymällä myöntämästä Hostikka Charterille linja-autoliiton jäsenyyttä ja kieltäytymällä solmimasta yrityksen kanssa Matkahuollon rahdinkuljetussopimusta kuljetusreiteillä Hamina-Karhula-Porvoo-Helsinki, Virolahti-Hamina-Karhula-Helsinki ja Hamina-Virojoki.

Toimenpidepyynnössä on esitetty lisäksi, että Linja-autoliitto ry:n omistama Oy Matkahuolto Ab syrjii liittoon kuulumattomia liikennöitsijöitä veloittamalla liittoon kuuluvilta yrittäjiltä muita alempia maksuja Kampin linja-autoterminaalin käytöstä.

5 Asiaselostus ja ratkaisun perustelut

5.1 Linja-autoliito ry ja Oy Matkahuolto Ab

Linja-autoliitto ry (jatkossa Linja-autoliitto) on vuonna 1928 perustettu ammattimaisen linja-autoliikenteen etujärjestö. Linja-autoliiton tehtävänä on vaikuttaa julkiseen valtaan ja muihin keskeisiin sidosryhmiin siten, että liiton jäsenet voivat harjoittaa joukkoliikennettä taloudellisesti kannattavalla tavalla osana valtakunnallista bussiliikenne- ja bussiasemaverkkoa. Linja-autoliittoon kuuluu varsinaisina jäseninä noin 340 bussiyritystä. Linja-autoliiton varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä yrityksiä ja yrittäjiä, joilla on voimassaoleva joukkoliikennelupa. Jäsenyys Linja-autoliitossa antaa joukkoliikenneyritykselle normaalien jäsenpalvelujen ja edunvalvonnan lisäksi myös erinäisiä muita jäsenetuja.

Oy Matkahuolto Ab (jatkossa Matkahuolto) on vuonna 1922 perustettu linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys. Yhtiön pääliiketoiminta-alat ovat henkilöliikenne- ja rahtiliikennepalvelut.

Matkahuolto ylläpitää ja kehittää valtakunnallista linja-autoliikenteen aikataulutettuun reittiverkostoon perustuvaa rahdinkuljetusjärjestelmää, jota täydennetään nouto- ja jakelupalveluilla sekä muilla kuljetuksilla. Linja-autoliitto ja siihen kuuluvat jäsenosastot käyttävät määräysvaltaa Matkahuollossa.

5.2 Linja-autoliiton jäsenyys ja rahdinkuljetuspalvelut

Antamissaan selvityksissä Hostikka Charter on ilmaissut hakeneensa useaan otteeseen linja-autoliiton jäsenyyttä sitä kuitenkaan saamatta. Se on katsonut, että jäsenyyden puuttuminen on ollut syynä siihen, ettei Matkahuolto ole solminut rahdinkuljetussopimuksia yrityksen hakemille edellä mainituille reiteille. Hostikka Charter on katsonut, että Matkahuolto suosii perusteetta omia jäsenyrityksiään uusien rahdinkuljetussopimusten myöntämisessä ja tätä kautta rajoittaa Hostikka Charterin liiketoiminnan harjoittamista.

Linja-autoliiton ja sen paikallisosaston jäsenyys edellyttää liiton sääntöjen mukaan sitä, että liikennöitsijällä on hallussaan voimassaoleva joukkoliikennelupa ja se sitoutuu noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Jäsenten tulee maksaa vuosittaisen jäsenmaksun lisäksi automaksua jokaista jäsenyrityksen linja-autoa kohden riippumatta siitä, käytetäänkö linja-autoa linja- vai paikallisliikenteessä.[1] Jäsenyyden edellytyksenä on, että kaikki samaan omistukseen kuuluvat ammattimaista henkilöliikennettä harjoittavat yritykset ovat Linja-autoliiton jäseniä ja kuuluvat liiton alueosastoon. Jäsenhakemukset käsitellään siten, että ensin alueosaston hallitus käsittelee hakemuksen ja vasta sen jälkeen asia tulee Linja-autoliiton hallituksen käsiteltäväksi. Mikäli alueosasto ei ole hyväksynyt jäsenhakemusta, se ei tule lainkaan Linja-autoliiton hallituksen käsiteltäväksi.

Virastolle 9.5.2011 toimitetun selvityksen mukaan Hostikka Charterin hakemusta ei ole käsitelty Linja-autoliiton hallituksessa, koska kyseessä oleva alueosasto ei ole hyväksynyt Hostikka Charterin hakemusta. Vuonna 2008 tehtyä hakemusta ei voitu hyväksyä, koska jäsenhakemuksen ja joukkoliikenneluvan nimitiedot erosivat toisistaan. Vuonna 2009 tehty hakemus on jätetty hyväksymättä, koska yritys ei ole toimittanut Matkahuollolle riittäviä selvityksiä jäsenhakemukseen liittyen.

Linja-autoliiton ja Matkahuollon antamien tietojen mukaan liiton jäsenyys ei ole edellytyksenä sille, että liikennöitsijä voisi kuljettaa rahtia Matkahuollon järjestelmässä. Myös liittoon kuulumattomilla yrityksillä on mahdollisuus päästä osaksi rahdinkuljetusjärjestelmää, ja tällöin rahdinkuljetuksista maksettava palkkio vahvistetaan erikseen yrittäjän kanssa tehtävässä sopimuksessa.

Linja-autoliiton ja Matkahuollon virastolle 9.5.2011 toimittaman selvityksen mukaan rahdinkuljetusoikeuksia on myönnetty toistaiseksi ja määräajaksi myös useille liittoon kuulumattomille yrityksille aina kunkin reitin sen hetkiseen kapasiteettitarpeeseen perustuen. Linja-autoliitto on myös oma aloitteisesti lähestynyt liittoon kuulumattomia yrityksiä, mikäli jollakin reitillä on ollut tarvetta uusien rahdinkuljetussopimuksien avaamiselle.

5.4 Kampin linja-autoterminaalin päivämaksut

Toimenpidepyynnössä esitetyn väitteen mukaan, Matkahuolto suosii Linja-autoliittoon kuuluvia yrityksiä veloittamalla linja-autoliittoon kuulumattomilta yrityksiltä korkeampia palvelu- ja käyttömaksuja Kampin linja-autoterminaalin käytöstä. Hostikka Charter on esittänyt tämän syrjivän liittoon kuulumattomia yrityksiä.

Linja-autoliitto on 8.3.2011 selvittänyt virastolle Kampin terminaalin maksujen määräytymisperusteita. Liittoon kuuluvat yritykset maksavat yhteen käyntikertaan perustuvan palvelumaksun lisäksi useita muita Kampin kulujen kattamiseen liittyviä maksuja ja hallinnollisia maksuja. Mikäli kaikki liittoon kuuluvien yritysten Kampin käytöstä maksamat suorat ja epäsuorat kulut sekä linja-autoliittoon vuosittain maksetut maksut otetaan huomioon, eivät liittoon kuuluvien ja siihen kuulumattomien maksut eroa toisistaan olennaisesti.

6 Kilpailuoikeudellinen arviointi

Kilpailuvirasto on tarkastellut asiaa määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta. Kilpailunrajoituslain 6 §:ssä ja tuomioistuinten ratkaisukäytännössä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä on voitu tietyin edellytyksin pitää sitä, että määräävässä asemassa oleva yritys kieltää ilman objektiivisesti hyväksyttävää syytä kilpailijoitaan tai asiakkaitaan hyödyntämästä omistamaansa tai hallinnoimaansa välttämättömyyshyödykettä tai olennaista toimintaedellytystä. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, ettei määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä ole yleistä velvollisuutta ryhtyä liikesuhteeseen toisen yrityksen kanssa. Yleisesti katsotaan, että sopimusvapautta on pidettävä pääsääntönä ja sopimuspakkoa poikkeustilanteena, joka tulee kysymykseen ainoastaan erityisissä olosuhteissa. Tällaisessa arvioinnissa on keskeistä tarkastella sitä, onko asiakkaalla olemassa vaihtoehtoisia hankintalähteitä tai toimintamuotoja.

Matkahuollon antamien selvitysten mukaan, Matkahuolto tekee päätöksen rahdinkuljetussopimuksesta liiketaloudellisin perustein reitin sen hetkiseen kapasiteettitarpeeseen perustuen. Kilpailuvirasto on aiemmassa ratkaisussaan (dnro 1160/61/2000) todennut, ettei yhden lisätoimijan tulo jollekin tietylle reitille lisää kilpailua siinä mielessä, että se johtaisi asiakkaan kannalta halvempiin hintoihin tai vaikuttaisi muutoin merkittävällä tavalla alan kilpailutilanteeseen. Asiakkaan maksama rahtimaksu on Matkahuollon järjestelmässä aina vakio riippumatta siitä, mikä yritys kuljettaa rahdin kuljettaa. Lisäksi pientavaraa kuljetetaan linja-autojen lisäksi pakettiautoissa, kuorma-autoissa, postipaketteina ja kuriirilähetyksinä. Eri kuljetuspalveluiden ominaisuudet, käyttötarkoitus ja hinnoitteluntaso huomioon ottaen, eri kuljetusmuotoja voidaan lähtökohtaisesti pitää kuluttajan kannalta toisiaan korvaavina. Asiassa ei ole ilmennyt, millä tavoin kilpailu pienrahdin kuljetuksessa lisääntyisi, mikäli Hostikka Charter Oy saisi rahdinkuljetusoikeuden haluamilleen reiteille.

Linja-autoliiton jäsenyys ei ole edellytys sille, ettei bussiyritys voisi kuljettaa rahtia matkahuollon järjestelmässä tai harjoittaa liikenneluvan mukaista henkilöliikennettä, jota voidaan pitää liikennöitsijän pääasiallisena tulonlähteenä. Henkilöliikenteen kuljettamiseen tarvittavat luvat myöntää toimivaltainen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (entiset lääninhallitukset).[2] Linja-autoliiton jäsenyyttä ei voida pitää sellaisena olennaisena toimintaedellytyksenä, jonka puuttuminen on estänyt Hostikka Charter Oy:tä harjoittamasta sen pääasiallista liiketoimintaa.

Mitä tulee Hostikka Charter Oy:n jäsenhakemukseen Linja-autoliitossa, virastolle annettujen tietojen mukaan Hostikka Charterin hakemuksen käsittely ja vaaditut jäsenehdot eivät ole eronneet muiden linja-autoliiton jäsenten tai jäseneksi haluavien yrittäjien jäsenyysehdoista tai hakuprosesseista, eikä selvityksissä muutenkaan ole ilmennyt kilpailunrajoituslaissa kiellettyyn syrjintään viittaavia piirteitä.

Matkahuolto on Kilpailuviraston pyynnöstä selvittänyt myös Kampin terminaalin alempia palvelu- ja käyttömaksuja sekä muita liiton jäsenille tarjottavia etuja. Selvityksissä ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka selkeästi viittaisivat maksupolitiikan tai muiden linja-autoliiton jäsenille tarjottavien etujen suosivan liiton jäsenyrityksiä tai vahingoittavan liikennöitsijöiden välistä kilpailua ja markkinoiden toimivuutta.

Edellä esitetyn perusteella ja koska asian selvittämisessä ei ole muutoinkaan tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi asiaa olisi tarpeen selvittää enemmän, Kilpailuvirasto poistaa asian käsittelystä.

7 Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 ja 12 §.

8 Muutoksenhaku

Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta kilpailunrajoituslain 21 §:n mukaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään.

Valitusosoitus on liitteenä.

9 Lisätiedot

Lisätietoja päätöksestä antavat apulaisjohtaja Timo Mattila ja tutkija Tuuli Turpeinen.


[1] Vuonna 2011 jäseniksi hakeutuvilta yrityksiltä ei peritä erillistä liittymismaksua. Seuraavina vuosina jäsenmaksu on 478 euroa (ilman arvonlisäveroa) ja linja-autokohtainen maksu 128 euroa (ilman arvonlisäveroa). Mikäli jäsen harjoituttaa henkilöautolla säännöllistä joukkoliikennettä, maksu on autoa kohden 64 euroa (ilman arvonlisäveroa). Tämän lisäksi alueosastot perivät erilliset jäsenmaksut.

[2] Ammattimainen henkilöiden kuljettaminen tiellä linja-autolla korvausta vastaan edellyttää joukkoliikennelupaa. Luvan myöntää hakijan kotipaikan ELY-keskus. Läänin sisäiseen joukkoliikenteeseen tarvitaan reitti- ja vuorokohtainen ELY-keskuksen myöntämä reittiliikennelupa.