Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimusta koskeva poikkeuslupa

Hakijat

Kansallis-Osake-Pankki
Osuuspankkien Keskuspankki Oy
Osuuspankkien Keskusliitto ry
Postipankki Oy
Suomen Yhdyspankki Oy
Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki
Säästöpankkiliitto ry
Älandsbanken Ab
Svenska Handelsbanken, Helsingin sivukonttori

Hakemus ja lisäselvitykset

Kansallis-Osake-Pankki, Osuuspankkien Keskuspankki Oy, Osuuspankkien Keskusliitto ry, Postipankki Oy, Suomen Yhdyspankki Oy, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki, Säästöpankkiliitto ry, Älandsbanken Ab sekä Svenska Handelsbanken, Helsingin sivukonttori, ovat hakeneet 25.1.1995 päivätyllä kirjeellä kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksen mukaiselle hintayhteistyölle. Hakijat ovat kilpailuviraston pyynnöstä toimittaneet lisäselvityksiä 10.4.1995 ja 29.8.1995 päivätyillä kirjeillä.

Polt- ja käteisautomaattiyhteistyötä koskeva sopimus

Kilpailuviraston käytettävissä olevien tietojen mukaan Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankki Oy:n yhdistymisellä Merita Pankki Oy:ksi sekä Säästöpankkien-Keskus-Osake-Pankin tiettyjen liiketoimintojen myynnillä Svenska Handelsbankenille ei ole vaikutuksia käytännön toimintaan Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksen puitteissa.

Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa sopijapuolten käyttämien atk-keskusten välisen online-tietoliikennejärjestelmän ylläpito Polt-käteisautomaattiyhteistyön osalta, kuvata tietoliikennejärjestelmän käyttöön liittyvät menettelytavat sekä varmistaa, että kunkin sopijapuolen asiakkaat voivat käyttää hyväkseen toisen sopijapuolen kaikkia käteisautomaatteja sopimuksessa määritellyllä tavalla.

Käteisautomaatin yhteiskäyttöiset toiminnot ovat käsittäneet sopimuksen allekirjoittamishetkellä rahan noston sekä saldo- ja tapahtumakyselyn kortin avulla yksilöidyltä tililtä. Sopimuksen mukaan osapuolet sopivat erikseen kirjallisesti muista käteisautomaattia koskevista yhteiskäyttöisistä toiminnoista. Sopijaosapuolilla on oikeus tarjota omille ja toisten sopijaosapuolten asiakkaille muitakin palveluita omilla käteisautomaateillaan.

Sopimuksen mukaan tilipankki maksaa tapahtumapankille kustakin tapahtumapankin käteisautomaatilla tehdystä Polt-tapahtumasta pankkitekniikkavaliokunnassa vahvistettavat tapahtumamaksut sopijapuolten sopimia laskentaperiaatteita noudattaen. Tilipankilla tarkoitetaan sopimuksessa sopijapuolena olevaa tai sen edustamaa pankkia, jossa olevaan tiliin käteisautomaattia käyttävän asiakkaan kortti on liitetty, ja tapahtumapankilla sopijaosapuolta tai sopijapuolen tai sopijapuolten omistamaa tai edustamaa yhteisöä, jonka omistamalla tai hallitsemalla käteisautomaatilla tapahtuma tehdään.

Tapahtumamaksut määritetään vuosittain etukäteen siten, että sopijapuolten ehdottamista tapahtumamaksuista suurin ja pienin suljetaan pois. Tapahtumaksuksi määritellään jäljelle jääneiden ehdotusten keskiarvo. Kukin sopijapuoli maksaa yhteensä eri tapahtumapankeille kalenterivuosittain tapahtumamaksuja vähintään 200 000 Polt-käteisnostotapahtumasta. Tällä katetaan toiminnan vaatimia perusvalmiuden ylläpitoon liittyviä kustannuksia. Jos sopijaosapuolen Polt-käteisnostotapahtumamäärät jäävät alle 200000 tapahtuman, niin maksu jaetaan todelliset tapahtumamäärät ylittävältä osalta tapahtumapankeille automaattien lukumäärän mukaisessa suhteessa.

Hakijoiden mukaan tapahtumamaksuja määriteltäessä on pyritty todellisia kustannuksia vastaaviin korvauksiin. Tapahtumamaksu on kortinhaltijan pankin suorittama korvaus niistä kustannuksista, joita käteisautomaatin käytöstä aiheutuu tapahtumapankille (automaattia ylläpitävä pankki). Tapahtumapankki toimii palveluketjussa kortinhaltijan pankin asiamiehenä. Hakijoiden mukaan järjestelmän toiminnan kannalta on välttämätöntä, että asiamiehenä toimivan pankin tulee saada korvaus työstään.

Kustannusten laskennassa käytettävät parametrit ja yksityiskohdat valmistellaan Suomen Pankkiyhdistyksen alaisuudessa toimivassa Polt-jaostossa vuosittain pankkitekniikkavaliokunnalle päätettäväksi. Yksikkökustannusten laskennassa käytetään polt-tilastojen tapahtumamääriä. Voimassa olevat Polt-sopimuksen mukaiset tapahtumamaksut ovat käteisnoston osalta […]1 mk ja kyselyn osalta […]1 mk.

Suomen Pankkiyhdistyksen alaisen Polt-jaoston 15.4.1992 päivätyssä muistiossa, joka on poikkeuslupahakemuksen liitteenä, on ko. jaoston laatima selvitys tapahtumahinnoittelun perusteiksi. Selvityksessä kustannukset sovittiin laskettavan vuoden 1991 toteutuneiden kustannusten perusteella. Hinnoittelun perustaksi sovittiin OKO:n liittymisen yhteydessä käytetty laskentapohja. Laskentapohjan käsittelyssä sovittiin laskentaan mukaan otettavaksi seuraavat osakokonaisuudet: automaattilaitteisto, tietoliikenne, rahahuolto, Polt-laitteisto-verkko sekä ohjelmisto-, hoito- ja tilakustannukset.

Tilipankki perii omilta asiakkailtaan maksut palveluhinnastonsa ja/tai asiakkaan kanssa tehdyn tili- ja palvelusopimuksen mukaisesti. Mikäli jokin tapahtumapankki tarjoaa käteisautomaatillaan palveluita, joihin liittyy sellaisia kuluja tai maksuja, jotka eivät aiheudu polt-käteisautomaattien järjestelmästä, kukin tapahtumapankki hinnoittelee myös ne itsenäisesti ja veloittaa ne omilla käteisautomaateillaan. Mikäli tapahtumapankki ryhtyy veloittamaan tällaisia maksuja, sen tulee ilmoittaa kirjallisesti sopijapuolille yhtä kuukautta ennen maksujen veloittamismenettelyn aloittamista. Kukin tapahtumapankki vastaa hintailmoittelusta käteisautomaateillaan itsenäisesti.

Sopijapuolina olevien pankkien asiakashinnoitteluratkaisut poikkeavat toisistaan. Useimmat pankit eivät ole perineet asiakkailtaan käteisautomaattitapahtumista lainkaan palkkioita. Hakijoiden mukaan palvelupakettien hinnoittelussa pankit ovat yleisesti pyrkineet kannustamaan käteisautomaattein käyttöä.

Sopimuksen mukaan kotimaiseen yhteiskäyttöön mukaan otettavan uuden osapuolen on oltava luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu talletuspankki. Uusilla sopijapuolilla on mahdollisuus päästä mukaan käteisautomaattien yhteiskäyttöön kahden vuoden välein. Lisäksi uusi osapuoli on velvollinen maksamaan liittymismaksun.

Liittymismaksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon seuraavat seikat: 1) sopijapuolten käteisautomaattijärjestelmän käyttämät investointi- ja kehittämiskustannukset (arvioidut välittömät investointikustannukset olivat 1.1.1994 mennessä 700 miljoonaa markkaa) 2) uuden sopijapuolten käteisautomaattijärjestelmään liittymisestä muille sopijapuolille aiheutuvat kustannukset sekä 3) uuden sopijapuolen käteisautomaattijärjestelmään liittymisestä saama hyöty ottaen huomioon, kuinka monta käteisautomaattia uusi sopijapuoli liittää yhteiskäyttöön ja kuinka monta käteisautomaattia uusi sopijapuoli saa käyttöönsä. Liittymismaksu on sitä suurempi, mitä vähemmän käteisautomaatteja uusi sopijapuoli liittää yhteiskäyttöön. Liittymismaksu ei ole kiinteä. Lopullisen liittymismaksun suuruuden määräävät sopimuksessa jo olevat sopijapuolet ja uusi sopijapuoli ottaen huomioon edellä mainitut seikat ja kuhunkin yksittäistapaukseen liittyvät erityispiirteet. Sopimuksessa jo olevat sopijapuolet päättävät liittymismaksun jakotavasta.

Pankkien väliset tiedonsiirtoyhteydet Suomessa

Suomen Pankin julkaiseman selvityksen (”Suomen maksu- ja selvitysjärjestelmät”, 1992 A:84) mukaan pankkien atk-järjestelmien muodostama infrastruktuuri koostuu lukuisista eri osakokonaisuuksista, joiden kautta yksittäinen pankkikonttori on yhteydessä muihin pankkikonttoreihin Suomessa tai ulkomailla. Pankkien sähköisen jakeluverkon tekninen perusta ja palveluiden tuotannon ydin muodostuvat lukuisista tietokoneista ja päätejärjestelmistä varusohjelmistoineen sekä niitä yhdistävistä tietoliikenne- ja televerkoista.

Pankkien väliset tiedonsiirtoyhteydet muodostuvat Suomessa kahdesta erillisestä järjestelmästä: eri pankkien käteispankkiautomaatteja yhdistävästä Polt-verkosta ja maksuliikenteen massatapahtumia välittävästä eräsiirtoverkosta. Lisäksi kansainväliset maksuliikenneyhteydet hoidetaan pääasiassa Swift-verkon kautta.

Ensimmäiset yhteiskäyttöiset pankkiautomaatit otettiin Suomessa käyttöön 1980-luvun alussa, jolloin liikepankkien automaattiverkko tuli käyttöön. Paikallispankit perustivat sen jälkeen oman yhteiskäyttöverkkonsa. 1990-luvun alkuun asti pankkien itsepalveluautomaatit toimivat kahdessa verkossa. Nykyinen kaikkien pankkien yhteinen automaattiverkko muodostui, kun pankit sopivat erillisten pankkiautomaattiverkkojensa yhdistämisestä vuoden 1990 keväästä alkaen. Pankkien itsepalveluautomaatit on yhdistetty kunkin pankin omiin tietojärjestelmiin. Eri pankkien automaatteja hoitavat tietojärjestelmät ovat Polt-verkon kautta yhteydessä toisiinsa. Asiakkaan käyttäessä automaattia tieto välittyy reaaliajassa tietoverkon kautta asiakkaan tilipankkiin.

Pankkien välinen eräsiirtoverkko syntyi, kun pankkien atk-keskusten automatisointitarpeen ja maksuliikenneaineistojen määrän kasvun takia pankit yhdistivät 1980-luvun lopulta alkaen maksuliikennejärjestelmiään suorilla kahdenkeskisillä tietoliikenneyhteyksillä, joissa maksuliikenneaineiston välitys hoidetaan eräsiirtoina. Eräsiirtoverkossa jokainen pankki lajittelee toisten pankkien asiakastileille tulleet tapahtumat pankkiryhmittäin ja välittää niiden tiedot saajapankeille eräsiirtona pankkienvälistä eräsiirtoverkkoa käyttäen.

Swift-verkon ja siihen liittyvien palvelujen avulla pankit voivat hoitaa kansainväliset maksut, tiliotteet ja muut pankkitoimintaan liittyvät tapahtumat maailmanlaajuisesti.

Pankkiautomaattipalvelujen markkinat Suomessa

Tällä hetkellä Suomessa toimiva automaattiverkosto sisältää rahaajakavia, tilisiirto- ja tilioteautomaatteja. Suomen Pankkiyhdistyksen kokoamien tilastojen mukaan suomalaisilla talletuspankeilla eli liikepankeilla, osuuspankeilla, säästöpankeilla sekä Suomessa toimivilla ulkomaisilla pankeilla oli yhteensä 2833 rahaajakavaa pankkiautomaattia vuonna 1994. Pankkien 2833 rahaajakavista automaateista 1984 oli automaatteja, jotka tarjosivat tilinsiirtopalvelua ja 1288 automaatteja, jotka tarjosivat tiliotepalvelua. Rahaajakavien automaattien kokonaismäärä on kääntynyt lievään laskuun vuoden 1994 aikana, kun taas erityisesti tilisiirtoautomaattien, mutta myös tilioteautomaattien, määrä on lisääntynyt 1990-luvun alkupuolella.

Pankkien itsepalveluautomaateilla oli yhteensä 286,7 milj. käyttökertaa vuonna 1994. Käyttökerroista nostoja oli 170,5 milj. kpl, tilisiirtoja 39,6 milj.kpl, nostokyselyjä 55,6 milj.kpl ja tilisiirtokyselyjä 21,0 milj. kpl. Pankkiautomaattinostoja tehtiin markkamääräisesti yhteensä 64,8 mrd.mk ja automaattinoston keskimääräinen mk-määrä oli 379,81 vuonna 1994.

Käteisautomaattiverkko on Suomessa asukaslukuun suhteutettuna Euroopan laajin ja automaattien käyttö on ollut Suomessa todennäköisesti vilkkainta Euroopassa. Suomalainen käteisautomaattijärjestelmä on myös teknisesti erittäin pitkälle kehittynyt.

Pankkiautomaattien kautta tarjottavien rahanjakopalvelujen markkinoita hallitsee Suomessa Automatia Pankkiautomaatit Oy, joka on Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n, Postipankki Oy:n ja Suomen Yhdyspankki Oy:n vuonna 1994 perustama yhteisyritys. Automatia Pankkiautomaatit Oy:lle on siirretty perustajapankkien aikaisemmin omistamat rahaajakavat pankkiautomaatit ja yhtiön tehtävänä on huolehtia koti- ja ulkomaista setelirahaa jakavien automaattien toiminnasta. Automatia Pankkiautomaatit Oy:llä on huomattava markkinaosuus automaattien kautta tarjottavien rahanjakopalvelujen tarjoajana. Automatia Pankkiautomaatit Oy ei ole osapuolena Polt-sopimuksessa, mutta se omistaa valtaosan niistä automaateista, jotka ovat Polt-sopimuksen tarkoittaman yhteiskäytön piirissä. Automatia Pankkiautomaatit Oy on yhteistyössä Polt-sopimuksen osapuolten kanssa siten, että Automatia Pankkiautomaatit Oy:n tietotekniset yhteydet muihin pankkeihin kuin sen osakaspankkeihin kulkevat toistaiseksi Polt-sopimuksen mukaisesti. Käytännössä Automatia Pankkiautomaatit Oy toimii Polt-sopimuksen mukaisena yhtiöön kuuluvien osakaspankkien tapahtumapankkina. Automatia Pankkiautomaatit Oy:n osakasyhtiöt ovat ilmoittaneet muuttaneensa yhtiön omistuspohjaa Merita Pankki Oy:n muodostumisen jälkeen siten, että yhtiön omistus jaettiin tasan kolmen omistajan kesken: Merita Pankki Oy, Osuuspankkien Keskuspankki Oy ja Postipankki Oy (kunkin omistusosuus 1/3).

Automatia Pankkiautomaatit Oy noudattaa osakaspankkeihinsa nähden Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksesta poikkeavaa hinnoittelua silloin, kun Merita Pankki Oy:n, osuuspankkien tai Postipankki Oy:n kortilla nostetaan käteistä rahaa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n Otto-automaateista. Tällöin osakaspankkien Automatia Pankkiautomaatit Oy:lle maksama tapahtumamaksun suuruus on nostojen osalta […]2 mk/kpl. Vastaavasti silloin, kun Automatia Pankkiautomaatit Oy:öön kuulumattomien Polt-sopimuksen osapuolina olevien muiden pankkien korteilla nostetaan Automatia Pankkiautomaatit Oy:n Otto-automaatista käteistä rahaa, maksavat muut pankit Automatia Pankkiautomaatit Oy:lle tapahtumamaksuna Polt-sopimuksen mukaisesti […]2 mk/kpl. Polt-sopimuksen mukaista tapahtumamaksua noudatetaan myös silloin, kun Automatia Pankkiautomaatit Oy:n osakaspankkien korteilla nostetaan käteistä rahaa yhtiöön kuulumattomien pankkien omistamista rahaajakavista automaateista.

Automatia Pankkiautomaatit Oy:n osakaspankkien omassa omistuksessa ovat edelleen tilisiirtoautomaatit. Kaikista automaateista, jotka tarjosivat tilisiirtopalvelua, oli vuoden 1994 syksyllä Suomen Yhdyspankki Oy:n 45 %, Kansallis-Osake-Pankin 23 %, osuuspankkiryhmän 22 % ja Postipankki Oy:n 10 %. Lisäksi Kansallis-Osake-Pankilla on ollut ennen Merita Pankki Oy:n muodostumista ainoana pankkina Suomessa käytössään ns. monitoimiautomaatteja, joiden kautta on mahdollista suorittaa sekä rahannostoja että tilisiirtoja. Rahaajakavien, tilisiirto- ja tilioteautomaattien lisäksi Automatia Pankkiautomaatit Oy:n osakasyhtiöillä on omassa omistuksessa myös muun muassa matkavakuutus- ja valuuttapalvelua tarjoavia pankkiautomaatteja.

Pankki- ja postitoimipaikkojen sekä automaattien kautta tapahtuva käteisrahan jakelu

Pankeilla on keskeinen osuus käteisrahan jakelussa yleisölle Suomessa. Käteisen pankkitileiltä nostamista varten yleisön käytössä oli vuoden 1994 lopulla rahaa jakavien automaattien lisäksi yhteensä 2149 pankki- ja noin 1000 postitoimipaikkaa (Postipankki). Pankki -ja postitoimipaikkojen kokonaismäärä on vähentynyt koko 1990-luvun aikana, kun taas rahaajakavien automaattien kokonaismäärä lisääntyi 1990-luvun alkupuolella mutta kääntyi lievään laskuun vuoden 1994 aikana. Samanaikaisesti pankkiautomaattinostosta on tullut yhä yleisempi tapa nostaa käteistä pankkitileiltä. Nykyään noin 70 % kotitalouksien käteisrahasta nostetaan pankkiautomaateista. Lisäksi noin yli puolet pankkien yleisölle välittämästä käteisrahasta kulkee pankkiautomaattien kautta asiakkaiden itsepalveluna.

Pankkiautomaation arvioidaan tulevaisuudessa korvaavan nykyistä monipuolisemmin konttorin toimintoja. Pankkiautomaateilla ja pankkien sähköisillä tietoyhteyksillä voidaan korvata konttoreita ja henkilökuntaa erityisesti erilaisissa maksupalveluissa. Sen sijaan esimerkiksi luottoasiakkaiden palvelemisessa, erityisesti yritysluotonannossa ja myös kotitalouksien asuntoluottojen myöntämisessä, automaation korvaava vaikutus jäänee todennäköisesti vähäisemmäksi.

Yhteistyön kattama markkina-alue sekä yhteistyön ulkopuolelle jäävät pankit

Polt-sopimuksen puitteissa tapahtuva yhteistyö kattaa koko Suomen alueen. Hakijoiden mukaan sopimuksen piirissä olevien pankkien markkinaosuus yleisön talletuksista oli vuoden 1994 lopussa noin 99 prosenttia. Sopimus kattaa kaikki Suomessa olevat käteisautomaatit.

Hakijoiden mukaan sopimuksen ulkopuolella ovat Suomessa toimivista talletuspankeista Interbank Osakepankki, Kansallisluottopankki Oy sekä Citibank International plc, sivukonttori ja Bank Indosuez, sivukonttori. Hakijoiden mukaan myös Interbank Osakepankki on ilmoittanut harkitsevansa liittymistä, mutta ei katso sen olevan juuri nyt ajankohtaista. Lisäksi Skandinaviska Enskilda Bankenin Helsingin sivukonttori on ilmoittanut suuntaavansa toimintansa yritysasiakkaisiin, joten se ei ole ainakaan toistaiseksi halukas liittymään sopimukseen. Sopimuksen ulkopuolisten pankkien markkinaosuus yleisön talletuksista oli vuoden 1994 lopussa noin yksi (1) prosentti.

Tilisiirtoautomaattien yhteiskäyttöä koskeva sopimus

Merita Pankki Oy (Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki Oy), Postipankki Oy sekä Osuuspankkien Keskuspankki Oy ovat tehneet 10.3.1993 sopimuksen tilisiirtoautomaattien yhteiskäytöstä. Älandsbanken ja Säästöpankkiliitto ovat myöhemmin liittyneet ko. sopimukseen. Tilisiirtoautomaattien yhteiskäyttö on Polt-sopimuksen ulkopuolella. Sopimuksen mukainen tilisiirtoautomaattien yhteiskäyttö perustuu kuitenkin Polt-järjestelmään ja se on alkanut käytännössä 1.6.1993. Tilisiirtoautomaattien yhteiskäytössä olevat toiminnot ovat ko. sopimuksen allekirjoitushetkellä saldo- ja tapahtumakyselyiden välitys sekä tilisiirto kortin avulla yksilöitävältä korttiasiakkaan tililtä maksunsaajan tilille. Kilpailuviraston käytettävissä olevien tietojen mukaan Merita Pankki Oy aikoo irtisanoutua tilisiirtoautomaattien yhteiskäyttöä koskevasta sopimuksesta vuoden 1996 helmikuun puolivälistä alkaen.

Hakijoiden esittämät tehokkuusperustelut

Hakijoiden mukaan Suomessa on omaksuttu erittäin laaja pankkiautomaattien yhteiskäyttöjärjestelmä. Laajan yhteiskäytön avulla voidaan säästää merkittävästi kustannuksia sekä tarjota asiakkaiden käytettäväksi kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen laaja palveluverkosto. Useiden sopijapuolten johdosta Polt-sopimus on välttämätön, jotta automaattien yhteiskäyttö olisi ylipäänsä mahdollista. Lisäksi automaattijärjestelmän kehittäminen nykyiseen tasoonsa ei olisi ollut mahdollista ilman yhteiskäyttöä. Ennen laajaa käteisautomaattien yhteiskäyttöä pankkien omien automaattien käyttö jäi verrattain vähäiseksi nykyisiin yhteiskäyttövolyymeihin verrattuna. Automaateista nostettiin vuonna 1986 rahaa yhteensä 10,5 miljardia markkaa, vuonna 1989 36 miljardia markkaa ja vuonna 1993 68,7 miljardia markkaa. Automaattien käyttö suhteessa väestöön on ollut Suomessa ilmeisesti vilkkainta Euroopassa. Yhteiskäytöstä johtuva käteisautomaattien suosio on johtanut siihen, että käteisautomaateista on tullut keskeinen osa suomalaista rahanhuoltojärjestelmää. Suomessa oleva setelistö kulkee viisi kertaa vuodessa käteisautomaattien kautta.

Pankkiautomaattien käytön suosio on edellyttänyt mittavia investointeja teknisiin laitteisiin ja korttikannan luomiseen. Käteisautomaatit ovat muuttaneet käteisrahan jakelujärjestelmän. Automaatiota hyväksikäyttäen pankit ovat voineet järkeistää toimintojaan. Hakijoiden mukaan toiminnan tehostamista kuvaa myös tapahtumakustannusten väheneminen laajan yhteiskäytön aikana. Kustannukset on katettu tapahtumamaksuilla. Rahannostotapahtuman tapahtumamaksut ovat kehittyneet seuraavasti: ennen vuotta 1991 […]3 mk, 1.1.1991 alkaen […]3 mk, 1.7.1992 alkaen […]3 mk, 1.1.1994 alkaen […]3 mk sekä 1.1.1995 alkaen […]3 mk.

Käteisautomaattien tekninen kehitys on mahdollistanut uusien palvelujen tarjoamisen. Tilin saldo ja viimeiset tilitapahtumat on mahdollista saada automaatin kautta. Pankkiautomaatin pohjalta kehitetyt itsepalveluautomaatit mahdollistavat muun muassa tiliotteen saamisen ja tilisiirtojen tekemisen. Suomalainen käteisautomaattijärjestelmä on teknisesti erittäin pitkälle kehittynyt.

Käteisautomaattiverkko on Suomessa asukaslukuun suhteutettuna Euroopan laajin. Suomessa olevat käteisautomaatit ovat kaikkien suomalaisten pankkikortin ja automaattikortin haltijoiden käytettävissä. Muissa maissa asiakkaat voivat käyttää hyväkseen vain osaa automaateista, jolloin pankkikorttien käytettävyys ja automaattipalvelujen saatavuus ovat huomattavasti huonompia kuin Suomessa. Kaikkiaan käteisautomaatteihin kelpaavia kortteja on Suomessa yli neljä (4) miljoonaa kappaletta.

Yhteiskäyttöjärjestelmän avulla käteisautomaattipalveluita on pystytty tarjoamaan myös syrjäseuduilla huomattavasti laajemmin kuin, jos yhteiskäyttöjärjestelmää ei olisi, vaan asiakkaat voisivat asioida vain oman pankkinsa automaatilla. Lisäksi pankkien asiakkailla on mahdollisuus saada käteistä ympäri vuoden käytännössä kaikkina vuorokaudenaikoina. Toimintahäiriöiden määrä on saatu kansainvälisesti katsoen erittäin alhaiselle tasolle.

Hakemuksesta pyydetty lausunto

Kilpailuvirasto on pyytänyt Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimusta koskevasta poikkeuslupahakemuksesta lausunnon rahoitustarkastukselta.

Rahoitustarkastuksen 12.5.1995 päivätyn lausunnon mukaan elektronisten pankkipalvelujärjestelmien eli maksuliikenne- ja pankkiautomaattijärjestelmien kattavuus ja käyttöaste ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla. Pankit ovat erityisesti pankkitoiminnan säännöstelyn vapauduttua supistaneet konttoriverkostojaan ja investoineet yhä enemmän elektronisiin pankkipalvelujärjestelmiin.

Pankit ovat yhteistoimin kehittäneet pankkiautomaattijärjestelmää ja lisäksi solmineet sopimuksen niiden yhteiskäytöstä. Tällä on saavutettu ilmeisiä kustannussäästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa pankeilla olisi rinnakkaiset sekä perustamis-, huolto- ja ylläpitokustannuksiltaan kalliit pankkiautomaattijärjestelmät. Pankkiautomaattien yhteiskäytöllä on myös ollut pankkien välistä kilpailua lisäävää vaikutusta, sillä etenkin syrjäseuduilla asuvat asiakkaat eivät ole sidoksissa yksinomaan paikkakunnallaan toimivien pankkien palveluihin. Itsepalveluperiaatteella toimivien elektronisten pankkipalvelujärjestelmien kehittyessä edelleen, esimerkiksi tilisiirtoautomaattien tullessa yhä enemmän yhteiskäyttöön, asiakkaan riippuvuus paikkakunnalla toimivista pankeista supistuu edelleen, sillä asiakas kykenee hoitamaan pankkipalvelunsa automaattien välityksellä. Pankkiautomaattien yhteiskäytön myötä laajentunut jakeluverkosto on myös parantanut asiakkaiden peruspankkipalvelujen saatavuutta. Rahoitustarkastuksen mukaan pankkiautomaattien yhteiskäytöllä voidaan arvioida toisaalta olevan pankkien välisen kilpailun kannalta epäedullisia vaikutuksia, koska pankkien kannuste tehostaa pankkiautomaattitoimintaansa saattaa heikentyä, kun pankit eivät kilpaile keskenään omilla automaattiverkostoillaan. Rahoitustarkastus katsoo kuitenkin, että pankkiautomaattien ja myös muiden elektronisten pankkipalvelujärjestelmien yhteiskäyttö on edellä mainituista syistä lähtökohtaisesti kannatettavaa. Yhteiskäyttö on mahdollista vain pankkien välisellä sopimuksella.

Tapahtumamaksun osalta rahoitustarkastus haluaa kiinnittää kilpailuviraston huomiota siihen, voidaanko keskinäisestä tapahtumamaksusta sopimisessa katsoa olevan kysymys siitä, että osapuolet sopivat elinkeinotoiminnassa perittävistä tai maksettavista hinnoista tai vastikkeista. Pankin asiakkaan sopimusoikeudellinen asema määräytyy pankin ja asiakkaan välisten tili-, kortti- yms. sopimusten perusteella. Pankkien sopimalla tapahtumamaksulla ei ole suoraa yhteyttä pankkien asiakkailtaan perimiin käyttökorvauksiin. Pankit eivät peri tällä hetkellä suoria käyttökorvauksia asiakkailtaan pankkiautomaattien käytöstä, joten niiden käyttö on ristisubventoitua. Välillisesti kustannuksia katetaan kuitenkin erilaisilla palvelupakettimaksuilla. Jos pankit alkavat jatkossa periä asiakkailtaan käyttökorvauksia automaattipalvelujen käytöstä, niin tapahtumamaksun suuruus saattaa tällöin ainakin välillisesti vaikuttaa asiakkailta perittävien korvausten suuruuteen. Rahoitustarkastus huomauttaa myös siitä, että Polt-sopimuksessa sovittu tapa tapahtumamaksun määrittämisessä voi kannustaa pankkeja tehostamaan toimintaansa, sillä mitä pienemmät todelliset kulut muihin sopimusosapuoliin verrattuna pankille aiheutuu automaateistaan, sitä edullisempi sille on kiinteän suuruiseen tapahtumamaksuun perustuva järjestelmä.

Rahoitustarkastus toteaa, että Polt-sopimuksen mukaan kukin sopijapuoli sitoutuu maksamaan yhteensä eri tapahtumapankeille vuosittain tapahtumamaksuja vähintään 200000 Polt-käteisnostotapahtumasta. Kyseisellä määrällä katetaan sopimuksen mukaan perusvalmiuden ylläpitoon liittyviä kustannuksia. Määrää voidaan pitää varsin korkeana esimerkiksi sellaiselle ulkomaiselle pankille, joka aloittaa toimintansa Suomessa suppealla asiakaskunnalla. Kyseistä määrää voidaan pitää potentiaalisena kilpailunrajoituksena, varsinkin jos se ei perustu todellisiin perusvalmiuden ylläpitoon liittyviin kustannuksiin. Rahoitustarkastus katsoo lausunnossaan, että jos tapahtumamaksusta sopimisen ei voitaisi katsoa olevan kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kielletty kilpailunrajoitus, sitä voitaisiin kuitenkin arvioida lain 9 §:n väärinkäyttö-periaatteen mukaisesti.

Rahoitustarkastuksen mukaan uuden sopijapuolen liittymismaksusta sopimista voidaan pitää selkeästi kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan mukaisena kiellettynä hintayhteistyönä silloin, jos pankeilla olisi täysin erilliset automaattiverkostot ja pankit tällaisessa tilanteessa sopisivat uuden sopijapuolen liittymismaksun perusteista. Rahoitustarkastuksen käsityksen mukaan pankkiautomaattien yhteiskäytön myötä on kuitenkin syntynyt tilanne, jossa pankkeja ei voida pankkiautomaattitoiminnan osalta pitää enää täydellisesti toistensa kilpailijoina. Mikäli liittymismaksun perusteista sopimisen ei voitaisi katsoa olevan kielletty kilpailunrajoitus, sitä voitaisiin kuitenkin arvioida kilpailunrajoituslain 9 §:n väärinkäyttöperiaatteen mukaisesti. Rahoitustarkastus toteaa, että uuden sopijapuolen liittymismaksun perusteista on kuitenkin jollakin tavalla sovittava. Vaikka niitä ei olisikaan kirjattu Polt-sopimukseen, ne olisivat uuden sopijapuolen kanssa neuvoteltaessa varmaankin vastaavanlaiset. On myös huomattava, että lopullisen liittymismaksun suuruus jää lisäksi osapuolten neuvottelujen varaan.

Rahoitustarkastus on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota myös Polt-sopimukseen sisältyvään kohtaan, jonka mukaan uusi sopijapuoli tulee ottaa mukaan kotimaiseen yhteiskäyttöön edellyttäen muun muassa, että sopijapuoli on luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu talletuspankki. Luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/93) 2 §:n 2 momentin mukaan talletuspankkeja ovat liikepankit, säästöpankit, säästöpankkiosakeyhtiöt, osuuspankit, osuustoiminnalliset osakeyhtiömuotoiset pankit ja Postipankki Oy. Esimerkiksi Euroopan Unioniin kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut talletuksia vastaanottava luottolaitos ei sananmukaisesti tulkiten täytä kyseistä ehtoa. Tosin Polt-sopimuksen osapuolet eivät ole tulkinneet ehtoa tiukasti, sillä Svenska Handelsbankenin Helsingin sivukonttori on liittynyt Polt-sopimuksen osapuoleksi. Rahoitustarkastus toteaa kuitenkin, että se pitää etenkin vähittäispankkitoiminnan eli kotitalouksia ja pk-sektoria palvelevan pankkitoiminnan toimivan kilpailun kannalta erittäin tärkeänä sitä, että myös muilla luottolaitoksilla kuin luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetuilla talletuspankeilla on Suomeen etabloituessaan mahdollisuus päästä mukaan elektronisiin pankkipalvelujärjestelmiin korvausta vastaan. Euroopan yhteisön ja ETA-sopimuksen kilpailusäännöt saattavat myös edellyttää, että ETA-alueelta tulevalla, Suomessa palvelujaan tarjoavalla tai Suomessa sivukonttorin avaavalla luottolaitoksella on mahdollisuus niin halutessaan päästä mukaan elektronisiin pankkipalvelujärjestelmiin.

Rahoitustarkastuksen käsityksen mukaan pankkiautomaattien yhteiskäyttö tehostaa hyödykkeiden jakelua ja edistää taloudellista kehitystä, sillä pankit eivät sitoudu investoimaan erillisiin, perustamis- ja ylläpitokustannuksiltaan kalliisiin automaattiverkostoihin. Yhteiskäytöstä tuleva hyöty ohjautuu myös merkittäviltä osin pankkien asiakkaiden hyväksi jakeluverkoston lajenemisena. Yhteiskäytöstä johtuva pankkiautomaattien käytön tehostuminen ehkäissee myös painetta ottaa käyttöön uusia pankkiautomaattien käytöstä asiakkailta perittäviä käyttökorvauksia tai ainakin hillitsee niiden kasvua. Mikäli kilpailuvirasto katsoo tapahtuma- ja liittymismaksusta sopimisen olevan kilpailunrajoituslain 6 §:ssä kiellettyä yhteistyötä, rahoitustarkastus puoltaa edellä mainituilla perusteilla poikkeusluvan myöntämistä pankkien polt- ja käteisautomaattiyhteistyötä koskevalle sopimukselle.

Hakijoiden lausunto kilpailuviraston päätösluonnoksesta

Kilpailuvirasto varasi 21.9.1995 poikkeusluvan hakijoille mahdollisuuden antaa lausuntonsa viraston päätösluonnoksesta. Päätösluonnoksessaan kilpailuvirasto kiinnitti huomiota Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimukseen liittymistä koskeviin kohtiin 9.1. 1) -kohta ja 9.2. Sopimuksen kohdan 9.1. 1) -kohdan mukaan uusi sopijapuoli tulee ottaa mukaan kotimaiseen yhteiskäyttöön, kun uusi sopijapuoli on luottolaitostoiminnassa annetussa laissa tarkoitettu talletuspankki. Lisäksi kohdan 9.2. mukaan uusilla sopijapuolilla on mahdollisuus päästä mukaan käteisautomaattien yhteiskäyttöön kahden vuoden välein.

Hakijoiden 27.10.1995 antaman lausunnon mukaan Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksen 9.1. kohdan 1) -kohta voitaisiin muuttaa kuulumaan esimerkiksi siten, että uusi sopijapuoli tulee ottaa mukaan kotimaiseen yhteiskäyttöön, kun uusi sopijapuoli on luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu suomalainen talletuspankki tai suomalaiseen talletuspankkiin rinnastuva ulkomainen luottolaitos. Hakijoiden mukaan suomalaiseen talletuspankkiin rinnastuvalla ulkomaisella luottolaitoksella tarkoitetaan luottolaitosta, jonka pääkonttori (kotipaikka) on ulkomailla ja jolla on toimilupansa tai lainsäädännön nojalla oikeus ottaa vastaan talletuksia. Hakijoiden mukaan Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksen kohta 9.2. voidaan poistaa kokonaan.

Päätös ja sen perustelut

Kilpailunrajoituksen määrittely

Kansallis-Osake-Pankki, Postipankki Oy, Suomen Yhdyspankki Oy, Älandsbanken Ab, Osuuspankkien Keskuspankki Oy ja Osuuspankkien Keskusliitto ry jäsenpankkiensa puolesta sekä Säästöpankkien-Keskus-Osake-Pankki ja Säästöpankkiliitto ry jäsenpankkiensa puolesta ovat solmineet 20.6.1994 Polt- ja käteisautomaattiyhteistyötä koskevan sopimuksen. Svenska Handelsbanken, Helsingin sivukonttori on liittynyt myöhemmin ko. sopimukseen. Sopimuksen mukaan käteisautomaattiyhteistyöhön liittyvästä koordinoinnista vastaa Suomen Pankkiyhdistyksen pankkitekniikkavaliokunta, jossa ovat edustettuina kaikki Polt-sopimuksen osapuolena olevat pankit. Merita Pankki Oy:n muodostumisella sekä Säästöpankkien-Keskus-Osake-Pankin tiettyjen liiketoimintojen myynnillä Svenska Handelsbankenille ei ole kilpailuviraston käytettävissä olevien tietojen mukaan vaikutuksia käytännön toimintaan Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksen puitteissa.

Polt- ja käteisautomaattiyhteistyötä koskevan sopimuksen tarkoituksena on muun muassa varmistaa, että kunkin sopijapuolen asiakkaat voivat käyttää hyväkseen toisen sopijapuolen kaikkia käteisautomaatteja sopimuksessa määritellyllä tavalla. Käteisautomaatin yhteiskäyttöiset toiminnot ovat käsittäneet sopimuksen allekirjoittamishetkellä rahan noston sekä saldo- ja tapahtumakyselyn kortin avulla yksilöidyltä tililtä. Sopimuksen mukaan osapuolet sopivat erikseen kirjallisesti muista käteisautomaattia koskevista yhteiskäyttöisistä toiminnoista.

Polt-sopimuksen osapuolet ovat pankkeja, jotka kilpailevat keskenään muun muassa pankki- ja postitoimipaikkojen sekä pankkiautomaattien kautta suoritetuilla rahanjako- ja tilisiirtopalveluilla. Sopimuksen osapuolena olevat pankit toimivat ko. järjestelyssä samanaikaisesti sekä tili- että tapahtumapankkeina lukuunottamatta Svenska Handelsbanken, Helsingin sivukonttoria, joka ei ainakaan toistaiseksi omista tai hallinnoi Suomessa omia pankkiautomaatteja. Sopimuksen osapuolet päättävät yhteisesti tilipankin ja tapahtumapankin välisistä tapahtumamaksujen määristä ja laskentaperiaatteista sekä tapahtumaksuihin liittyvästä hinnoittelusta. Kukaan sopimuksen osapuolista ei määrittele ko. maksuja itsenäisesti omien kustannusten perusteella. Sopijapuolet päättävät myös uuden sopijapuolen liittymismaksun perusteista sekä lopullisesta liittymismaksusta. Kyse on kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan tarkoittamasta hintayhteistyöstä.

Polt-sopimuksen osapuolina olevat pankit ovat soveltaneet hyväksymismenettelyä, jonka perusteella sopimuksen ulkopuoliset pankit tai muut osapuolet voivat liittyä sopimukseen. Sopimuksen osapuolina olevien pankkien yhteisesti määrittelemät liittymisperusteet saattavat joissakin tapauksissa johtaa kilpailun rajoittumiseen pankkien välillä. Liittymisperusteet saattavat esimerkiksi vaikeuttaa ko. sopimukseen pyrkivien uusien pankkien alalle tuloa. Jos Polt-sopimuksen osapuolina olevien pankkien yhteinen päätös ilman hyväksyttävää syytä johtaa sopimuksen ulkopuolisten pankkien tai muiden osapuolten elinkeinonharjoittamisen estymiseen tai merkittävään vaikeutumiseen, menettely voidaan rinnastaa myös kilpailunrajoituslain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kollektiiviseen boikottiin, jossa ryhmä elinkeinonharjoittajia estää uusien pankkien alalle tulon tai vaikeuttaa alalla jo olevien pankkien tai muiden osapuolten toimintaa.

Yhteistyön tehokkuusvaikutukset

Yhteistyö pankkiautomaattien rahanjakopalvelutoiminnassa

Polt- ja käteisautomaattiyhteistyötä koskevan sopimuksen johdosta Suomessa on käytössä erittäin laaja rahaajakavien pankkiautomaattien yhteiskäyttöjärjestelmä ja palveluverkosto. Sopimukseen perustuvan laajan yhteiskäytön avulla on voitu saavuttaa kustannussäästöjä pankkiautomaattien rahanjakopalvelujen tuottamisessa. Kustannussäästöjä on saavutettu muun muassa sillä, että sopimuksen osallistuvilla pankeilla ei ole Suomessa käytössään muita rinnakkaisia ja pankkien välisen laajan yhteiskäytön ulkopuolella toimivia pankkiautomaattijärjestelmiä, joiden muodostaminen ja käyttöönotto vaatisi yksittäisiltä pankeilta huomattavia investointeja. Yhteiskäytön johdosta automaattien kattavuus, käyttöaste sekä pankkiautomaattien kautta tarjottavien rahanjakopalvelujen saatavuus ovat Suomessa korkealla tasolla. Lisäksi käteisautomaattien tekninen kehitys on mahdollistanut uusien palvelujen tarjoamisen. Polt-sopimukseen piiriin kuuluvalla pankkiautomaattien laajalla yhteiskäytöllä ja yhteiskäytöstä aiheutuvalla suurella tapahtumavolyymilla on pystytty vähentämään Polt-sopimukseen osallistuvien pankkien välisiä rahannostoa koskevia tapahtumakustannuksia ja tämän seurauksena alentamaan myös Polt-sopimuksen mukaista tapahtumamaksua. Polt-sopimukseen liittyvä pankkiautomaattien kautta tarjottavan rahanjakelupalvelutoiminnan tehostaminen on vähentänyt todennäköisesti myös tarvetta ottaa käyttöön pankkiautomaattien käytöstä asiakkailta perittäviä maksuja. Tehokkuushyötyjen saavuttaminen sekä automaattijärjestelmän kehittäminen nykyiseen tasoonsa ei luultavasti olisi ollut mahdollista ilman Polt-sopimuksen mukaista yhteiskäyttöä. On myös pidettävä todennäköisenä, että mikään Polt-sopimukseen osallistuva yksittäinen pankki ei olisi yksin itsenäisesti toimimalla pystynyt saavuttamaan vastaavia tehokkuushyötyjä.

Vaikka Polt-sopimuksen mukaisella pankkiautomaattien yhteiskäytöllä on saavutettu tehokkuusetuja pankkiautomaattien kautta tapahtuvassa rahanjakopalvelutoiminnassa, sopimuksen mukainen yhteistyö saattaa vaikuttaa erityisesti pitkällä aikavälillä vahingollisesti sopimukseen osallistuvien pankkien väliseen kilpailuun erityisesti pankkiautomaattien, mutta myös pankki- ja postitoimipaikkojen, kautta tarjottavien eri pankkipalvelujen ja -tuotteiden markkinoilla. Polt-sopimuksen osapuolena ei ole Automatia Pankkiautomaatit Oy, joka omistaa kuitenkin valtaosan Polt-sopimuksen mukaisen yhteiskäytön piiriin kuuluvista pankkiautomaateista. Polt-sopimuksen ulkopuolella ovat myös tilisiirtoautomaatit, joiden yhteiskäytöstä Merita Pankki Oy (Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki Oy), Postipankki Oy ja Osuuspankkien Keskuspankki Oy ovat tehneet erillisen sopimuksen. Älandsbanken ja Säästöpankkiliitto ovat liittyneet myöhemmin ao. sopimukseen. Tilisiirtoautomaattien yhteiskäyttö perustuu kuitenkin Polt-järjestelmään ja se koskee saldo- ja tapahtumakyselyjen välitystä sekä tilisiirtoa.

Polt-sopimuksen osapuolilla on yhdessä myös merkittävä asema muun muassa pankki- ja postitoimipaikkojen kautta tarjottavien rahanjako- ja muiden eri pankkipalvelujen ja -tuotteiden markkinoilla, jossa ne ovat pääsääntöisesti edelleen kilpailijoita keskenään. Tällöin on mahdollista, että pankit laajentavat yhteistoimintansa koskemaan myös eri pankkipalveluista asiakkailta perittäviä maksuja ja maksujen määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä asiakashinnoitteluun liittyviä kilpailukeinoja. Esimerkiksi asiakashinnoittelua koskeva yhteistyö rajoittaisi selvästi pankkiautomaattien kautta rahanjako- ja muita eri palveluja tarjoavien pankkien välistä kilpailua eikä se olisi välttämätöntä myöskään Polt-sopimuksen mukaisen yhteiskäytön perusteella saavutettavien tehokkuushyötyjen varmistamiseksi. Asiakashinnoittelua koskevista kysymyksistä on siten neuvoteltava pankin ja asiakkaan välillä ilman, että Polt-sopimuksen mukainen yhteistyö rajoittaa sopimuksen osapuolten itsenäistä päätösvaltaa. Polt -ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksen yhteydessä tehtävillä hinnoittelu- ja kustannuslaskelmilla on näin ollen sopimuksen osapuolille vain ohjeellinen merkitys, jolloin kukin sopimuksen osapuoli tekee lopullisen asiakashinnoittelua koskevan päätöksen itsenäisesti.

Polt -ja käteisautomaattiyhteistyösopimukseen liittyminen

Polt-käteisautomaattiverkolla tarkoitetaan käteisautomaattien ja niitä yhdistävän tietoverkon (Polt-verkko) muodostamaa kokonaisuutta, jonka välityksellä välitetään rahannostoja sekä saldo- ja tapahtumakyselyjä verkkoon kuuluvien pankkien välillä. Polt-verkko yhdistää reaaliaikaisesti pankkiautomaatit eri pankkiryhmien tilijärjestelmiin ja mahdollistaa automaattien yhteiskäytön. Suomessa ei ole käytössä Polt-käteisautomaattiverkon lisäksi muita vaihtoehtoisia tai rinnakkaisia, esimerkiksi rahanjakopalvelun tarjoamisen mahdollistavia, pankkiautomaattiverkkoja.

Rahannostaminen pankkiautomaatin välityksellä on mahdollista vain ns. rahaajakavista pankkiautomaateista. Rahaajakavien pankkiautomaattien yhteiskäyttö on tällä hetkellä mahdollista vain Polt-sopimuksen perusteella. Pankin tai muun osapuolen, joka haluaa päästä rahaajakavien pankkiautomaattin yhteiskäyttöverkkoon, on neuvoteltava siitä Polt-sopimuksen osapuolten kanssa. Automatia Pankkiautomaatit Oy ei ole osapuolena Polt-sopimuksessa, mutta se omistaa valtaosan niistä automaateista, jotka ovat Polt-sopimuksen tarkoittaman yhteiskäytön piirissä. Rahaajakavien pankkiautomaattien yhteiskäyttöverkkoon haluavalla pankilla tai muulla osapuolella on mahdollisuus päästä järjestelmään myös sopimalla siitä Automatia Pankkiautomaatit Oy:n kanssa. Tällöin pankki tai muu osapuoli saa käyttöönsä Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahaajakavat automaatit, mutta ei kaikkia yhteiskäytön piirissä olevia automaatteja. Polt-sopimuksen osapuolina olevat pankit voivat vaikuttaa keskeisesti esimerkiksi siihen tapaan ja niihin perusteisiin, joilla mahdolliset uudet osapuolet pääsevät rahaajakavien automaattien yhteiskäytön piiriin. Järjestelmään pääsylle ei ole korvaavia vaihtoehtoja, koska mahdollisilta markkinoille tulevilta uusilta pankeilta ja muilta osapuolilta uuden ja oman koko maan kattavan rinnakkaisen ja vaihtoehtoisen automaattiverkon rakentaminen vaatisi rahamääräisesti erittäin huomattavia pääomainvestointeja, mikä lienee niille taloudellisesti kannattamatonta ja käytännössä mahdotonta.

Polt-sopimuksen osapuolina olevat pankit ovat soveltaneet hyväksymismenettelyä, jonka perusteella sopimuksen ulkopuoliset pankit tai muut osapuolet voivat liittyä sopimukseen. Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksessa on kohtia, jotka saattavat vaikeuttaa sopimuksen ulkopuolella olevien pankkien tai muiden osapuolten pääsyä ko. sopimuksen mukaiseen rahaajakavien pankkiautomaattien yhteiskäyttöön. Sopimuksen osapuolina olevien pankkien yhteisesti määrittelemät liittymisperusteet saattavat joissakin tapauksissa johtaa kilpailun rajoittumiseen pankkien välillä. Liittymisperusteet saattavat esimerkiksi vaikeuttaa ko. sopimukseen pyrkivien uusien pankkien alalle tuloa.

Kilpailuvirasto on tämän vuoksi asettanut poikkeusluvan myöntämiselle ehtoja, jotka koskevat pankkien tietoliikenneverkko- ja käteisautomaattiyhteistyöhön suoraan liitettyjen ja siitä mahdollisesti aiheutuvien kilpailunrajoitusten vahingollisten vaikutusten poistamista.

Sopimuksen kohdan 9.1. 1) mukaan uusi sopijapuoli tulee ottaa mukaan kotimaiseen yhteiskäyttöön, kun uusi sopijapuoli on luottolaitostoiminnassa annetussa laissa tarkoitettu talletuspankki. Lisäksi kohdan 9.2. mukaan uusilla sopijapuolilla on mahdollisuus päästä mukaan käteisautomaattien yhteiskäyttöön kahden vuoden välein.

Kilpailuvirasto katsoo, että kohdan 9.1. mukaisella ehdolla Polt-sopimuksen osapuolet saattavat ilman kilpailuoikeudellisesti hyväksyttyjä perusteluja kieltäytyä hyväksymästä uusien pankkien tai muiden sopijapuolten liittymisen Polt-sopimuksen mukaiseen rahaajakavien pankkiautomaattien yhteiskäyttöön ja vaikeuttaa uusien alalle tulijoiden liiketoimintaa. Lisäksi kohdan 9.2. mukaista kahden vuoden välein tapahtuvaa uuden osapuolen liittymismahdollisuutta on pidettävä ajallisesti liian pitkänä ja perusteettomana ehtona, joka saattaa rajoittaa omalta osaltaan uusien osapuolten liittymistä yhteiskäyttöön.

Rahoitustarkastus on asiaa koskevassa lausunnossa katsonut, että se pitää etenkin vähittäispankkitoiminnan eli kotitalouksia ja pk-sektoria palvelevan pankkitoiminnan toimivan kilpailun kannalta erittäin tärkeänä sitä, että myös muilla luottolaitoksilla kuin luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetuilla talletuspankeilla on Suomeen etabloituessaan mahdollisuus päästä mukaan elektronisiin pankkipalvelujärjestelmiin korvausta vastaan. Toisaalta rahoitustarkastus on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että Polt-sopimuksen osapuolet eivät ole tulkinneet ehtoa tiukasti, sillä Svenska Handelsbanken, Helsingin sivukonttori on liittynyt Polt-sopimuksen osapuoleksi, vaikka sitä ei voida sananmukaisesti pitää ko. laissa tarkoitettuna talletuspankkina.

Koska edellä mainitut ehdot eivät ole välttämättömiä Polt-sopimuksella aikaansaatujen tehokkuusetujen saavuttamiseksi, vaan päinvastoin saattavat estää uusien osapuolten liittymistä Polt-sopimukseen ja sen mukaiseen automaattien yhteiskäyttöön, poikkeusluvan myöntämisen ehdoksi asetetaan edellä mainittujen kohtien muuttaminen tai poistaminen Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksesta.

Edellä mainittujen sopimuskohtien lisäksi kilpailuvirasto kiinnittää huomiota Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksen kohtaan 4.3., jonka mukaan kukin sopimuksen osapuoli maksaa yhteensä eri tapahtupankeille vuosittain tapahtumamaksuja vähintään 200000 Polt-käteisnostotapahtumasta. Kyseisellä määrällä katetaan sopimuksen mukaan perusvalmiuden ylläpitoon liittyviä kustannuksia. Jos osapuolen Polt-käteisnostotapahtumamäärät jäävät alle 200000 tapahtuman, niin maksu jaetaan todelliset tapahtumamäärät ylittävältä osalta tapahtumapankeille automaattien lukumäärän mukaisessa suhteessa. Rahoitustarkastus on katsonut asiaa koskevassa lausunnossaan, että ko. määrää voidaan pitää varsin korkeana esimerkiksi sellaiselle ulkomaiselle pankille, joka aloittaa toimintansa Suomessa suppealla asiakaskunnalla. Lisäksi kyseistä määrää voidaan pitää potentiaalisena kilpailunrajoituksena, varsinkin jos se ei perustu todellisiin perusvalmiuden ylläpitoon liittyviin kustannuksiin. Kilpailuvirasto katsoo lisäksi, että Polt-sopimuksen osapuolina olevilla yksittäisillä pankeilla on tällä hetkellä hyvin erilainen määrä automaatteja yhteiskäytön piirissä ja että mahdollinen uusi yhteiskäyttöön pyrkivä pankki tai muu osapuoli ei toisi liittyessään yhteiskäytön piiriin todennäköisesti lainkaan uusia automaatteja. Tämä voi johtaa esimerkiksi siihen, että Polt-sopimuksen mukaiseen yhteiskäyttöön vain pienen määrän tai ei lainkaan omia automaatteja liittäneet osapuolet saattavat joutua maksamaan todellisiin kustannuksiin perustumattomia ja muihin osapuoliin verrattuna kohtuuttoman korkeita tapahtumaksuja. Tämän vuoksi kilpailuvirasto pitää tärkeänä, että pankkien väliset tapahtumamaksut perustuvat todellisiin kustannusvaikutuksiin.

Hyödyn välittyminen asiakkaille

Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksen johdosta Suomessa olevat rahaajakavat automaatit ovat kaikkien suomalaisten pankki- ja automaattikortin haltijoiden ympärivuorokautisessa käytössä. Polt-sopimus on lisännyt rahaajakavien automaattien maantieteellistä kattavuutta sekä pankkiautomaattien kautta tarjottavien rahanjakopalvelujen saatavuutta. Polt-sopimuksen mukainen yhteiskäyttö on vähentänyt myös käteisrahan hankkimiseen pankkiautomaattien kautta käytettyä aikaa sekä asiakkaiden etsintäkustannuksia. On todennäköistä, että myös asiantuntemus automaattien kautta tarjottavaan rahanjakopalveluun liittyvissä kysymyksissä on kasvanut, mikä on omiaan parantamaan rahaajakavien pankkiautomaattien kautta tarjottavien palvelujen laatua. Polt-sopimuksen piiriin kuuluviin pankkiautomaatteihin liittyvä rahannosto on pysynyt asiakkaille toistaiseksi maksuttomana. Polt-sopimuksen mukaisesta yhteiskäytöstä johtuva pankkiautomaattien käytön tehostuminen on todennäköisesti vähentänyt tarvetta ottaa käyttöön automaatin käytöstä asiakkailta perittäviä maksuja. Tätä tarvetta vähentää myös se, että Polt-sopimuksen osapuolet kilpailevat keskenään myös pankki- ja postitoimipaikkojen kautta suoritetuilla rahanjakopalveluilla, jolloin niillä on kannusteita siirtää Polt-sopimuksen perusteella saavuttamansa kustannussäästöt rahaajakavia automaatteja käyttävien asiakkaidensa hyödyksi. Tämän vuoksi mahdollisimman tehokas automaattien kautta tapahtuva rahanjakopalvelutoiminta on myös asiakkaan edun mukaista.

Ratkaisu

Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksen puitteissa harjoitettavaan rahaajakavia pankkiautomaatteja koskevaan yhteistyöhön, joka liittyy tapahtumamaksun ja tapahtumamaksun laskentaperiaatteiden määrittelyyn sekä liittymismaksun ja liittymismaksun jakotavan määrittelyyn sopimuksen osapuolina toimivien pankkien välillä.

Poikkeuslupa ei koske Polt- ja käteisautomaattiyhteistyösopimuksen osapuolten mahdollisesti tekemää muuta hintayhteistyötä, esimerkiksi sopiminen asiakkailta rahannostosta ja automaattien käytöstä perittävistä maksuista on kielletty. Poikkeuslupa on voimassa seuraavilla ehdoilla:

Sopimukseen sisältyvä (kohdan 9.1. 1) -kohta) määräys siitä, että uuden sopijapuolen tulee olla luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu talletuspankki, muutetaan 31.12.1995 mennessä siten, että määräyksellä ei estetä tai vaikeuteta sopimuksen ulkopuolella olevien suomalaiseen talletuspankkiin rinnastuvien ulkomaisten luottolaitosten liittymistä ko. sopimuksen mukaiseen rahaajakavien pankkiautomaattien yhteiskäyttöön.
Sopimuksen kohta 9.2., jonka mukaan uusilla sopijapuolilla on mahdollisuus päästä mukaan käteisautomaattien yhteiskäyttöön kahden vuoden välein, poistetaan 31.12.1995 mennessä.

Poikkeusluvan voimassaoloaika

Poikkeuslupa on voimassa 31.12.2005 asti.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 § ja 19 §:n 1 momentti.

Muutoksenhaku

Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.