Asianosaiset
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK)
Asian vireilletulo
SOK on 25.2.2003 päivätyllä kirjeellään hakenut kilpailunrajoituslain 19 §:n tarkoittamaa poikkeuslupaa S-ryhmän Agrimarket-ketjussa tapahtuvan hankinta-, markkinointi- ja hintayhteistoiminnan toteuttamiseksi. Kyseessä on Kilpailuviraston aikaisemmin myöntämän poikkeusluvan (Dno 887/67/97) uusimista koskeva hakemus. Poikkeuslupaa on haettu vähintään viideksi vuodeksi.
SOK on 28.3.2003 toimittanut hakemukseen täydennystä. Hakija on tällöin tarkentanut pyytävänsä, että aikaisemmassa poikkeusluvassa myönnettyä kampanjahinnoittelukauden enimmäisaikaa pidennettäisiin kahdesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Kilpailuvirasto on 17.12.2003 päivätyllä selvityspyynnöllä pyytänyt asianosaiselta tarkempia perusteluja kampanjahinnoittelukauden enimmäisajan pidentämistarpeesta sekä yksityiskohtaisempia laskelmia poikkeusluvan piiriin kuuluvan toiminnan tuomista hyödyistä. Pyydetyt selvitykset saapuivat Kilpailuvirastoon 16.1.2004.
Maatalous-, rauta- ja puutarhatarvikekaupan rakenne S-ryhmässä
S-ryhmä muodostuu S-osuuskaupoista ja niiden perustamasta keskusosuuskunnasta SOK:sta ja niiden tytäryhtiöistä. Osuuskauppoja on yhteensä 44. S-ryhmän liiketoimintaa toteutetaan keskeisiltä osiltaan sen eri ketjuissa. Maatalous-, rauta-, ja puutarhakaupasta vastaa koko maan kattava Agrimarket-ketju.
Agrimarket-ketjun kehitys- ja ohjaustehtäviä hoitaa SOK:n tytäryhtiö Hankkija-Maatalous Oy (Hankkija-Maatalous). Hankkija-Maatalouden lisäksi ketjuun kuuluvat Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Osuuskauppa Ympäristö, Osuuskauppa Ympyrä ja Suur-Seudun Osuuskauppa SSO. Osuuskauppa Ympäristön ja Osuuskauppa Ympyrän osalta liiketoiminta on organisoitu niiden yhteisesti omistamaan Kymenlaakson Agrimarket Oy:hyn. Osuuskauppa OSLA Handelslag myi Agrimarket-ketjussa harjoittamansa liiketoiminnan vuoden 2004 alussa Hankkija-Maataloudelle.
Ketjun myyntiverkoston rungon muodostavat Hankkija-Maatalouden 100 ja alueosuuskauppojen 30 Agrimarkettia.
Hakijan selvitys ketjuyhteistyöstä
Ketjunohjausorganisaatio
Ketjuyhteistyöstä sovitaan ketjusopimuksella, joka solmitaan Hankkija-Maatalouden ja ketjuun kuuluvien alueosuuskauppojen välillä.
Agrimarket-ketjun kehittämisestä vastaa Hankkija-Maatalous, jonka hallitus päättää muun muassa ketjun keskeiset linjaukset, liikeidean, tavoitteet ja vuosisuunnitelmat. Hankkija-Maatalouden hallitus muodostaa myös ketjun hallituksen. Agrimarket-ketjun kilpailustrategian hyväksyy SOK:n hallitus ja sen vahvistaa SOK:n hallintoneuvosto.
Agrimarket-ketjuun kuuluvien alueosuuskauppojen ja Hankkija-Maatalouden edustajista koostuva ohjausryhmä vastaa ketjun toiminnan ohjaamisesta, ketju-konseptien ja kehittämissuunnitelmien laatimisesta, vuositason markkinoinnin suunnitelmista ja panostuksista ja eräiden muiden keskeisten asioitten valmistelusta ketjuhallituksen päätöksentekoa varten.
Maatalous-, puutarha- ja rautakauppatuotteiden valikoima- ja markkinointi-ryhmät koostuvat Hankkija-Maatalouden toimipaikkojen, ketjuohjauksen ja hankinnan edustajista. Kunkin alueen valikoima- ja markkinointiryhmän keskeisenä tehtävänä on tehdä päätökset ketjuvalikoimiin valittavista tuotteista, hyväksyä valikoimiin otettavien tuotteiden hankintahinnat sekä päättää yhteis-markkinoiden piiriin ja ketjuvalikoimaan kuuluvien tuotteiden kampanjahinnat. Osuuskauppajäseniä edustaa valikoimaryhmän työskentelyssä heitä varten nimetty yhteyshenkilö.
Markkinointiyhteistyö
Maatalouskaupan ja rautakauppatuotteiden markkinointi tapahtuu pääosin Agrimarket-kuvastoissa. Maatalouskaupan viljelijäväestölle jaettava ns. vihreä kuvasto ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa ja rautakauppatuotteiden kuluttaja-asiakkaille suunnattu ns. sininen kuvasto kahdeksan kertaa vuodessa. Puutarhakaupan tuotteita markkinoidaan kolme kertaa kasvukaudella Multa-sormi-kuvastossa. Kussakin kuvastossa on noin […] [1] tuotetta ja niiden tuotanto ja postitus hoidetaan keskitetysti. Kuvastomarkkinointia täydennetään valtakunnallisella ammattilehti-ilmoittelulla, kohderyhmittäin suunnatulla suora-markkinoinnilla sekä ketjun verkkosivuilla tapahtuvalla markkinoinnilla. Hakija ilmoittaa, että hintayhteistyön kohteena olevien kuvasto- ja muiden kampanjatuotteiden osuus koko ketjun myynnistä on vuositasolla alle […] %1. Yhteishinnoittelun piirissä olevat tuotteet ovat pääosin rauta- ja puutarhakaupan tuotteita. Rauta- ja puutarhakaupan kokonaismyynnistä yhteishinnoittelun piirissä olevien tuotteiden osuus on noin […] %1.
Vuonna 1998 myönnetyn poikkeusluvan mukaisesti kuvastomarkkinoinnissa ilmenevät koko Agrimarket-ketjussa yhteneväiset kampanjahinnat ovat voimassa enintään kaksi kuukautta. Hakija on pyytänyt, että poikkeuslupaa uusittaessa kampanjahinnoista sopiminen sallittaisiin kerralla enintään neljän kuukauden ajaksi.
Ketjuun kuuluvat alueosuuskaupat ja Hankkija-Maatalous määrittelevät kuitenkin omien myymälöidensä osalta itse viime kädessä sen, millä hinnalla tuotteet myydään ja voivat halutessaan alittaa kuvastoissa ilmoitetut hinnat. Yhteistyö ei myöskään rajoita osapuolten oikeutta markkinoida ja mainostaa tuotteita itsenäisesti.
Hankintayhteistyö
Hankkija-Maatalous toimii edustamiensa tuotteiden hankintakanavana ketju-yksiköille. Ketjun valikoimiin kuuluvien muiden tuotteiden osalta Hankkija-Maatalouden hankintayksikkö sopii tuotteiden osto- ja toimitusehdot tavarantoimittajien kanssa.
Rautakauppatuotteiden osalta hankintakanavina ovat Hankkija-Maatalouden lisäksi muun muassa Intrade Partners Oy ja Rainex Partners Oy ja puutarhakauppatuotteiden osalta Intrade Partners Oy.
Vaikka hankinnat tapahtuvat pääosin edellä mainituista S-ryhmän hankinta-yhtiöistä, osuuskaupat ja niiden ketjuyksiköt voivat myös itsenäisesti rajoituksetta hankkia tuotteita haluamistaan hankintalähteistä.
Agrimarket-ketjun asema markkinoilla
Maatalouskauppa
Maataloudessa käytettäviä tuotteita myy laajalla tuotevalikoimalla S-ryhmän Agrimarket-ketjun lisäksi K-ryhmään kuuluva K-maatalous -ketju. Molemmilla on toimipaikkoja koko maassa. Maatalouskaupassa toimii lisäksi tietyille tuote-sektoreille erikoistuneita yrityksiä kuten tuotantotarvike-, vilja- ja konekauppaa harjoittavat Yrittäjien Maatalous Oy sekä Maatalouskauppiaiden Tukku Oy, viljakauppaa harjoittava Avena Nordic Grain, karjatalouskoneiden kauppaa harjoittavat De-Laval Oy ja Pellonpaja Oy sekä rehukauppaa harjoittavat Kinnusen Mylly Oy ja Feedex Oy. Edellisten lisäksi esimerkiksi maatalouskone- ja tarvikekaupassa on kymmeniä pieniä valmistajia ja maahantuontiyrityksiä.
Suomessa ei ole saatavilla maatalouskauppaa kuvaavia kokonaisvaltaisia tilastoja. Hakija on arvioinut Agrimarket-ketjun ja S-ryhmän markkinaosuudeksi maatalouskaupassa vuonna 1996 noin 38 %. Nyt hakija on hakemuksessaan arvioinut Agrimarket-ketjun osuuden nousseen yli 40 %:n. K-ryhmän julkaiseman Kehittyvä Kauppa -lehden (5/03) mukaan vuonna 2002 maatalouskaupan kokonaismarkkinat olivat noin 1900 miljoonaa euroa, josta S-ryhmän myyntiä oli noin 802 miljoonaa euroa. Tämän tilaston perusteella S-ryhmällä oli 42 %:n markkinaosuus, K-ryhmällä 35 %:n markkinaosuus, Yrittäjien Maatalous Oy:llä ja Suomen Maataloustukulla kummallakin 4 %:n markkinaosuus ja muilla yhteensä noin 15 %:n markkinaosuus.
Rautakauppa
Agrimarket-ketjun rautakauppa koostuu kodin ja pihapiirin peruskunnostuksessa käytettävistä tuotteista, maatilarakentamisen perustarvikkeista, pien-koneista ja työkaluista. Ketjussa on 42 laajimman valikoiman myymälää, joista voi ostaa myös sisustustarvikkeita.
Rauta- ja rakennustarvikealan markkinoiden määrittelyä vaikeuttavat tilasto-aineiston vaillinaisuuden lisäksi muun muassa alan tuotteiden monipuolisuus, myynnin hajaantuminen usealle kaupan eri toimialalle, alalla käytettyjen jakeluteiden moninaisuus sekä samojen yritysten ja toimipaikkojen osallistuminen sekä tukku- että vähittäiskauppaan. Esimerkiksi valmistajien oma myynti suoraan loppuasiakkaille on rauta- ja rakennustarvikealalla yleistä. Asiakkaalle ratkaisevina tekijöinä ostopaikan valinnassa voivat olla erot toimittajan tarjoamissa toimitusajoissa ja -tavoissa, toimitukseen liittyvissä tai samassa yhteydessä hankittavissa olevissa liitännäispalveluissa tai myyjän tarjoamissa rahoitusvaihtoehdoissa. Edellä mainituista syistä johtuen vähittäiskauppa-yritykset kilpailevat markkinoilla paitsi keskenään myös valmistajien oman suoramyynnin ja tukkukauppaa harjoittavien yritysten kanssa. Tässä kuitenkin tarkastellaan vain tarjontaa, joka tapahtuu vähittäiskaupasta loppukäyttäjille.
Rautakaupassa pääasiallisen kilpailijaryhmän muodostavat K-rauta-, Rautia- ja Starkki-ketjut, joiden lisäksi alalla toimii useita pienempiä erikoisliikkeitä. Kehittyvä Kauppa -lehden (5/03) mukaan rauta- ja rakennustarvikekaupan myynti oli vuonna 2002 arvoltaan noin 2823 miljoonaa euroa, josta S-ryhmän myyntiä oli noin 221 miljoonaa euroa. Markkinaosuudet jakautuivat edellä mainitun tilaston perusteella vuonna 2002 seuraavasti: K-ryhmä 31 %, Starkki 17 %, Puukeskus 12 %, Puumerkki 8 %, S-ryhmä 8 %, Värisilmä ja Teesi 6 %, RTV 4 %, muut yksityiset ketjut 6 % ja muut 9 %. Agrimarket-ketjun markkinaosuudeksi rautakaupan kokonaismarkkinoista hakija on arvioinut […] % [2].
Puutarhakauppa
Puutarhakauppa sisältää lannoitteiden, kasvualustojen, puutarhatarvikkeiden ja -koneiden sekä taimien myynnin. Puutarhakauppaa harjoitetaan 71 Agrimarket-ketjun myymälässä, joista 11 on osuuskauppojen puutarhamyymälöitä.
Alalla toimii lukuisia yksittäisiä puutarhamyymälöitä ja yrityksiä. Ketjuuntuneen kaupan markkinaosuus onkin maatalous- ja rautakauppaa pienempi. Hakija on Suomen Gallup Oy:n tekemään Kotipuutarha 2001-tutkimukseen viitaten arvioinut Agrimarket-ketjun markkinaosuudeksi noin […] %2. S-ryhmän puutarhakaupan markkinaosuudeksi voidaan arvioida […] %2. S-ryhmän Multasormi- ja Kesäpiha-puutarhamyymälöiden suurin kilpailija on K-ryhmän Kotipihaketju, johon kuuluvat K-Rauta, K-Maatalous ja Rautia. K-ryhmän yhteenlasketuksi puutarhakaupan markkinaosuudeksi hakija on arvioinut noin […] %2.
Kilpailevien yritysten pääsy markkinoille
Agrimarket-ketjun toiminta kattaa koko valtakunnan. Myös keskeiset kilpailevat ketjut toimivat valtakunnallisesti. Hakija on katsonut, että maantieteellisiä markkinoita on siten tarkoituksenmukaista pitää Suomen laajuisina. Poikkeuksena on Hankkija-Maatalouden harjoittama viljan vientikauppa.
Hakijan mukaan uusien kilpailijoiden markkinoille tuloon ei ole merkittäviä esteitä millään käsiteltävänä olevilla tuotemarkkinoilla. Maatalouskaupassa toimii Agrimarket-ketjun ja K-maatalous -ketjun lisäksi paljon pieniä valmistajia ja maahantuontiyrityksiä sekä tietylle tuotesektorille erikoistuneita yrityksiä. Viime vuosina Suomeen on tullut rauta- ja puutarhakaupassa uusia kansain-välisiä kilpailijoita. Muun muassa saksalainen Bauhaus avasi myymälänsä vuonna 2001. Ruotsalainen Plantagen-ketju tuli puolestaan yritysostoin Suomeen vuonna 2002.
Hakijan näkemys yhteistyön tehokkuusvaikutuksista
Hakijan mukaan ketjumaisella toiminnalla on oleellinen kustannuksia säästävä ja tehokkuutta lisäävä vaikutus Agrimarket-ketjussa olevien yritysten toimintaan. Ketjuun osallistuvat liikkeet säästävät kustannuksia hankintojen keskittämisellä, yhtenäisillä ketjuvalikoimilla, yhteisellä markkinoinnilla ja keskitetyllä suunnittelulla. Keskitetyn toiminnan ansiosta myös tavarantoimittajat säästävät kustannuksissaan, jolloin tuotteet saadaan hankittua edullisemmin osto-ehdoin.
Ketjun rakenteesta johtuen suhteellisesti suurimmat hyödyt ketjussa muodostuvat osuuskaupoille. Ilman ketjutoiminnan tuottamia tehokkuusetuja osuuskaupat eivät hakijan mukaan kykenisi harjoittamaan maatalous-, puutarha- ja rautakaupassa myytävien tuotteiden kauppaa läheskään nykyisessä laajuu-dessa.
Kampanjayhteistyön valikoimien ja hinnoittelun suunnittelu ja toteuttaminen keskitetysti riittävän pitkille ajanjaksoille vähentää työtä ja kustannuksia markkinoinnin ja mainonnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Valtakunnallisella markkinoinnin suunnittelulla ja markkinointikampanjoilla kyetään edistämään myyntiä ja suunnittelemaan sekä ennustamaan tuotteiden menekkiä. Tämä mahdollistaa edullisemmat hankintahinnat ja alentaa toiminnan kustannuksia. Ketjumarkkinointi myös vähentää paikallisen markkinoinnin tarvetta ja kustannuksia. Vaikka markkinointikampanjan kohteena olevien tuotteiden myynti muodostaa vain vähäisen osan koko ketjun myynnistä, se lisää ketjun yhtenäisyyttä ja tunnettavuutta markkinoilla ja tehostaa siten toimintaa ja edistää ketjun kilpailukykyä markkinoilla. Hakija on arvioinut, että keskitetyllä markkinoinnilla saavutetaan vuositasolla keskimäärin […] [3] euron säästöt kunkin mukana olevan osuuskaupan/yhteisyhtiön osalta eli yhteensä […] 3 euroa vuodessa. Säästö muodostuu pääosin […] 3 kustannuksista, jotka syntyisivät kussakin osuuskaupassa/yhteisyhtiössä vastaavantasoisten markki-nointipalvelujen tuottamisesta. Henkilöstöön liittyvien kustannusten lisäksi säästöä syntyy kuvastotuotannon ja muiden markkinointitoimenpiteiden volyymien keskittämisestä. Säästö on laskennallinen, koska osuuskaupat eivät kustannussyistä voisi toteuttaa vastaavaa markkinointia itsenäisesti.
Vaikutukset toiminnan tehostumisena ja hankintaehtojen parantumisena ovat merkittävästi tätä suuremmat. Osuuskauppojen mukanaolo Agrimarket-ketjussa lisää keskitetyn hankinnan volyymeja ja parantaa tavarantoimittajilta saatavia hankintaehtoja hakijan mukaan tuoteryhmästä riippuen arviolta noin […] % 3, keskimäärin kuitenkin alle […] % 3. Oleellista on, että ketjussa mukanaolevien osuuskauppojen osalta hankintaehtojen parantuminen on ketjutoiminnan johdosta suhteellisesti huomattavasti suurempi, kuin Hankkija-Maataloudelle, koska Hankkija-Maatalous edustaa yksin suurinta osaa Agrimarket-ketjun hankintavolyymista. Ketjuyhteistyöllä saavutetaan säästöjä edellä sanotun lisäksi muun muassa keskitetyn hankintatoiminnan kustannuksissa ja logistiikkakustannuksissa, tietojärjestelmäkustannuksissa, valikoimien muodostamisessa ja myyntihenkilöstön koulutuksessa. Hakijan mukaan näiden kustannushyötyjen osuus on arviolta […] 3 euroa vuodessa.
Kampanjahinnoittelujaksojen pidentämisestä saatavat hyödyt
Hakija on korostanut, että markkinointikampanjoiden suunnittelua ja toteutusta olisi edelleen tehostettavissa, jos markkinointijaksoja voitaisiin tarvittaessa pidentää nykyisestä kahdesta enintään neljään kuukauteen. Tämä lisäisi markkinointisuunnitteluun pitkäjänteisyyttä, vähentäisi tarpeetonta työtä ja kustannuksia sekä helpottaisi sesonkikohtaisten suunnitelmien laatimista luonnollisemmille ajanjaksoille. Hakijan mukaan enintään kahden kuukauden pituinen hinnoittelujakso rajoittaa Agrimarket-ketjun ketjumarkkinoinnin tehokasta organisointia. Rajoitus haittaa käytännössä myös Hankkija-Maatalouden omaa markkinointia Agrimarket-ketjun osana.
Kuvastotuotteiden myyntisesonki on pääsääntöisesti kahta kuukautta pidempi. Maatalouskaupan kuvastotuotteet ovat enimmäkseen viljelijöiden tarvitsemia tuotantopanoshankintoja, joiden lyhytkestoisia hinnoittelujaksoja on vaikea perustella asiakkaille. Puutarhakaupassa useiden tuotteiden myyntisesonki on koko kauden mittainen keväästä syksyyn. Myös rautakaupassa monien tuotteiden sesonki ja myyntiaika on toimialan luonteen mukaisesti huomattavasti yli kaksi kuukautta. Markkinointia suunnitellaan pitkäjänteisesti sesongeittain, joiden kesto on jopa neljää kuukautta pidempi. Tuotteiden luontaisen myyntisesongin huomioiminen markkinoinnin suunnittelussa ja hinnoittelussa olisi nykyistä kustannustehokkaampi toimintatapa. Kahden kuukauden välein tapahtuva koko kampanjatuotteiston hintojen määrittely aiheuttaa turhaa työtä ja jäykistää toimintaa eikä tue ketjun tavoitteena olevaa pysyvästi edullista hintamielikuvaa. Kampanjoita on jatkossakin tarkoitus toteuttaa myös lyhempikestoisina, mutta mahdollisuus pidempiin jaksoihin antaisi lisää joustavuutta toimintaan, jolloin kampanjoiden suunnittelussa voitaisiin keskittyä markkinoinnin ja kilpailutilanteen kannalta oleellisiin asioihin.
Hakija on esittänyt Kilpailuvirastolle arviolaskelman kustannussäästöistä, joita kampanjahinnottelujaksojen voimassaoloaikojen pidentäminen synnyttäisi. Noin […] [4] euron lisäsäästöt muodostuisivat markkinointisuunnittelun ja hinnoittelun henkilötyön säästymisenä ja kuvastokustannusten säästymisenä. Ketjumarkkinointitoimenpiteistä päättävien valikoima- ja markkinointiryhmien kokouksia voitaisiin tehostaa ja työmäärää vähentää. Kuvastojen ilmestymisajankohdat voitaisiin määritellä joustavammin, niiden voimassaoloaikoja voitaisiin pidentää ja ilmestymiskertoja vähentää ilman, että menetetään mahdollisuus koko sesongin ajan kestäviin yhtenäisiin kampanjoihin.
Hyötyjen välittyminen asiakkaille
Hakemuksessa todetaan, että S-ryhmän Agrimarket-ketjun markkinointi- ja hintayhteistyöllä saavutetut tehokkuusedut ovat koituneet asiakkaiden hyödyksi muun muassa alentuneina kuluttajahintoina sekä valikoimien ja palvelun parantumisena. Ketjuyhteistyöllä aikaansaatava osuuskauppojen kilpailu-kyvyn kasvu turvaa toimivan kilpailun niiden vaikutusalueilla.
Hakija toteaa, että Agrimarket-ketjun suuresta markkinaosuudesta huolimatta kilpailu maatalouskaupassa on kovaa ja lisääntynyt entisestään uusien yrittä-jien ja toimintatapojen myötä. Toimiva kilpailu takaa sen, että pääosa tehokkuushyödyistä kanavoituu asiakkaille. Hakijan mukaan tästä on osoituksena muun muassa Hankkija-Maatalouden myyntikateprosentin aleneva kehitys.
Hakijan mukaan rauta- ja puutarhakaupan markkinoilla Agrimarket-ketjun markkinaosuudet ovat alhaiset ja edelleen lisääntyvässä kilpailussa menestyminen edellyttää kilpailukykyisiä hintoja, laajoja valikoimia ja parempaa palvelua asiakkaille. Hintayhteistyön kohteeksi kampanjakuvastoissa ja muussa yhteismarkkinoinnissa valittavat tuotteet ovat pääosin rauta- ja puutarha-kaupan tuotteita. Hakija on esittänyt arvion, että yhteishinnoiteltujen tuotteiden hinnat ovat […] 4 % normaalia alhaisempia.
Asianosaisten lausunnot
Kilpailuvirasto pyysi hakemuksesta lausunnon 16.5.2003 kymmeneltä eri taholta. Mukana oli maataloustuotantoa, kaupan alaa ja kuluttajia edustavia järjestöjä sekä alalla toimivia elinkeinonharjoittajia. Lausunnon antoivat Junkkari Oy, Suomen Yrittäjien Maatalous Oy, Agritek Oy, Maa- ja metsä-taloustuottajain Keskusliitto MTK ry sekä Teknologiateollisuus ry.
Junkkari Oy:n 21.5.2003 päivätyssä lausunnossa todetaan muun muassa, että maataloustarvikemarkkinoilla ei ole vuoden 1998 päätöksen jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia yrityksen valmistamissa tuoteryhmissä. Junkkari Oy:n mukaan kampanjayhteistyö on lisännyt kilpailua asiakkaiden eduksi. Yhteis-työllä aikaansaadut tehokkuushyödyt ovat välittyneet myös asiakkaille. Pääasiallisena syynä tähän ovat olleet suuremmat valmistussarjat, jotka mahdollistavat alhaisemmat tuotantokustannukset ja myyntihinnat. Lausunnossa todetaan lisäksi, että olisi sekä valmistajan että asiakkaan kannalta parempi, että hinnat olisivat kiinteät pidemmän ajan kuin kaksi kuukautta.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry toteaa 23.5.2003 päivätyssä lausunnossaan, ettei maataloustarvikemarkkinoilla ole tapahtunut viiden vuoden aikana olennaisia rakenteellisia muutoksia. MTK:n mukaan markki-nointiyhteistyöhön kuuluvilla kampanjoilla on kilpailua kiihdyttävä vaikutus, joskin pieniä volyymeja tarjoavien tavarantoimittajien alalle pääsy saattaa vaikeutua. MTK on todennut, että kampanjayhteistyö lisää ketjujen välistä kilpailua kampanjatuotteissa ja alentaa näiden tuotteiden hintoja. Koska täsmällisiä tehokkuusetuja on vaikea arvioida, MTK on lausunnossaan katsonut, että hakijan tulisi esittää näyttöä tehokkuuseduista edellisen poikkeusluvan ajalta. MTK vastustaa sallitun hintayhteistyöajan pidentämistä. MTK perustelee tätä sillä, että vuodenaikojen vaihtelu tekee useasta rauta- ja puutarha-alan tarvikkeesta hyvin sesonkiluonteisen, jolloin kauppiaalle tulee tarve myydä varasto pois uuden sesongin tieltä. Liian pitkät hintasopimukset johtavat todennäköisesti hintatason liialliseen joustamattomuuteen. MTK on katsonut, että lupaan tulisi liittää vastaavat ehdot kuin vuonna 1998 myönnetyssä luvassa oli.
Suomen Yrittäjien Maatalous Oy:n (SYM) lausunnossa 3.6.2003 todetaan, että K-maatalous-ketjulla ja Agrimarket-ketjulla on hyvin hallitseva markkina-asema maatalouden tuotantotarvike- ja konekaupassa – traktoreita lukuun ottamatta. SYM:n mukaan puutarha- ja rautakaupassa neljän kuukauden mittaiset hinnoittelujaksot saattaisivat olla hyväksyttävissä, koska kampanjoista saattaa tulla kuluttajille etuja normaalihinnoitteluun verrattuna. SYM kuitenkin vastustaa hinnoittelujaksojen pidentämistä maatalouden massatavarakaupassa, koska niissä tuotteissa se saattaisi rajoittaa pienempien yritysten kilpailuedellytyksiä tarjoamatta asiakkaille selviä etuja.
Agritek Oy ei 4.6.2003 päivätyn lausuntonsa mukaan vastusta S-ryhmän Agrimarket-ketjun poikkeuslupahakemusta. Ketjun sisäisestä markkinointi-yhteistyöstä ei aiheudu kilpailua rajoittavia vaikutuksia tuotemerkkien ja jakelukanavien välisessä kilpailussa.
Teknologiateollisuus ry ilmoittaa lausunnossaan 5.6.2003 puoltavansa hakemuksen mukaisen poikkeusluvan myöntämistä S-ryhmälle. Teknologiateollisuus ry:n käsityksen mukaan S-ryhmän markkinointiyhteistyö lisää kilpailua markkinoilla, tehostaa kaupan ja maatalouskoneteollisuuden toimintaa sekä takaa näin asiakkaille edullisemmat hinnat. Lisäksi lausunnossa todetaan yhteismarkkinoinnin johtavan suurempaan kappalemyyntiin, mikä laskee kaupan ja teollisuuden kustannuksia ja hyödyttää näin asiakkaita.
Starkki Oy (Starkki) on lausunnossaan 10.6.2003 todennut, ettei markkinoilla sen käsityksen mukaan ole tapahtunut rakenteellisia muutoksia vuoden 1998 jälkeen. Starkin mukaan hakijan ehdottama neljän kuukauden kampanjajakso on perusteltu asianmukaisesti. Starkki puoltaa poikkeusluvan jatkamista hakemuksesta ilmenevin uusin ehdoin. Starkki on todennut, että yhteisostojen mahdollistamat suuremmat hankintaerät vaikuttavat hintaan edullisesti. Yritys katsoo, että markkinointiyhteistyö ei tässä tapauksessa vaikuta kilpailua estävästi, vaan on kuluttajalle hyödyksi.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Kilpailunrajoituslain (480/92) 6 §:n 1 kohdassa kielletään samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien tai näiden yhteenliittymien hintoja ja vastikkeita koskevat sopimukset, suositukset ja vastaavat järjestelyt. Agrimarket-ketjuun kuuluvien yritysten maatalous-, rauta- ja puutarhakaupan tuotteita koskeva yhteistyö on kilpailunrajoituslain 6 §:n kieltämää hintayhteistyötä.
Kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hakemuksesta määrätä, ettei lain 6 §:n säännöstä sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Hakijan esittämien selvitysten, saatujen lausuntojen ja Agrimarket-ketjulle aikaisemmin myönnetyn poikkeusluvan perusteena olleiden seikkojen nojalla Kilpailuvirasto katsoo, ettei Agrimarket-ketjuun kuuluvien yritysten aikaan-saamassa maatalous-, rauta- ja puutarhakaupan ketjumarkkinointia koskevassa hintayhteistyössä tai ketjuun kuuluvien yritysten kilpailuolosuhteissa ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka estäisivät poikkeusluvan uusimisen.
Kilpailuvirasto katsoo, että hakija on esittänyt riittävät perustelut kampanja-hinnoitteluajanjaksojen pidentämiselle kahdesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Muun muassa hakijan esittämän numeerisen näytön perusteella Kilpailuvirasto arvioi, että tuotteiden sesonkiluonteisuus huomioon ottaen mahdollisuus neljän kuukauden jaksoihin tuo merkittäviä säästöjä ja parantaa markkinoinnin tehokkuutta.
Poikkeuslupa
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta S-ryhmään kuuluvassa Agrimarket-ketjussa harjoitettavaan hintayhteis-toimintaan, joka koskee yhteisissä mainoksissa (ilmoituksissa) käytettävistä hinnoista sopimista yhteisen valtakunnallisen tai alueellisen yhteis-markkinoinnin toteuttamiseksi eikä sellaisten hyödykkeiden (tavaroiden ja palveluiden) ostohinnoista sopimiseen, jotka hankitaan myytäväksi tässä poikkeuslupapäätöksessä tarkoitettujen elinkeinonharjoittajien yhteismarkki-noinnissa.
Poikkeusluvan ehdot
Poikkeuslupa on voimassa seuraavien ehtojen vallitessa:
- yhteismarkkinointihinnoista sovitaan sellaisen markkinoinnin toteuttamiseksi, johon kuuluu myytävän hyödykkeen hinnanalennus tai erityinen edullisuus
- yhteismarkkinointihinnoista sovitaan kerrallaan enintään neljän kuukauden ajaksi
- yhteistyöhön osallistuva elinkeinonharjoittaja voi alittaa sovitun hinnan ja mainostaa yhteismarkkinoinnin kohteena olevia hyödykkeitä itsenäisesti
- yhteismarkkinointiin osallistuva elinkeinonharjoittaja voi halutessaan hankkia yhteismarkkinoinnissa myytävät hyödykkeet myös muualta kuin Hankkija-Maataloudelta, Intrade Partners Oy:stä, Rainex Partners Oy:stä tai niiden osoittamista ostopaikoista.
Poikkeusluvan voimassaoloaika ja sen perustelut
Poikkeuslupa on voimassa 1.3.2003–28.2.2006 välisen ajan.
Ottaen huomioon S-ryhmän maatalouskaupan merkittävän markkinaosuuden ja hakijan arvion markkinaosuutensa noususta yli 40 prosentin, Kilpailuvirasto katsoo, että Agrimarket-ketjun poikkeuslupa on perusteltua myöntää haettua lyhytaikaisempana. Lyhyempää poikkeuslupaa puoltaa myös myönnetty neljän kuukauden kampanjajaksotus. Vaikka hakija on esittänyt pitemmästä jaksotuksesta Agrimarket-ketjulle todennäköisesti muodostuvat tehokkuusedut, virasto haluaa seurata neljän kuukauden kampanjoinnin vaikutuksia alan kokonaismarkkinoihin.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §:n 1 kohta 19 § 1 momentti
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n mukaan hakea muutosta markkinaoikeudelta siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
[1] […] Tieto on liikesalaisuus.
[2] […] Tieto on liikesalaisuus.
[3] […] Tieto on liikesalaisuus.
[4] […] Tieto on liikesalaisuus.