Poikkeuslupa Voiman Ostajat Oy:n osakkaiden sähkön osto- ja myyntiyhteistyölle

Päivämäärä

29.8.1996

Diaarinumero

548/67/1996

Osapuolet

Voiman Ostajat Oy

Hakijat

Oy Ensto-Kiinteistöt Ab

Oy Hackman Ab

Oy Stockmann Ab

Valio Oy

Yleisradio Oy/ perustettavan yhtiön Voiman Ostajat Oy:n lukuun

Hakemus

Oy Ensto-Kiinteistöt Ab, Oy Hackman Ab, Oy Stockmann Ab, Valio Oy ja Yleisradio Oy ovat Voiman Ostajat Oy:n (jäljempänä Voiman Ostajat) lukuun 28.6.1996 päivätyllä kirjeellään hakeneet kilpailunrajoituksista annetun lain 19 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa osakkaiden yhteistoiminnalle sähkönhankinnassa ja ylijäämäsähkön kaupassa. Poikkeuslupahakemus on otsikoitu selvitykseksi ja toissijaiseksi poikkeuslupahakemukseksi. Poikkeuslupaa haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi ja joka tapauksessa vähintään 10 vuodeksi.

Yritykset

Oy Ensto-Kiinteistöt Ab, Oy Hackman Ab, Oy Stockmann Ab, Valio Oy ja Yleisradio Oy ovat päättäneet perustaa osakkuusyhtiön Voiman Ostajat Oy:n, jonka tehtävänä yhtiöjärjestyksen mukaan on hankkia Suomesta tai ulkomailta sähkö- ja lämpöenergiaa mahdollisimman edullisesti ja välittää niitä ensisijaisesti osakkailleen. Yhtiö voi myös viedä sähköenergiaa ulkomaille.

Voiman Ostajien asiamies on 9.8.1996 puhelimitse ilmoittanut Kilpailuvirastolle, että Cultor Oy tulee mukaan kyseiseen yhteistyöhön.

Voiman Ostajia ei ole vielä perustettu eikä aiottua sähkön osto- ja myyntiyhteistyötä aloitettu. Yhtiön toiminta on tarkoitus aloittaa 1.9.1996. Jatkossa on mahdollista, että Voiman Ostajiin tulee mukaan uusia osakkaita.

Vuonna 1995 osakkaiden yhteinen sähkönhankinta oli […], joka on noin […] Suomen kokonaissähkön hankinnasta. Sähkön kokonaishankinta Suomessa vuonna 1995 oli noin 69 000 kWh. Oy Ensto-Kiinteistöt Ab hankki sähköä vuonna 1995 […] GWh, Oy Hackman Ab […] GWh, Oy Stockmann Ab […] GWh, Valio Oy […] GWh, Yleisradio Oy […] GWh ja Cultor Oy […] GWh.

Hakijan esittämä selvitys

Hakija katsoo, että sen toimintaan ei liity kilpailunrajoituslaissa kiellettyjä tai sen perusteella vahingolliseksi katsottavia kilpailunrajoituksia.

Voiman Ostajat myy hankitun sähkön omakustannushintaan osakkailleen. Sopimussähkön osalta saatavat alennukset siirtyvät suoraan osakasyhtiöiden hankkiman sähkön hintaan.

Voiman Ostajien hankkimien sähkömäärien suuruus perustuu osakkaiden yhtiöltä kulloinkin tilaamiin sähkömääriin, joiden perusteella yhtiö hankkii sähköä osakkailleen. Tämän jälkeen yhtiö myy hankitun sähkön osakkeenomistajille näiden tilaamien määrien mukaisesti. Osakkeenomistajilla ei ole velvollisuutta hankkia kaikkea tarvitsemaansa sähköä Voiman Ostajien kautta.

Mikäli yhtiö joutuu hankkimaan sähköä yli omien osakkaiden tarpeiden, yhtiöllä on mahdollisuus kustannusten säästämiseksi myydä ylimääräinen sähkö ulkopuolisille. Yhtiön tarkoituksena on kuitenkin, ettei sähköä hankittaisi yli osakkaiden tarvitsemien määrien ja että myynti tapahtuisi vain osakkaille.

Sähkön osto- ja myyntiyhteistyö toteutetaan Voiman Ostajissa siten, että yhtiö käyttää sähkön hankinnassaan apunaan konsulttia, joka valitaan aina yhdeksi sopimuskaudeksi kerrallaan. Konsultti hoitaa sähkön hankintaan liittyvät neuvottelut ja solmii yhtiön valtuutuksella sopimuksia sähkön hankinnasta.

Osakassopimusluonnoksen mukaan sopimuskausi on yhden vuoden pituinen kausi, joka alkaa 1.11. ja päättyy 31.10. Kukin sopijaosapuoli sitoutuu sähköenergian hankintayhteistyöhön aina yhdeksi sopimuskaudeksi kerrallaan tai mikäli hankintajakso on tätä pitempi niin sen mukaiseksi ajaksi. Mikäli joku sopijapuoli ei hanki sovittua sähköenergiamäärää yhtiön solmimien sähköenergian hankintasopimusten mukaisesti, niin sopijapuoli on velvollinen korvaamaan yhtiölle käyttämättä sähköenergian määrästä aiheutuvat kustannukset.

Osakas voi irtisanoutua yhteistyöstä. Irtisanomisen on tapahduttava viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin sopimuskauden päättymistä kirjallisella ilmoituksella yhtiön hallitukselle.

Voiman Ostajien toimintaa ohjaa ja valvoo yhtiön hallitus, johon jokaisella osakkaalla on oikeus nimetä oma edustajansa. Osakkeenomistus määräytyy osakkaiden pääluvun mukaisesti ja jokaisella osakkaalla on yhtä suuri osake- ja äänimäärä.

Hakijan esittämät perustelut

Voiman Ostajat hakee toissijaisesti poikkeuslupaa, mikäli Kilpailuvirasto selvityksestä huolimatta katsoo, että Voiman Ostajien yhteistoimintaan sisältyy kilpailunrajoituksia. Perusteluina poikkeusluvan myöntämiseksi hakija esittää seuraavaa:

Osakkaiden sähkön ostoyhteistyö tarjoaa osakkaille ostovaihtoehdon, joka alentaa sähkön hintoja ja kustannuksia mm. suuremman ostovolyymin kautta. Yhteistyössä myös sähkönostoon liittyvät hallinnolliset kustannukset alenevat merkittävästi. Tarjousten hankinnan ja sopimusneuvottelujen hoitaminen keskitetysti konsultin kautta lisää tehokkuutta transaktiokustannusten alenemisen johdosta.

Ostoyhteistyön toteuttamisen myötä ja osakkaiden käyttämän sähkötehon erilaisuuden avulla tehoristeily saadaan kasvamaan ja varattava sähkön tilausteho pienenee. Tällä hetkellä osakkaille aiheutuu paljon lisäkustannuksia siitä, että varatusta sähköstä joudutaan joka tapauksessa maksamaan tehomaksut sähköyhtiöille riippumatta siitä, voidaanko varattu sähköntilausteho käyttää vai ei. Ostovolyymistä saatavan edun on arvioitu alentavan osakkaiden sähköstä maksamaa hintaa non 5& -& 10& % nykyisistä hinnoista.

Sähkön hankinnan ostoyhteistyö alentaa selvästi kunkin osakkaan sähkön hankintaan liittyviä hallinnollisia kustannuksia. Kun sähkön hankinta hoidetaan oman organisaation sijasta konsulttiyhtiön kautta, tämän on arvioitu vähentävän kullekin osakkeenomistajalle sähkön hankinnasta aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia noin neljännesosaan nykyisistä kustannuksista.

Suuri ostovolyymi parantaa myös mahdollisuuksia hankkia sähköä useasta eri lähteestä ja kilpailuttaa eri sähköntoimittajia, mikä osaltaan myös varmistaa sen, että sähköalalla kilpailu toimii tehokkaammin ja osakkaiden sähköstä maksama hinta säilyy kilpailukykyisenä. Toteutettava sähkönostoyhteistyö avaa myös osakkaille uusia sähkönhankintalähteitä, kuten sähköpörssi ja yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat, mikä entisestään lisää tehokasta kilpailua sähkömarkkinoilla.

Markkinat

Suomen sähkömarkkinoita vapautettiin kilpailulle 1.6.1995 voimaantulleen sähkömarkkinalain myötä. Sähkön siirto on vapautunut kuitenkin asteittain. Ensi vaiheessa vuoden 1995 marraskuussa vapautui sähkön siirto yli 500 kW:n käyttöpaikoille, mikä merkitsi noin 2& 000 suurimman sähkön ostajan tulemista kilpailun piiriin. Vuoden 1997 alusta sähkön siirtoa koskevat rajoitukset poistuvat kokonaan, mutta käytännössä lähinnä sähkön mittaukseen ja tiedonsiirtoon liittyvät kustannukset voivat rajoittaa pienten käyttäjien mahdollisuuksia hankkia markkinasähköä. Kauppa- ja teollisuusministeriö on 26.3.1996 asettanut työryhmän selvittämään pienkäyttäjän pääsyä vapaille sähkömarkkinoille ilman sähkömarkkina-asetuksen 6 §:n edellyttämää mittausta.

Ennen sähkömarkkinalakia ja siihen sisältyvää sähkön siirron vapauttamista sähkömarkkinat ovat jakautuneet tukku- ja vähittäismarkkinoihin siten, että tukkumarkkinat ovat koostuneet sähkön myynnistä vähittäismyyjille tai suurille sähkön käyttäjille. Sähkön vähittäismyynti on puolestaan määritelty myynniksi alueellisen jakeluverkon kautta välittömästi kotitalouksille, maatalouksille ja muille pienille ja keskisuurille sähkön käyttäjille.

Sähkön 500 kW:n tehorajan ylittävät sähkönkäyttäjät voivat ostaa sähköä siirtomahdollisuuksien rajoissa omalla jakelualueellaan toimivan vähittäismyyjän lisäksi myös tukkumyyjältä, joka voi siis olla jollain toisella alueella toimiva vähittäismyyjä tai muu sähkön tuottaja.

Vuonna 1995 Suomen kokonaissähkönkulutus oli noin 69 TWh:ta. Sähkön käytön kasvu hidastui vuoden 1994 yli neljästä prosentista 1,1 %:iin. Käyttäjäryhmittäin sähkönkulutus jakaantui niin, että teollisuus käytti sähköstä yli puolet, koti- ja maataloudet yhteensä neljäsosan, palvelualat yli kymmenesosan ja julkinen kulutus kuusi prosenttia. Hävioiden osuus oli neljä prosenttia.

Markkinoiden suurimmat sähköntoimittajat ovat IVO-yhtiöiden Imatran Voima Oy ja PVO-yhtiöt, joka on vientiteollisuuden ja sen kotimaisten alueellisten yhteistyökumppaneiden omistama energia-alan konserni.

Imatran Voima Oy:n sähkönhankinta vuonna 1995 oli 30,5& TWh, josta oman tuotannon osuus oli runsaat puolet, tuonnin neljäsosa, osuudet muissa voimayhtiöissä vajaa viidennes sekä muutama prosentti muuta hankintaa. Pohjolan Voima Oy:n sähkönhankinta vuonna 1995 oli runsaat 13,7& TWh eli puolet teollisuuden omistukseen perustuvasta sähkönhankinnasta. Teollisuusyritysten muu kuin Pohjolan Voima Oy:hyn keskitetty ja sen välityksellä tapahtunut sähköntuotanto jakaantui kymmenien eri teollisuusyritysten kesken. Pienemmät voimayhtiöt ja sähkönjakelulaitokset tuottivat noin 14 TWh ja niiden tuotanto-osuus jakaantui samoin kymmenien tuottajien kesken.

Sähkömarkkinoiden suurimmat tukkumyyjät olivat Imatran Voima Oy ja PVO-yhtiöihin kuulunut Teollisuuden Voimansiirto Oy, jonka sähkönmyyntiyhtiöt siirrettiin 1.7.1995 perustetulle myyntiyhtiölle Teollisuuden Sähkönmyynti Oy:lle. Imatran Voima Oy myi vuonna 1995 teollisuudelle noin 11,8& TWh ja jakelulaitoksille noin 18,2& TWh. Teollisuuden Voimansiirto Oy ja Teollisuuden Sähkönmyynti Oy myivät sähköä vuonna 1995 tukkutariffeilla 38 jakelulaitokselle ja teollisuusyritykselle yhteensä 5,6& TWh.

Lausunnot

Kilpailuvirasto pyysi 9.7.1996 kauppa- ja teollisuusministeriöltä, Sähkömarkkinakeskukselta, Sähköenergialiitto ry:ltä ja Sähkövaltuuskunnalta lausuntoa Voiman Ostajien poikkeuslupahakemuksesta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto toteaa lausunnossaan, että Voiman Ostajat Oy:n poikkeuslupahakemuksessa esittämä yhteisostomalli tukee sähkömarkkinauudistuksen tavoitteena ollutta sähkömarkkinoiden toiminnan tehostamista. Myös esitetyt tehokkuushyödyt ovat pääosin perusteltuja.

Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan yhteisosto lienee kyseisille osakkaille ainut mahdollisuus ostaa sähköä pörssistä. Kyseistä kokoluokkaa olevien sähkönkäyttäjien ei kannattane yksin liittyä jäseniksi pörssiin tai ostaa sähköä yhteispohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Erityisten välittäjien kautta yritykset eivät myöskään voi asioida pörssissä Rahoitustarkastuksen omaksuman kielteisen kannan vuoksi. Sen sijaan Voiman Ostajat Oy voi yhteisönä liittyä jäseneksi pörssiin ja käydä kauppaa omaan lukuun sekä myydä sähkön edelleen osakkailleen.

Hakemuksessa mainitut jäsenyritykset toimivat eri toimialoilla. Siksi niiden yhteistyöllä ei liene sellaisia kilpailuteoreettisia haittavaikutuksia kuin jos suuret saman toimialan yritykset yhdistäisivät ostotoimintansa.

Koska ylijäämäsähkön myynti on oleellinen osa tehokasta sähkönhankintaa, tulisi ostoa ja myyntiä käsitellä kauppa- ja teollisuusministeriön näkemyksen mukaan yhtenä kokonaisuutena. Sähköä ei käytännössä voi etukäteen ostaa tai tilata tarkalleen tulevaa kulutusta vastaavaa määrää ja käytännössä ylijäämä täytyy myydä edelleen ja alijäämä kattaa muilla hankintalähteillä.

Sähkömarkkinakeskus katsoo lausunnossaan, että sähkönkäyttäjien hankintayhteistyötä sähkömarkkinoilla on pidettävä sähkömarkkinalain tavoitteiden mukaisena ja toimivia sähkömarkkinoita edistävänä positiivisena ilmiönä.

Sähkönkäyttäjien hankintayhteistyöllä on mahdollista hyödyntää risteilyhyödystä syntyviä kustannussäästöjä niin kauan kuin sähkönmyyntitariffeihin sisältyy tehoon perustuvia komponentteja. Risteilyhyödyllä saavutettavan kustannussäästön osuus saattaa tulevaisuudessa pienentyä nykyisestä, mikäli tehoperusteisten maksukomponenttien merkitys sähkön hinnoittelussa vähenee.

Sähköenergian hankinnassa yksikköhinta pienenee, mitä suuremmaksi hankittu määrä kasvaa. Näin ollen sähkönkäyttäjien yhteistyöllä on mahdollista hankkia taloudellista hyötyä hankintavolyymin kasvun myötä syntyvinä kustannussäästöinä.

Sähkömarkkinakeskus katsoo, että sähkönmyyjien asema sähkömarkkinoilla on ollut perinteisesti vahva sähkönkäyttäjiin nähden. Tästä lähtökohdasta käsin yhteistyön kasvattamasta hankintamäärästä on pääsääntöisesti etua sähkönhankinnan kilpailuttamisessa sekä hakijan mainitsemien uusien sähkönhankintalähteiden hyödyntämisessä hankintayhteistyönharjoittajien näkökulmasta katsottuna. Suurenevat hankintamäärät sekä käytettävissä olevan asiantuntemuksen lisääntyminen edesauttavat erilaisten hankintalähteiden kuten sähköpörssin hyödyntämistä. Toisaalta hankinnan kasvuun perustuvalla ostoyhteistyöllä saattaa olla myös haitallisia vaikutuksia kilpailuun sähkön vähittäismarkkinoilla, mikäli hankintayhteistyöllä on mahdollisuus saavuttaa perusteetonta hyötyä sähkönmyyjien kustannuksella. Tällaisia tilanteita saattaa syntyä ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa ostoyhteistyötä harjoittavat yhtiöt ovat tärkeitä asiakkaita paikallisesti toimiville pienehköille sähkön vähittäismyyjille.

Sähkömarkkinakeskus toteaa, että Voiman Ostajien suunnittelema myyntiyhteistyö täydentää tärkeänä osa-alueena hankintayhteistyön tavoitteena olevia tehokkuushyötyjä. Hankintayhteistyön hyötyvaikutusten maksimoimiseksi on tärkeää, että hakija pystyy hyödyntämään myös pitkäaikaisilla sopimuksilla tapahtuvasta hankinnasta mahdollisesti käyttämättä jäävät erät.

Sähkömarkkinakeskuksen mukaan sähkönmyyjät sähkönjakelujärjestelmän eri portailla ovat aiemmin saaneet itselleen sen taloudellisen hyödyn, jonka sähkönkäyttäjät pyrkivät hankintayhteistyön puitteissa risteilyhyödyn, hankintavolyymin kasvun sekä markkina-asemansa paranemisen kautta saamaan hyväkseen. Tämän hyödyn siirtyminen sähkönkäyttäjille on omiaan luomaan sähkönmyyjille paineita tehostaa omaa toimintaansa voidakseen kompensoida sähkönkäyttäjien hankintayhteistyön itselleen aiheuttamia tulonmenetyksiä. Sähkömarkkinakeskus toteaakin, että sähkönkäyttäjien hankintayhteistyöstä syntyy tätä kautta tehostamisvaikutuksia koko sähkönjakelujärjestelmään.

Sähkövaltuuskunta toteaa lausunnossaan, että perustettavan yhtiön osakkaat ovat sähkön käyttäjiä, jotka toimivat eri aloilla ja että omakustannushintaan tapahtuva sähkön välitys joka tapauksessa tuo mahdolliset edut osakkaille. Sähkövaltuuskunnan käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittamat määrälliset, tehoristeilyyn ja hallinnollisiin kustannuksiin liittyvät edut voivat toteutua, mikäli osakkaat sitoutuvat yhteisyrityksen kautta tapahtuvaan sähkönhankintaan. Osakkaiden rinnakkainen ostotoiminta jää tällöin merkitykseltään vähäiseksi. Kuvatut hyödyt eivät ole kuitenkaan staattisia, vaan riippuvat markkinoilla toimivien muiden osapuolten toimista mm. myyntihintojen ja hinnoittelurakenteiden kehittymisestä. Sähkövaltuuskunta myös katsoo, ettei hakemuksen mukaisessa mitassa toteutettavalla yhteistyöllä ole vaikutuksia sähkön tuotantoon.

Sähköenergialiitto ry, joka on sähkönmyyjiä edustava toimialayhdistys, puoltaa lausunnossaan poikkeusluvan myöntämistä Voiman Ostajille. Sähköenergialiitto ry:n mukaan yhdistämällä hankintansa yhdeksi sopimustoimitukseksi yhtiöt voinevat saada ostettua sähkönsä keskimäärin halvemmalla kuin yksittäin toimimalla, koska yhteistyö mahdollistaa toimituksen tehokkaamman kilpailuttamisen, riskien jakamisen sekä toimimisen ostajana tai myyjänä esimerkiksi sähköpörssissä. Sähköenergialiitto ry pitää Voiman Ostajia melkona suurena sähkön ostajana, mutta ei kuitenkaan suurempana kuin esimerkiksi useimmat vastaavalla tavalla sähköä hankkivat pienet sähkönjakeluyhtiöt.

Kilpailunrajoitusten arviointi

Kilpailunrajoitusten määrittely

Kilpailunrajoituslain (480/92) 6 §:n 1 kohdassa kielletään samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien tai näiden yhteenliittymien hintoja tai vastikkeita koskevat sopimukset, suositukset ja vastaavat järjestelyt. Myös ostohinnoista sopiminen on kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettua kiellettyä hintayhteistyötä.

Hallituksen esityksen (HE 162/1991) mukaan säännös koskee sekä yritysten nimenomaisia sopimuksia että yritysten yhteiselinten ja yhteenliittymien päätöksiä, joilla rajoitetaan ja ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä. Yhteistoiminnan muodolla ei ole lain 6 §:n soveltamisen kannalta merkitystä. Ratkaisevaa on se, mikä on yhteistoiminnan vaikutus kilpailuun osakkaiden välisessä suhteessa. Se, että yhteistoiminnalla voi olla myönteinen vaikutus kilpailuun kyseessä olevalla toimialalla, on merkityksellistä poikkeusluvan edellytysten täyttymisen kannalta.

Voiman Ostajien sähkönhankinta perustuu osakkaiden yhtiöltä kulloinkin tilaamiin sähkömääriin, joiden perusteella yhtiön valitsema konsultti neuvottelee sähköntoimittajien kanssa ja solmii yhtiön valtuutuksella sähkönhankintasopimukset. Yhteistyö tapahtuu Voiman Ostajien hallituksessa ja yhtiökokouksessa, joissa osakkaat ovat edustettuina ja joiden antamin valtuuksin sähkönhankintasopimukset tehdään.

Voiman Ostajien osakkaat ovat toistensa kilpailijoita sähkön hankinnassa tukku- ja vähittäismyyntimarkkinoilla. Yhteistyö Voiman Ostajissa merkitsee sitä, että osakkaat sopivat yhteiset ostohinnat sähköenergialle. Tästä syystä osakkuus Voiman Ostajissa merkitsee osallistumista kilpailunrajoituksista annetun lain 6 §:n 1 kohdassa kiellettyyn elinkeinonharjoittajien yhteenliittymään, joka määrää elinkeinotoiminnassa maksettavista vastikkeista.

Voiman Ostajien toimialana on myös sähköenergian myynti osakaskunnan ulkopuolelle. Mikäli yhtiö joutuu hankkimaan sähköä yli omien osakkaidensa tarpeiden, yhtiöllä on mahdollisuus kustannusten säästämiseksi myydä ylimääräinen sähkö ulkopuolisille. Tältä osin on kyse yhteisten hintojen määrittämisestä, joka on myös kielletty kilpailunrajoituksista annetun lain 6 §:n 1 kohdan mukaan. Yhteisten hintojen määrittäminen on kielletty siitä huolimatta, että Voiman Ostajat myy tuotteita ensisijaisesti osakkailleen.

Kilpailunrajoitusten vaikutukset tehokkuuteen ja hyödyn välittyminen asiakkaille

Ostoyhteistyöjärjestelyillä pyritään ensisijaisesti ostohintojen alentamiseen. Yhteistoiminta mahdollistaa suuremmat ostovolyymit ja siten paremman neuvotteluaseman mukanaan tuomat paljousalennukset. Näin ostoyhteistyöhön osallistuvat voivat saavuttaa tehokkuusetuja. Mikäli yhteistyöjärjestelyissä mukana olevilla yrityksillä on suuri markkinaosuus ja osakkaille on asetettu velvollisuus pidättäytyä omista suorista ostoista, saattaa seurauksena olla myös toimittajan keinotekoinen neuvotteluvoiman heikkeneminen ja kilpailutilanteen vinoutuminen.

Ostoyhteistyön vaikutuksia tehokkuuteen arvioidaan sen vaikutuksilla ostajien ja myyjien väliseen suhteeseen, myyjien kilpailutilanteeseen, ostajien väliseen kilpailuun sekä ostajien asiakkaiden asemaan. Ostoyhteistyön tehokkuusetujen arvioinnissa otetaan myös huomioon, että ostoyhteistyö voi olla keino yhteistoiminnan toteuttamiseksi lopputuotemarkkinoilla. Kilpailevien yritysten välinen ostoyhteistyö saattaa mahdollistaa alan kilpailun rajoittamisen esimerkiksi siten, että yritykset jakavat hyödykemarkkinat keskenään joko alueellisesti tai asiakaskohtaisesti. Kilpailu voi rajoittua myös tuotantoa rajoittamalla tai hintoja nostamalla.

Voiman Ostajien markkinaosuus sähkön hankinnassa Suomen sähkömarkkinoilla on niin vähäinen, ettei Voiman Ostajien markkinavoiman voida katsoa pakottavan sähköntoimittajia epäedullisiin sopimuksiin, jotka merkitsisivät sitä, että ostajat saisivat keinotekoista taloudellista hyötyä tuottajien kustannuksella. Yksittäisten osakkaiden osuus Suomen kokonaissähkön hankinnasta vuonna 1995 on vaihdellut välillä […] %, kun osakkaiden yhteenlaskettu osuus puolestaan on […] %. Ostoyhteistyö parantaa sähkönkäyttäjien neuvotteluasemia perinteisesti voimakkaisiin sähköyhtiöihin päin ja lisää sähkönkäyttäjien hankintavaihtoehtoja. Lisäksi ostoyhteistyön kilpailua rajoittavan vaikutuksen todennäköisyyttä vähentää se, että ostoyhteistyöhön ei sisälly velvoitteita täydellisestä tai osittaisesta ostouskollisuudesta.

Voiman Ostajat tarjoaa sähköä käyttäville yrityksille ostovaihtoehdon, joka alentaa sähkön hankintahintoja. Hankintahintojen alenemiseen vaikuttaa sekä suuri ostovolyymi että ns. risteilyhyöty. Jo suuri ostovolyymi sinänsä antaa osakkaille mahdollisuuden neuvotella alemmista hankintahinnoista sekä edullisemmista toimitusehdoista.

Ostoyhteistyö antaa mahdollisuuden hyödyntää risteilyhyödystä syntyviä kustannussäästöjä. Sähkönmyyntitariffit sisältävät Suomessa tehoon perustuvia, sähkönkäyttäjän tehohuipun mukaan määräytyviä maksukomponentteja. Koska yhteistyössä mukana olevien osakkaiden tehohuiput osuvat eri ajankohtiin, sähkönkäyttäjät voivat hankintansa yhdistämällä päästä pienempään tilaustehoon kuin niiden erillisten tehon tarpeiden summa on.

Osakkaat ovat keskenään kilpailevia yrityksiä sähkönhankinnassa mutta eivät kilpailevia myyjiä sähkömarkkinoilla tai tuottamiensa hyödykkeiden markkinoilla. Siten Voiman Ostajien osakkaiden sähkönhankintaan kohdistuvalla yhteistyöllä ei voi olla vaikutuksia osakkaiden väliseen kilpailuun lopputuotemarkkinoilla eikä yhteistyö voi olla myöskään väline kilpailun rajoittamiseksi kyseisillä markkinoilla.

Voiman Ostajien myyntiyhteistyö osakkailta käyttämättä jäävän ylijäämäsähkön osalta täydentää hankintayhteistyön tehokkuushyötyjä. Sähköä ei käytännössä voi etukäteen ostaa tai tilata tarkalleen tulevaa kulutusta vastaava määrää, vaan ylijäämä täytyy myydä edelleen ja alijäämä kattaa muilla hankintalähteillä. Siten myös yhteisellä myynnillä on välillisiä tehokkuutta lisääviä vaikutuksia.

Voiman Ostajien hankintayhteistyö edesauttaa sähkönkäyttäjien mahdollisuuksia päästä hyödyntämään sähkömarkkinoiden kilpailua ja sen tavoitteena olevia tehokkuushyötyjä. Ostovolyymin kasvu parantaa osakkaiden mahdollisuuksia hankkia sähköä useasta eri lähteestä ja kilpailuttaa eri sähköntoimittajia. Lisäksi se avaa osakkaille uusia sähkönhankintalähteitä kuten sähköpörssi ja yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat. Näiden vaikutusten kautta sähkönkäyttäjien hankintayhteistyö luo tehostamispaineita koko sähkönjakelujärjestelmään.

Voiman Ostajien yhteisostoilla saavuttamat säästöt alentavat sen osakkaiden sähköstä maksamaa hintaa, mikä osaltaan alentaa ostoyhteistyössä mukana olevien yritysten toiminnan kustannuksia. Hyöty hankintayhteistyöstä on välitöntä, mikäli ostoyhteistyöjärjestelyyn osalliset yritykset siirtävät yhteistyön avulla saavutettuja säästöjä tuottamiensa hyödykkeiden hintoihin.

Voiman Ostajien sähkönhankintayhteistyössä ei ole kyse vain markkinavoiman kokoamisen ja ostajien liittoutumisen kautta saavutettavasta sähkön ostohinnan mahdollisesta alenemisesta, vaan ostoyhteistyössä on selvästi nähtävissä tehokkuushyötyjä suuremmista ostovolyymeistä, risteilyhyödystä ja uusien hankintalähteiden avautumisesta.

Perustelut poikkeusluvan voimassaoloajalle

Hakija esittää, että poikkeuslupa tulisi antaa toistaiseksi tai vähintään kymmeneksi vuodeksi.

Sähkömarkkinat ovat Suomessa muutosvaiheessa ja ne avattiin kilpailulle vuoden 1995 kesäkuun alussa voimaan tulleen sähkömarkkinalain myötä. Sähkön siirtovelvollisuutta koskevat rajoitukset poistuvat kokonaan vasta vuoden 1997 alussa. Sähkömarkkinoiden markkinaolosuhteet ja alan toimintaa sääntelevät normit ovat kehityksen kohteena ja saattavat muuttua lyhyelläkin aikavälillä. Poikkeusluvan myöntäminen toistaiseksi ei siten ole perusteltua.

Poikkeuslupa

Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituksista annetun lain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta osakkaiden yhteistyöhön Voiman Ostajat Oy:ssä sähkönhankinnan eikä ylijäämäsähkön myynnin osalta.

Poikkeusluvan ehdot

Poikkeuslupa koskee Voiman Ostajien sähkön myyntiyhteistyötä vain siltä osin, kun on kyse osakkaita varten ostetun, ilman ulkopuolisille myyntitarkoitusta hankitun ylijäämäsähkön myynnistä kolmansille osapuolille.

Poikkeusluvan voimassaoloaika

Poikkeuslupa on voimassa 31.10.2006 asti.

Sovelletut säännökset

Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §:n 1 kohta ja 19 §:n 1 momentti.

Muutoksenhaku

Kilpailunrajoituslain (480/92) 21 §:n 3 momentin mukaan Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.