Hakijat
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK)
Osuuskunta Tradeka-yhtymä
Hakemus ja lisäselvitykset
Kilpailuvirasto alkoi vuonna 1997 selvittää Inex Partners Oy:n (jäljempänä Inex) toimintaan mahdollisesti liittyviä kilpailunrajoituksia ja pyysi 3.3.1997 omistajayhtiöiltä selvitystä niiden yhteistoiminnasta tuotteiden hankinnassa (dno 168/61/97).
SOK ja Osuuskunta Tradeka-yhtymä toimittivat 13.1.1999 virastolle hakemuksen, jolla ne hakivat puuttumattomuustodistusta tai vaihtoehtoisesti poikkeuslupaa niiden yhteistoimin-nalle Inex Partners Oy:ssä. Puuttumattomuustodistusta tai poikkeuslupaa on haettu toistaiseksi tai ainakin 31.12.2007 saakka voimassa olevaksi.
Hakijat ovat toimittaneet virastolle sen pyytämiä lisäselvityksiä 31.5, 28.9, 26.10, 24.11, 9.12 ja 10.12.1999 sekä 22.11.2000, 12.1, 26.2 ja 13.3.2001 päivätyillä kirjeillään sekä täsmentäneet hakemusta suullisesti.
Poikkeuslupaa hakevat yritykset
SOK
SOK on vuonna 1904 perustettu osuustoiminnallinen yritys, jonka omistavat 45 jäsenosuuskauppaa. SOK ja sen tytäryhtiöt muodostavat SOK-yhtymän, jonka tehtävänä on tuottaa alueosuuskauppojen tarvitsemat tuki- ja palvelutoiminnot. S-ryhmä muodostuu osuuskaupoista, SOK-yhtymästä ja niiden tytäryhtiöistä. Alueosuuskauppoja on nykyisin 23 ja paikallisosuuskauppoja 22.
SOK-yhtymä on monialakonserni, jonka päätoimialoja ovat tavaratalo- ja maatalouskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta sekä autojen maahantuonti ja vähittäiskauppa. SOK-yhtymän liikevaihto vuonna 1999 oli 15 102 milj. mk. S-ryhmän hankintapalveluja tuottavat SOK:n osakkuusyhtiö Inex Partners Oy sekä SOK:n tytäryhtiöt Intrade Partners Oy ja Oy Maan Auto Oy. Tytäryhtiöistä Intrade Partners Oy hankkii S-ryhmän ketjuille pääasiassa asumisen, pukeutumisen ja vapaa-ajan tuoteryhmien tuotteita. Oy Maan Auto Ab puolestaan maahantuo ja markkinoi piirimyyjäverkostonsa välityksellä Peugeot-autoja, varaosia ja tarvikkeita.
Päivittäistavarakauppaa S-ryhmässä harjoitetaan pääasiassa Prisma-, S-market-, Sale- ja Alepa -ketjuissa. Alueelliset osuuskaupat omistavat ketjuihin kuuluvat vähittäiskauppayksiköt. Vuonna 1999 Prisma -ketjuun kuului 37 yksikköä, S-market -ketjuun 283, Sokos -tavarataloketjuun 23, Sale -ketjuun 176 ja Alepa -ketjuun 45 myymälää.
Osuuskunta Tradeka-yhtymä
Osuuskunta Tradeka-yhtymä (jäljempänä Tradeka) on osuustoiminnallinen yritys, jonka omistavat osuuskunnan jäsenet. Osuuskunnan tytäryhtiö Tradeka Group Oy omistaa vähittäiskauppaa harjoittavan Tradeka Oy:n ja hotelli- ja ravintolatoimintaa harjoittavan Restel Oy:n. Lisäksi Tradeka Group Oy:ön kuuluu kiinteistöjä omistava Eka Kiinteistöt Oy. Tradekan vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 1999 oli 5 137 milj. mk. Myymälöitä Tradekalla oli vuoden 1999 lopussa 516. Sen myymäläketjuja ovat Siwa-, Valintatalo- ja Euromarket -ketjut.
Tradeka ja Osuusliike Elanto perustivat vuonna 1996 yhteisen ketjunohjaus- ja hankintayhtiö Ketjuetu Oy T & E:n, jonka toiminnalle Kilpailuvirasto myönsi poikkeusluvan 7.8.1996 (dno 178/67/96). Päätös koski Osuusliike Elannon ja Osuuskunta Tradeka-yhtymän sekä ao. konserneihin kuuluvien yhtiöiden yhteistyötä päivittäis- ja erikoistavarakaupassa sekä hotelli- ja ravintolatoiminnassa. Samassa yhteydessä Elanto siirsi omat hankintansa TukoSparista Inexiin. Vaikka Elanto ei ole Inexin omistaja, se on kuitenkin sitoutunut käyttämään Inexin palveluja samalla tavoin kuin omistajayritykset.
Tradekan ja Elannon yhteistyön taustalla oli alun perin Osuusliike Elannon joutuminen yrityssaneeraukseen vuonna 1995. Saneerausohjelmaehdotus perustui suurelta osin Tradekan ja Elannon välillä tuolloin solmittuun puitesopimukseen, jossa osapuolet sitoutuivat aloittamaan keskinäisen yhteistyön vähittäiskaupassa sekä hotelli- ja ravintolatoiminnassa. Osuuskunta Eka-yhtymä (nykyinen Osuuskunta Tradeka-yhtymä) oli asetettu yrityssaneeraukseen jo vuonna 1993. Molemmat saneerausohjelmat ovat voimassa vuoden 2003 loppuun.
Inex Partners Oy
Osakassopimus ja päätöksentekojärjestelmä
Inex Partners on vuonna 1990 perustettu SOK:n ja Tradeka-yhtymän yhteisyritys, jonka tehtävänä on hoitaa omistajiensa päivittäistavaroiden hankintaan ja materiaalitoimintoihin liittyviä palveluja. Inex Partners Oy toimii Inex-konsernin emoyhtiönä. Inexin tytäryhtiöitä ovat päivittäistavaroiden suurtalouskauppaan erikoistunut Meira Nova Oy, kahvi- ja mausteteollisuuteen erikoistunut Meira Oy ja A-Muna Oy. Inex Partnersin liikevaihto vuonna 1999 oli 7 485 milj. mk.
Yhtiön toiminnan periaatteista on sovittu Inexin osakassopimuksessa. Ensimmäiseen vuonna 1990 solmittuun osakassopimukseen sisältyi kohtia, joita Kilpailuvirasto piti mahdollisesti kilpailunrajoituslain vastaisina (dno168/61/97). Tällainen oli esim. kilpailukielto, joka esti osakkaita perustamasta Inexin kanssa kilpailevaa toimintaa. Lisäksi osakkaat sitoutuvat osakassopimuksessa käyttämään omistukseen perustuvaa tai muutoin omaamaansa määräämis- tai vaikutusvaltaa siten, etteivät myöskään S-ryhmän ja Eka-yhtymän piirissä olevat muut yritykset kilpaile yhtiön toiminnan kanssa. Vuonna 1997 uudistetusta ja edelleen voimassa olevasta osakassopimuksesta em. kilpailukieltolausekkeet on poistettu.
Inexin tärkeimmät päätöksentekoelimet ovat hallitus ja johtoryhmä. Osakassopimuksen mukaan SOK:n ja Tradeka nimeävät kumpikin Inexin hallitukseen yhtä monta jäsentä. Hallitus päättää yhtiön tai sen tytäryhtiöiden toiminnan tai perusorganisaation olennaisesta laajentamisesta, supistamisesta ja muuttamisesta, yhtiön toimitusjohtajan valinnasta, yhtiökokoukselle esiteltävistä asioista, niistä investointipäätöksistä, joita ei voi rahoittaa ilman osakkailta tulevaa lisäpanostusta, sekä Tradekan ja S-ryhmän ulkopuolisten vähittäiskauppaa harjoittavien asiakkaiden hyväksymisestä.
Lisäksi Inexin hallituksen kokouspöytäkirjoista ilmenee, että hallitus mm. hyväksyy Inexin toimintasuunnitelman ja budjetin sekä päättää asiakkaille tavararyhmäkohtaisesti maksettavista ostohyvityksistä.
Osakassopimuksen mukaan yhteisenä lähtökohtana yhtiön toiminnalle on yhtiön resurssien käytön tehokkuus, kilpailukykyisyyden parantaminen ja siten S-ryhmän ja Tradekan liiketoiminnan kilpailuedellytysten tukeminen ja edistäminen. Vaikka osakkaille ei ole asetettu vähimmäismäärää, joka niiden tulisi Inexistä hankkia, ovat ne sitoutuneet toimimaan siten, että yhtiön liiketoiminnan kannattavuus varmistetaan. Lisäksi yhtiön tulee noudattaa toiminnassaan tasapuolisuutta ja ottaa huomioon perustajaosakkaiden edut ja tarpeet.
Omistajayritysten lisäksi Inexin palveluja on oikeutettu käyttämään myös Osuuskunta Elanto, mistä on sovittu erillisellä Tradekan, SOK:n ja Elannon välisellä sopimuksella. Vuonna 1996 tehdyssä sopimuksessa Elanto sitoutuu ja on oikeutettu käyttämään Inex Partnersin palveluja vastaavin ehdoin kuin Tradeka. Lisäksi sopimuksessa todetaan, että jos Elannon Vähittäiskauppa Oy ei keskitä ostojaan Inexin tuotevalikoiman osalta vähintään […][1] prosenttisesti kalenterivuosittain yhtiöön tai se ostaa kilpailijoilta vastaavia tuotteita enemmän kuin satunnaisesti, sopimus purkautuu eikä Inex enää ole velvollinen myymään Elannolle. Elanto puolestaan edellyttää, että Inexin palvelut vastaavat Tradekan ja S-ryhmän Inexiltä saamia palveluja hinnan, toimitusehtojen ja muiden ehtojen osalta.
Hakijat toteavat, että Elannolla on oikeus ostaa tuotteita Inexistä samoilla hankintaehdoilla kuin Tradekan ja S-ryhmän osuuskaupat sitomatta kuitenkaan omaa pääomaansa Inexiin ja sen toimintojen ja järjestelmien kehittämiseen. Elannon mukaantulosta kuitenkin aiheutui Inexille lisäkustannuksia mm. tilausjärjestelmistä, kuljetuksista ja huolinnasta. Sen varmistamiseksi, että nämä kustannukset pystyttäisiin kattamaan, Elannon ostojen oli tuotava riittävän suuri lisäys Inexin hankintavolyymeihin. Siten Elannon hankintamäärille oli asetettava vähimmäisraja.
Inex Partnersin tarjoamat palvelut
Inexin toiminnan pääosa muodostuu sen hankintavastuulla olevien tuotteiden hankinta-, valikoima- ja logistiikkapalvelujen tarjoamisesta asiakkaille. Tämän lisäksi Inex myy hankintavastuunsa ulkopuolelle kuuluvien tuotteiden erillisiä logistiikkapalveluja.
Inexin kautta hankittavien tuotteiden hankinta-, valikoima- ja logistiikkapalvelut
Hakijoiden mukaan Inexin hankintavastuulle kuuluvat sellaiset päivittäistavarat, jotka vaativat varastointia tai joiden hankintaerät ovat suuria. Sitä vastoin ne tuoteryhmät, joiden osalta yhteishankinnasta ei synny hintaetua tai kustannussäästöjä, on jätetty Inexin hankintavastuun ulkopuolelle.
Inex Partnersin hankintavastuulle kuuluu osa tuoretuotteista, teolliset elintarvikkeet, teknokemian tuotteet ja kodin tarvikkeet sekä myymälätarvikkeet. Edellä mainituista tuoteryhmistä Inexin hankintavastuun ulkopuolelle jäävät kuitenkin seuraavat kotimaiset tuotteet: panimo-, liha- ja lihajalostetuotteet, tuoreet leipomotuotteet sekä meijerituotteet. Pakaste- ja jäätelötuotteita Inex hankkii Tuko Logistics Oy:n kanssa puoliksi omistamansa Finnfrost Oy:n kautta.
Inex toimittaa tuotteita pääasiallisesti S-ryhmän, Tradekan ja Elannon päivittäistavarakauppaketjuille. Näiden asiakkaiden osuus vuonna 2000 oli […] % Inexin myynnistä. Liikennemyymälä- ja huoltamoryhmässä asiakkaina ovat pääasiassa S-ryhmän osuuskaupat ja niiden huoltamoketjuihin kuuluvat yksiköt. Hakijoiden mukaan Inexin myynti S-ryhmän, Tradekan ja Elannon ulkopuolisille asiakkaille on vähäistä. Merkittävin ulkopuolinen asiakas on Neste Markkinointi, joka hankkii tuotteita Neste Quick Shop -ketjulle. Sen osuus Inexin myynnistä vuonna 2000 oli noin […] %. Päivittäistavarakauppa- ja huoltamoketjujen lisäksi Inexin asiakkaina ovat esimerkiksi Meira Nova sekä joukko pieniä hedelmä- ja vihannestukkuja.
Inex ostaa tuotteita sekä kotimaasta että ulkomailta. Yhtiö solmii koti- ja ulkomaisten valmistajien sekä maahantuojien kanssa kirjallisen ostoehtosopimuksen, jossa sovitaan kaupankäynnissä noudatettavista perusehdoista. Ostoehtosopimuksissa ei sitouduta minimiostomääriin. Inexin hankintavastuun ulkopuolelle kuuluvien tuotteiden hankintaehtoja Inex ei neuvottele, vaan niiden hankinnasta neuvottelevat asiakasketjujen ketjunohjaus- tai sitä vastaavat yksiköt.
Inex Partners etsii markkinoilta asiakasketjujen valikoimiin sopivia tuotteita ketjujen antamien suuntaviivojen ja tavoitteiden mukaisesti. Tavarantoimittajilta saamiensa hintatarjousten perusteella Inex tekee arvion tuotteen soveltumisesta ja menestymismahdollisuuksista ketjujen valikoimissa. Tämän jälkeen Inex tekee ketjuille omat valikoimaehdotuksensa, jotka käsitellään ketjujen kanssa pidettävissä valikoimakokouksissa. Näitä valikoimakokouksia Inex pitää erikseen S-ryhmän ketjujen valikoimapäälliköiden ja toisaalta Ketjuetu Oy:n tuoteryhmäpäälliköiden kanssa. Kokouksia pidetään säännöllisesti valikoimajaksoittain.
Lopulliset päätökset ketjuvalikoimiin otettavista tuotteista tehdään S-ryhmän ketjujen osalta SOK:n ketjunohjausyksikössä, ja Tradekan ja Elannon ketjujen osalta Ketjuetu Oy:ssä. Ennen valikoimaratkaisujen tekemistä ketjujen valikoima- ja tuotepäälliköt neuvottelevat myös suoraan tavarantoimittajien kanssa tuotteeseen liittyvistä kampanjoista, markkinointituista ja muista markkinointiin liittyvistä kysymyksistä.
Valikoimaratkaisujen jälkeen Inex ostaa tuotteet kotimaisilta ja ulkomaisilta tavarantoimittajilta. Omaan netto-ostohintaansa Inex lisää itselleen hankinnasta, varastoinnista ja hallinnosta aiheutuneet kustannukset, toimitusmaksut sekä vaaditun tulostavoitteen. Inexin perushinnoittelu on sama kaikille asiakasketjuille, ja hinnoittelussa noudatetaan tilauseräkohtaista kustannusvastaavuusperiaatetta, joka huomioi asiakaskohtaiset toimintatapa- ja palvelutasoerot.
Hankinnasta, varastoinnista ja hallinnosta aiheutuvat kustannukset lasketaan Inexissä asiakasketjuille tuotekohtaisesti. Lähtöhintana on tehtaan myyntihinta Inexille. Tähän lisätään kiinteät kulut (hallinto, hankinta, markkinointi jne.) ja logistiikkakulut (vastaanotto, keräys, säilytys, varastointi).
Edellä mainittujen kustannusten lisäksi Inex perii asiakkailtaan myös toimitusmaksun, joka muodostuu perusmaksusta ja kilorahdista. Perusmaksu määräytyy keskimääräisen toimituseräkoon ja sovitun palvelutason mukaan, ja se peritään kuukausittain toteutuneiden jakelukertojen mukaan. Kilorahti puolestaan lasketaan keskimääräisen eräkoon mukaan ja se laskutetaan tavaralaskun yhteydessä.
Inex maksaa asiakkailleen vuosittain jälkikäteen ostojen ja asiakkaiden käyttämien palvelujen mukaisessa suhteessa kiinteämääräisen perusostohyvityksen. Lisäksi yhtiö voi myöntää volyymien kasvuun ja sisäiseen kustannustehokkuuteen perustuen lisäostohyvityksiä, joita maksetaan tavararyhmäkohtaisesti hallituksen hyväksymien ostohyvitysperiaatteiden mukaan.
Inex ei neuvottele tavarantoimittajien kanssa asiakasketjuille erikseen myönnettävistä ketjukohtaisista alennuksista, markkinointituista tai toteutettavista markkinointitoimenpiteistä. Näitä neuvotteluja käydään suoraan tavarantoimittajien ja ketjujen välillä.
Inexin osakkaat eivät osta kaikkia päivittäistavaroitaan Inexin kautta. Seuraavassa on esitetty Inexin kautta tapahtuvien hankintojen osuus S-ryhmän ja Tradekan hankinnoista niissä päivittäistavararyhmissä, joita ne hankkivat Inexin kautta.
| S-ryhmä | Tradeka | |
|---|---|---|
| Tuoretuotteet | […] % | […] % |
| Teolliset elintarvikkeet | […] % | […] % |
| Teknokemian tuotteet | […] % | […] % |
Muut logistiikkapalvelut
Inexin logistiikkatoimintojen piiriin kuuluu enemmän tuotteita kuin Inexin hankintavastuulle, sillä Inex tuottaa logistiikkapalveluja myös sen hankintavastuun ulkopuolelle jäävissä tuoteryhmissä. Eniten Inexin kuljetuspalveluja käytetään kotimaisissa lihatuotteissa, joissa Inex kuljettaa […] % S-ryhmän lihatuotteista, ja […] % Tradekan ja Elannon hankkimista lihatuotteista. Kotimaisista meijerituotteista Inex kuljettaa noin […] % S-ryhmän osuuskauppojen hankinnoista. Kotimaisten panimotuotteiden ja tuoreen leivän osalta S-ryhmä ja Tradeka eivät käytä Inexin logistiikkapalveluja.
Inex kuljettaa tuotteet terminaaleista myymälöihin alueosuuskauppojen ja Ketjuedun erillisten toimeksiantojen perusteella. Tavarantoimittajat kuljettavat tuotteet omalla kustannuksellaan ja myymäläkohtaisesti pakattuina Inexin terminaaleihin, joissa lähetykset yhdistellään myymäläkohtaisiksi kuormiksi. Myymäläjakelun kustannukset Inex veloittaa myymälöiltä.
Logistiikkapalvelujen osalta Inex tekee kirjalliset sopimukset osuuskauppojen/ Ketjuedun sekä tavarantoimittajien kanssa. Osuuskauppojen ja Ketjuedun kanssa sovitaan palvelutasosta; toimitustiheydestä, -aikatauluista, palveluhinnoista ja mukana olevista tavarantoimittajista. Lisäksi sovitaan Inexin valtuudesta sopia mukana olevien toimittajien kanssa logistiikkaan liittyvistä asioista, kuten tavaroiden pakkausmerkinnöistä, terminaaleihin tuloajoista, kuljetuslämpötiloista, kuljetusasiapapereista ym. käytännön logistiikan ohjausta koskevista asioista. Tämän valtuutuksen puitteissa Inex tekee sopimukset tavarantoimittajien kanssa.
Terminaalitoiminnoista on tällä hetkellä sovittu liha- ja lihajalosteiden osalta käytännössä kaikkien kotimaisten toimittajien (noin […] kpl) kanssa. Meijerituotteiden osalta mukana on pääasiassa pieniä tavarantoimittajia (noin […] kpl).
Päivittäistavaroiden kuljetuksen lisäksi Inex tuottaa asiakasketjuille myös erikoistavaroiden logistiikkapalveluja. Näiden tavararyhmien hankinnat erikoistavarakaupan ketjut hoitavat pääsääntöisesti itse. Erikoistavaroiden logistiikkapalvelujen tarjoaminen muodostaa toistaiseksi pienen osan Inexin toiminnasta. Sen osuus Inexin myynnistä vuonna 1998 oli […] %.
Yhteistoiminnalla saavutettavat hyödyt
Inex Partnersin perustamisen lähtökohtana oli se, että S-ryhmä ja Tradeka-yhtymä kykenisivät yhteisen hankinta- ja logistiikkayhtiön avulla hoitamaan yhtiön hankintavastuulle siirrettävien päivittäistavaroiden hankinnat ja materiaalitoiminnot kustannustehokkaasti ja edullisemmin kuin mitä erikseen toimien olisi mahdollista. Konkreettisia tavoitteita olivat rationaalinen tilaustenkäsittely, asiakaslähtöisesti optimoitu jakelutieohjaus, ketjujen liikeideoita tukeva valikoimatyö ja aiheuttamisperusteinen hinnoittelu. Perustamisvaiheessa arvioitiin Inexin avulla saavutettavien hyötyjen olevan vuositasolla yhteensä […] milj. mk, josta noin puolet arvioitiin saatavan hankintaehtojen paranemisesta.
Hakijat korostavat, että yhteistoiminnassa on kyse ennen kaikkea logistiikkaratkaisusta, jolla pyritään muita kilpailevia vaihtoehtoja tehokkaampaan ja taloudellisempaan lopputulokseen. Yhteistyön tehokkuusvaikutukset siis muodostuvat erityisesti logistiikkakustannusten alentumisesta. Inexin tarjoama logistiikkaratkaisu kilpailee teollisuuden ja muiden tavarantoimittajien omien logistiikka- ja jakeluratkaisujen kanssa. Tarkastelun tulee siten kohdistua jakeluketjuun kokonaisuutena.
Inexin tavoitteena on kilpailun lisääminen markkinoilla eikä sen rajoittaminen. Inexin osakkaiden kesken ei myöskään ole sovittu yhteisestä myymälähinnoittelusta eikä rajoituksista ostaa Inexin hankintavastuulla oleviin tuoteryhmiin kuuluvia tuotteita myös muualta. Periaatteena on, että jakelukanavana käytetään kulloinkin tarkoituksenmukaisinta ja kustannustehokkainta jakelukanavavaihtoehtoa. Hakijoiden mukaan asiakasketjut hankkivat merkittävän osan Inexin valikoimiin kuuluvista tuotteista muualta kuin Inexin kautta.
Pelkästään Inexin ensimmäisen toimintavuoden 1991 aikana toteutettujen toimenpiteiden avulla saavutettiin lähes […] milj. mk säästöt päällekkäisten toimintojen karsimisesta ja hankintaehtojen paranemisesta.
Varastoinnin ja jakelun kustannustehokkuus parantui purkamalla SOK:n ja Tradekan päällekkäiset toiminnot. Varastojen lukumäärää vähentämällä ja toimintoja keskittämällä varastovuokrat ja niihin liittyvät ylläpitokustannukset alenivat […] milj. mk vuodessa. Varastointikustannukset ovat kaikkiaan vuosina 1991–2000 alentuneet […] pennistä […] penniin kilolta. Varaston kiertonopeus on Inexin toiminnan aikana puolestaan nopeutunut […] päivästä […] päivään.
Jakelutoiminnan kustannukset alenivat toimintojen yhdistämisellä merkittävästi. Inexin ensimmäisen toimintavuoden aikana keskityttiin kuljetuskaluston vähentämiseen, jakelualueiden yhdistämiseen, jakelukeskusten lukumäärän supistamiseen sekä kuljetussopimusten hintatason parantamiseen. Näillä toimenpiteillä saavutettiin vuonna 1991 hakijoiden mukaan loppujakelussa noin […] milj. mk säästöt edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan terminaaleista myymälöihin tapahtuvasta loppujakelusta perityt toimitusmaksut ovat vuosina 1991–2000 alentuneet […] pennistä […] penniin rahdituskilolta eli noin […] %. Hakijat huomauttavat, että loppujakelun yksikkökustannuksia on kyetty alentamaan, vaikka samanaikaisesti jakelukerrat myymälöihin ovat lisääntyneet ja autoliikenteen kustannukset ovat kohonneet. Tihentynyt myymäläjakelu on parantanut myymälöiden palvelua ja vähentänyt kustannuksia myymälöissä. Tähän ovat tähdänneet myös tuoteryhmä- ja hyllyvälikohtaiset toimitukset, joilla myymälän työtä on voitu rationalisoida tavaran vastaanotossa ja hyllytyksessä.
Logistiikan kokonaiskustannukset, joilla tarkoitetaan Inexin hankintatoimen, varastoinnin ja runkokuljetusten yhteiskustannuksia, ovat vuosina 1991–2000 alentuneet […] pennistä […] penniin rahdituskilolta. Kustannuskehitys on aleneva siitä huolimatta, että palvelutasoa on viime vuosina parannettu.
SOK:n ja Tradekan hankintahenkilöstö siirtyi Inexille vuonna 1991. Kun saman vuoden aikana henkilöstöä vähennettiin muutenkin, saavutettiin […] milj. mk kustannussäästöt. Toimipaikkojen vähentämisen myötä myös varastohenkilöstöä vähennettiin, jolloin varastoinnin henkilöstökustannukset alentuivat noin […] milj. mk.
Erillisten hankintavolyymien yhdistäminen on mahdollistanut paremmat hankintaehdot ja suuremmat määräalennukset tavarantoimittajilta. Yksi yhtenäinen hankintaprosessi säästää kaikkien osapuolten kustannuksia, jolloin yksikkökustannukset muodostuvat alhaisemmiksi. Hankintaehtojen parantumisen mukanaan tuomaa hyötyä on hakijoiden mukaan vaikea laskea, mutta sen arvellaan olevan vähintään […] % suuruusluokkaa vuositasolla. Ensimmäisen toimintavuoden aikana etu oli noin […] milj. mk. Volyymit yhdistämällä on päästy suurempiin määriin ja kansainvälisillä markkinoilla riittävän suuriin hankintaeriin, jolloin voidaan vähentää mm. välivarastointia ja siten myös tavarantoimittajien kustannuksia.
Hyötyjen välittyminen kuluttajille
Inexin toiminnan tavoitteena on parantaa asiakasketjujen kustannustehokkuutta. Kun ketjut saavat hankinta-, ja logistiikkapalvelut edullisemmin, ne voivat siirtää säästöt myös tuotteiden kuluttajahintoihin.
Hakijoiden mukaan yksi keskeisimmistä Inexin toiminnan tehokkuutta kuvaavista tunnusluvuista on tavaramyynnin kateprosentti. Kateprosentti kuvaa Inexin toiminnasta aiheutuneiden kustannusten suuruutta. Inexin tavaramyynnin kateprosentti on vuosina 1991–2000 pienentynyt […] prosentista […] prosenttiin. Kun asiakkaat maksavat vähemmän yhteisyrityksen palveluista, ne kykenevät siirtämään hyödyt myös kuluttajahintoihin. Kilpailutilanne markkinoilla takaa käytännössä sen, että tehokkuushyödyt siirtyvät kuluttajille ja yhteistyö osaltaan lisää kuluttajien edun mukaista kilpailua markkinoilla.
Tilastot osoittavat, että Inexin omistajista erityisesti S-ryhmän markkinaosuus on viime vuosina kasvanut merkittävästi, mikä ainakin osin selittyy hankinta- ja logistiikkakustannusten alenemisella ja niiden vaikutuksella kuluttajahintaan. Sama kehitys on ollut nähtävissä myös Tradekassa, mutta pienmyymälävaltaisuudesta johtuen vaikutus on ollut pienempi.
S-ryhmän markkinaosuuden kasvu päivittäis- ja käyttötavarakaupassa osoittaa hakemuksen mukaan selvästi sen, että S-ryhmän ketjujen kilpailukyky on entisestään parantunut, ja asiakkaat ovat kokeneet S-ryhmän ketjut edullisiksi ja monipuolisiksi ostopaikoiksi. Tähän on osaltaan ollut vaikuttamassa Inexin tehokas hankinta ja jakelu.
Hakijoiden mukaan S-ryhmän ketjujen hintojen edullisuus näkyy elintarvikkeiden osalta kuluttajaviranomaisten suorittamissa hintavertailuissa (Kuluttajaviraston ruokakoritutkimukset), joissa S-ryhmän market-ketjuyksiköt ovat menestyneet varsin hyvin. Tradekan osalta voidaan puolestaan todeta, että ottaen huomioon sen saneeraustilan 1990 -luvulla, hankintayhteistyö Inexissä on osaltaan vaikuttanut siihen, että Tradeka on säilyttänyt asemansa Suomen keskittyneessä päivittäistavarakaupassa. Kuluttajalla on siten ollut enemmän valintamahdollisuuksia päivittäistavaroiden ostopaikaksi.
Hakijat toteavat, että kun ostoja yhdistellään ja tuotteita hankitaan suuremmissa erissä, on mahdollista hankkia sellaisiakin tuotteita, joiden hankinta muutoin olisi kannattamatonta. Tämä koskee hankintoja niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Inexin tuotesortimenttia on voitu laajentaa ilman, että varastojen markkamääräiset arvot olisivat kasvaneet. Laajemmat valikoimat ja tehokas jakelujärjestelmä parantavat myös tuotteiden markkinoille pääsyn mahdollisuuksia ja tuotteiden välistä kilpailua markkinoilla. Hyöty siirtyy kuluttajille entistä parempina tuotevalikoimina. Valikoima on kasvanut vuoden 1991 alle […] tuotteesta vuonna 2000 yli […] tuotteeseen. Myös hävikki on pienentynyt ja tuotteiden laatu parantunut.
Markkinat
A.C. Nielsenin tilastojen mukaan päivittäistavaramarkkinat olivat 106 mrd. markkaa vuonna 1999. Päivittäistavarakaupan vähittäismyynnin arvo vuonna 1999 oli yhteensä 57,1 mrd. markkaa. Tämä luku sisältää päivittäistavaramyynnin, mutta ei kauppojen koko myyntiä.
Päivittäistavaroiden jakelukanavat suomessa vuonna 1999
Päivittäistavarakaupan keskittyminen ja ketjuuntuminen ovat viime vuosina jatkuneet. Vuonna 1999 kahden suurimman ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus oli 65,6 %, kolmen suurimman 77,9 % ja neljän suurimman 87,7 %. Kaupparyhmittymiin kuulumattomien myymälöiden osuus kokonaismyynnistä oli vuonna 1980 noin 9 % ja vuonna 1999 noin 5 %. Seuraavassa ryhmittymien markkinaosuudet vuosina 1980–1999.[2]
Myyntiosuudet ryhmittäin (ml. lopettaneet) 1980–1999
| Ryhmittymä | 1980 | 1985 | 1990 | 1995 | 1998 | 1999 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| mmk % | mmk % | mmk % | mmk % | mmk % | mmk % | |
| K-ryhmä | 8019 37,8 | 14256 39,8 | 19599 40,5 | 20347 39,9 | 21427 38,2 | 21578 37,8 |
| S-ryhmä | 4234 19,9 | 6286 17,5 | 7719 15,9 | 11179 21,9 | 14729 26,3 | 15871 27,8 |
| Tradeka | 3045 14,3 | 4630 12,9 | 5357 11,1 | 4876 9,6 | 6836 12,2 | 7012 12,3 |
| Ol. Elanto | sis. Tradekaan | sis. Tradekaan | 1614 3,3 | 1329 2,6 | sis. Tradekaan | sis. Tradekaan |
| T-ryhmä | 4141 19,5 | 7706 21,5 | 11505 23,8 | 10012 19,7 | ||
| Spar-ryhmä | 5861 10,5 | 5609 9,8 | ||||
| Wihuri | 2660 4,7 | 2518 4,4 | ||||
| Stockmann/Sesto | 1606 2,9 | 1643 2,9 | ||||
| Muut | 1790 8,5 | 2983 8,3 | 2632 5,4 | 3206 6,3 | 2891 5,2 | 2880 5,0 |
Suomen päivittäistavaroiden hankintamarkkinoilla toimivat pääosin samat yritykset kuin vähittäismyyntimarkkinoillakin. K-ryhmään kuuluvien myymälöiden päivittäistavaroiden merkittävimpänä hankintapaikkana toimii Kesko. S-ryhmä ja Tradeka hankkivat osan päivittäistavaroista yhteisen logistiikka- ja hankintayhtiönsä Inex Partnersin kautta. Inexin palveluja käyttää myös Elanto. Spar-myymälät puolestaan hankkivat päivittäistavaroita TukoSparin kautta. Osan päivittäistavaroista myymälät ja kauppaketjut ostavat itse suoraan valmistajilta.
Suomalaiset päivittäistavarakaupan yritykset toimivat lisäksi yhteistyössä ulkomaisten hankintaorganisaatioiden kanssa. Esimerkkeinä voidaan mainita, että Inex Partners tekee merkittävää yhteistyötä N.A.F. International Amba:n kanssa. Kesko puolestaan on yksi eurooppalaisen Associated Marketing Service AG:n jäsenyrityksistä.
Poikkeusluvan hakijoiden mukaan hankintamarkkinoiden laajuus vaihtelee tuoteryhmittäin ja jopa tuotteittain. Esimerkkinä hakijat mainitsevat herkkusienet, jotka tuotetaan ja pakataan Kiinassa ja toimitetaan sieltä ympäri maailmaa. Markkinat olisivat siten tältä osin maailmanlaajuiset. Hakijat ovat todenneet, että Inexin hankkimista tuotteista 75 % on valmistettu ulkomailla. Näiden tuotteiden kohdalla relevantit hankintamarkkinat eivät hakijoiden mukaan rajoitu Suomeen, vaan ne ovat huomattavasti laajemmat. Sama koskee myös niitä Suomessa valmistettuja tuotteita, joista suuri osa menee vientiin. Inexin kilpailijoina samoilla hankintamarkkinoilla ovat hakijoiden mukaan Keskon ja TukoSparin lisäksi eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset hankintaorganisaatiot.
Suomalaista päivittäistavarakauppaa on usein luonnehdittu toimialaksi, jossa ulkomaisten yritysten alalle tulo on epätodennäköistä mm. markkinoiden pienestä koosta ja kaavoituksen hitaudesta johtuen. Viime aikaiset tapahtumat osoittavat kuitenkin, että kansainvälistyminen voi koskea myös Suomen päivittäistavarakauppaa.
Markkinoille on tullut ja on tulossa päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa toimivia yrityksiä, kuten ruotsalainen Axfood ja saksalainen Lidl. Axfood muodostettiin, kun vuonna 1999 päivittäistavaraketjut Hemköp ja D&D fuusioituivat. Tähän kaupparyhmittymään yhdistettiin myös Ruotsin Spar sekä Axel Johnson -konsernin hankkimat Suomen Sparin toiminnot. Lidl on perustanut Suomeen tytäryhtiön Lidl Holding Suomi Oy:n ja palkannut Suomesta työntekijöitä toiminnan käynnistämiseksi. Lidlin maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 1999 oli 93,9 mrd. mk, josta päivittäistavarakaupan osuus oli arviolta 78,5 mrd. mk. Lidlin toimintamallina on pyrkiä olemaan tehokkaasti toimiva hintajohtaja pienehköllä tavaravalikoimalla. Myös ympäri vuorokauden avoinna oleva 7-Eleven -ketjun odotetaan lähivuosina tulevan Suomeen. Liikkeet myyvät peruselintarvikkeita.
Viimeaikaiset kotimaiset yrityskaupat päivittäistavarakaupan alueella kuvaavat myös kasvavaa kiinnostusta päivittäistavarakauppaan. Muun muassa Wihuri-konserni on viime aikoina aktiivisesti hankkinut uusia kauppapaikkoja ja noutotukkuja.
Hakemuksesta saadut lausunnot
Kilpailuvirasto on 8.12.1999 ja 8.3.2001 pyytänyt lausuntoa kaikkiaan 25 taholta, jotka olivat päivittäistavaroiden valmistajia, Inex Partnersin kilpailijoita, teollisuutta, kauppaa ja kuluttajia edustavia järjestöjä sekä viranomaisia. Lausunnon antoivat Oy Arla Finland Ab, Elintarviketeollisuusliitto ry, Henkel Finland Oy ja Kuluttajatutkimuskeskus.
Oy Arla Finland Ab esitti 5.1.2000 päivätyssä lausunnossaan, että koska Inex Partners ostaa sekä SOK:n että Tradekan tarvitsemat volyymit, on ostoyhteistyö tehokasta muihin vaihtoehtoihin nähden. SOK ja Tradeka tekevät hinnoittelupäätöksensä omien strategioidensa mukaan. Inex Partners Oy:n toiminta on Arla Finlandin kokemuksen mukaan kilpailukykyinen. Ostoyhteistyön hyötyjä lisäävät Inex Partnersin ja ketjujen tekemät valikoimapäätökset, joiden mukaan on mahdollista tehdä varsin tarkat tuotantoennusteet ja sitä kautta varmistaa tuotteiden saatavuus ja mahdollisimman tehokas tavaravirta. Keskitetyt toimitukset ovat merkittäviä sekä kokonaistaloudellisesti että myymälöiden tehokkuuden kannalta.
Elintarviketeollisuusliitto ry totesi 14.1.2000 antamassaan lausunnossa, että Inex Partners Oy:n osakkaat ovat merkittäviä elintarviketeollisuuden asiakkaita päivittäistavaramarkkinoilla. Inexin ostoyhteistyön kautta ne hallitsevat useissa tuoteryhmissä arviolta 40 % kotimaisen elintarviketeollisuuden myynnistä. Tämä on oleellisesti kasvattanut osakasyritysten markkinavoimaa kotimaiseen teollisuuteen nähden. Kaupan ryhmittymien keskittäessä ostotoimintaansa ja lisätessään ketjuohjausta yksittäisten itsenäisten kauppiaiden mahdollisuudet vaikuttaa valikoimiinsa jatkuvasti vähenevät. Keskitetyt valikoimapäätökset vaikeuttavat erityisesti maakunnallisten pienyritysten mahdollisuuksia. Elintarviketeollisuusliitto esittääkin, että Kilpailuviraston tulisi aktiivisesti seurata markkinatasapainon kehittymistä kaupan ja kotimaisen teollisuuden välillä. Lisäksi lausunnonantaja esittää, että Kilpailuviraston tulisi tutkia sopimuskäytännön tasapuolisuus ja kauppaehtojen yhdenmukaisuus kotimaisten ja ulkomaisten tavarantoimittajien välillä.
Inexin hankintavastuun ulkopuolelle jäävät kotimaiset panimotuotteet, liha- ja lihajalosteet, leipomo- ja meijerituotteet. Elintarviketeollisuusliitto ry huomauttaa, että vaikka Inex ei neuvottele ostoehdoista kaikkien tuoteryhmien osalta, osakasyritykset pyrkivät Elintarviketeollisuusliiton näkemyksen mukaan painostamaan edellä mainittuja teollisuuden aloja sellaisiin logistisiin ratkaisuihin, jotka nostavat kokonaislogistiikan kustannuksia ja ovat näin kuluttajan ja markkinoiden edun vastaisia. Liiton mukaan viraston tulisikin tutkia aiheuttamisperiaatteen mukaisesti Inexin terminaalitoiminnan kustannusten vastaavuus tavarantoimittajilta vaadittuihin hyvityksiin logistiikkakustannusten osalta.
Elintarviketeollisuusliitto katsoo, että mikäli viraston seurantaa ja valvontaa poikkeusluvan alaiseen yhteistyöhön nähden lisätään, ei liiton puolesta ole estettä sille, että Kilpailuvirasto myöntää poikkeusluvan seuraavin edellytyksin: 1) Poikkeuslupa on voimassa vain vuoden 2005 loppuun yhdenmukaisesti muiden jo myönnettyjen hintayhteistyötä koskevien poikkeuslupien kanssa. 2) Tavarantoimittajilta terminaalitoiminnassa vaadittujen hyvitysten ja todellisten logistiikkakustannusten kustannusvastaavuus selvitetään. 3) Varmistetaan, että poikkeusluvan alaisella ostotoiminnalla saadut hyödyt siirtyvät tuotekohtaisesti kuluttajalle.
Henkel Finland Oy totesi 21.12.1999 antamassaan lausunnossa, että monivuotisen yhteistyön perusteella voidaan todeta kaikkien yhteisten logististen kustannusten pudonneen noin kolmanneksen alkutilanteesta. Tämä noin 5–6 %:n säästö kokonaiskustannuksissa on siirtynyt kuluttajahintoihin. Henkel ei näe eroja vähittäiskaupalle tarjolla olevien vaihtoehtoisten jakelukanavien toimivuudessa Suomessa.
Kaupan ketjuuntuminen vaatii tavarantoimittajilta valmiuksia toimittaa tuotetta koko ketjun tarpeeseen. Pienten toimittajien kannalta tämä saattaa vaatia liikevaihtoon nähden kohtuuttomia investointeja. Tässä suhteessa Inex Partnersin toiminta ei Henkel Finlandin mukaan poikkea vaihtoehtoisista jakelukanavista.
Kuluttajatutkimuskeskus totesi 5.4.2000 antamassaan lausunnossa, että SOK:lle ja Osuuskunta Tradeka-yhtymälle mahdollisesti annettava puuttumattomuustodistus tai poikkeuslupa tuotteiden hankintaa, jakelua ja varastointia koskevalle yhteistoiminnalle Inex Partners Oy:ssä ei näytä hakijoiden aikaisemman markkinakäyttäytymisen perusteella olevan uhka näiden ryhmien keskinäiselle kilpailulle vähittäismyynnissä. Mitään uutta päivittäistavarakaupan hankintapuolen keskittymistä ei myöskään tapahdu, koska Inex Partners on toiminut markkinoilla poikkeuslupahakemuksessa mainitulla tavalla jo vuodesta 1990 lähtien.
Kuluttajatutkimuskeskus toteaa lisäksi, että Suomessa päivittäistavaroiden hankintamarkkinat saattavat olla luonteeltaan sellaiset, että markkinoiden keskittyminen on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua. Keskittynyt markkinoiden rakenne saattaa esim. olla ainoa taloudellisesti mielekäs tapa järjestää markkinoiden toiminta kuluttajien kannalta kustannustehokkaasti. Poikkeuslupahakemukseen saattaisi olla syytä suhtautua huolestuneemmin toisilla maantieteellisillä markkinoilla, kuten esimerkiksi Italiassa, missä markkinoiden luontainen toimintaympäristö on toisenlainen. Vaikka keskittyminen yleensä vaikeuttaa uusien tavarantoimittajien pääsyä markkinoille, Suomen olosuhteet huomioon ottaen voidaan kuitenkin kysyä, onko markkinoille pääsylle todellisia esteitä ja onko ainoa markkinoilletulostrategia poikkeuslupahakemuksessa ilmaistu yhteistoiminta. Kuluttajatutkimuskeskus ei näe mahdollista poikkeuslupaa markkinoiden toiminnan kannalta haitallisena.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Kilpailunrajoituksen määrittely
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kielletään samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien tai näiden yhteenliittymien hintoja tai vastikkeita koskevat sopimukset, suositukset ja vastaavat järjestelyt. Säännös koskee sekä yritysten nimenomaisia sopimuksia että yritysten yhteiselinten ja yhteenliittymien päätöksiä, joilla rajoitetaan ja ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä. Yhteistoiminnan muodolla ei ole lain 6 §:n soveltamisen kannalta merkitystä.
Inex Partnersin omistajat, SOK ja Osuuskunta Tradeka-yhtymä, ovat samalla jakeluportaalla toimivia, päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa keskenään kilpailevia elinkeinonharjoittajia. Inex on perustettu hoitamaan omistajayhtiöidensä päivittäistavaroiden hankintaan ja materiaalitoimintoihin sekä erikoistavaroiden logistiikkaan liittyviä tehtäviä. Sen lisäksi, että Inex neuvottelee osakasyhtiöidensä puolesta keskitetysti ostoehdot tavarantoimittajien kanssa ja ostaa omalla riskillään sen hankintavastuulle kuuluvat päivittäistavaratuotteet, se myös myy hankinta- ja logistiikkapalveluja osakasyrityksille ja näiden ketjuille sekä omistajaryhmittymien ulkopuolisille tahoille.
Inex Partnersin ei voida katsoa toimivan itsenäisesti omistajayrityksiinsä nähden, vaan osakkaat osallistuvat Inexin hallituksessa yhteisyrityksen toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Hallitus mm. hyväksyy Inexin toimintasuunnitelman ja budjetin sekä päättää asiakkaille tavararyhmäkohtaisesti maksettavista ostohyvityksistä. Lisäksi se päättää sellaisista investointipäätöksistä, joita ei voi rahoittaa ilman osakkailta tulevaa lisäpanostusta, sekä Tradekan ja S-ryhmän ulkopuolisten vähittäiskauppaa harjoittavien asiakkaiden hyväksymisestä.
Kilpailuvirasto katsoo, että koska osakasyritysten osto- ja myyntiyhteistyötä Inex Partnersissa on pidettävä kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdan tarkoittamana kiellettynä hintayhteistyönä, järjestelylle ei voida myöntää kilpailunrajoituslain 19 a §:n mukaista puuttumattomuustodistusta, vaan yhteistoiminta edellyttää lain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa.
Relevantit markkinat
Relevantit hyödykemarkkinat
Päivittäistavaroihin kuuluvat pääasiassa elintarvikkeet, juomat, tupakkatuotteet sekä kodin käyttötavarat, ns. non-food -tuotteet (siivoustuotteet, kosmetiikka, kertakäyttöpaperituotteet ja hygieniatuotteet). Tuotteet ovat osa sitä tavaravalikoimaa, ”päivittäistavarakoria”, jonka kuluttajat odottavat löytävänsä päivittäistavaramyymälöistä. Kilpailu käydään pääasiassa sellaisten kauppojen välillä, jotka pystyvät tarjoamaan niin laajan valikoiman, että kuluttaja voi ostaa suurimman osan päivittäistavarakoristaan samasta paikasta.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat käsittävät päivittäistavaroiden myynnin valmistajalta tukku- ja vähittäiskauppiaille sekä muille yrityksille. Hankintamarkkinoita määriteltäessä korvaavuutta tulee tarkastella valmistajan näkökulmasta. Ratkaisevaa markkinoiden rajaamisen kannalta on valmistajan mahdollisuus muuntaa tuotantoaan ja myyntikanavia. Tavarantoimittajat valmistavat yleensä yksittäisiä tuotteita tai tuoteryhmiä, eivätkä pysty helposti muuntamaan tuotantoaan toisenlaisten tuotteiden valmistamista varten.
Kotimainen päivittäistavaroiden vähittäiskauppa ei ole ainoa jakelukanava, jonka kautta esimerkiksi elintarvikkeiden valmistajat voivat myydä tuotteitaan. Muita jakelukanavia ovat esimerkiksi erikoisliikkeet, noutotukut, muut tukkuliikkeet, ravintolat ja vienti. Valmistajan kannalta eri jakelukanavat eivät kuitenkaan välttämättä aina ole keskenään vaihdettavissa, sillä tuotteiden pakkaus, sen koko ja tuotteen koostumus tai myyntistrategiat voivat poiketa toisistaan eri jakelukanavissa. Näin ollen ne myös vaativat erilaista tietämystä ja yhteyksiä. Jakelukanavien välistä vaihdettavuutta saattaa joissakin tapauksissa vaikeuttaa myös erilainen logistiikka. Useimmissa tuoteryhmissä asiakkaan menetystä ei voida nopeasti ja ongelmitta korvata muiden jakelukanavien kautta tapahtuvalla myynnillä. Tämä viittaa siihen, että päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoita on tarkasteltava muista jakelukanavista erillään.
Vaikka jakelukanavien merkitys vaihtelee tuoteryhmittäin, päivittäistavaroiden vähittäiskauppa on useimpien tuoteryhmien selvästi tärkein jakelukanava. Myös Inexin pääasiallisina asiakkaina ovat vähittäiskaupat, ja vain noin […] % Inexin myynnistä menee muille kuin vähittäiskauppa-asiakkaille. Näistäkin osa on esimerkiksi liikennemyymälöitä, joiden valikoimat muodostuvat periaatteessa täysin vastaavista tuotteista kuin päivittäistavaramyymälöiden valikoimat.
Edellä mainituilla perusteilla Kilpailuvirasto katsoo, että relevanteiksi hyödykemarkkinoiksi on katsottava päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinat, jotka voidaan tarvittaessa edelleen jakaa tuoteryhmien perusteella. Koska Inexin hankintavastuulle kuuluvat päivittäistavaroista tuoretuotteet, teolliset elintarvikkeet, teknokemian tuotteet ja kodin tarvikkeet (pl. kotimaiset panimo-, liha- ja lihajalostetuotteet, tuoreet leipomotuotteet sekä meijerituotteet), on arvioinnissa tarkasteltava Inexin asemaa paitsi koko päivittäistavaravalikoiman hankintamarkkinoilla, myös em. tuoteryhmissä.
Virasto huomauttaa, että koska päivittäistavaroiden hankinta- ja logistiikkapalveluja voidaan ostaa ja myydä myös toisistaan erillisinä, joissakin tapauksissa voi olla tarpeen tarkastella päivittäistavaroiden logistiikkamarkkinoita hankintamarkkinoista erillisinä. Tässä yhteydessä erottelu ei kuitenkaan ole tarpeen, vaan logistiikkapalvelujen katsotaan olevan kiinteä osa hankintamarkkinoita.
Relevantit maantieteelliset markkinat
Poikkeusluvan hakijoiden mukaan relevantit hankintamarkkinat ovat Suomen markkinoita laajemmat. S-ryhmän ja Tradekan kanssa samoilla hankintamarkkinoilla kilpailevat monet ulkomaiset hankintayhtiöt ja osto-organisaatiot. Tämä koskee erityisesti Inexin hankintavastuulla olevia teollisia elintarvikkeita. Inexin hankkimista tuotteista 75 % on ulkomaista alkuperää, joten näiden tuotteiden kohdalla relevantit hankintamarkkinat eivät hakijoiden mukaan rajoitu Suomeen, vaan ovat huomattavasti laajemmat. Sama koskee myös niitä Suomessa valmistettuja tuotteita, joista suuri osa menee vientiin. Näin ollen hankintamarkkinoiden laajuus vaihtelee tuoteryhmittäin ja tuotteittain.
Vaikka 75 % Inexin hankkimista tuotteista onkin valmistettu ulkomailla, se ei tarkoita sitä, että Inex käytännössä neuvottelisi kaikkien näiden ulkomaisten valmistajien kanssa ja toisi tuotteet itse maahan. Inexin oman tuonnin osuus päivittäistavarahankinnoista oli vuonna 1997 ainoastaan […] %. Silloinkin, kun ostetaan kansainvälisiltä merkkituotevalmistajilta, käytetään useimmiten valmistajan suomalaista tytäryhtiötä tai tuontitavaroiden kauppaan erikoistuneita yrityksiä.
Suurin osa suomalaisissa päivittäistavarakaupoissa myytävistä tuotteista on kotimaisia. Useimmiten näiden tuotteiden valmistajien pääasialliset markkinat ovat kotimaan markkinat. Vuonna 1999 esimerkiksi suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotannosta meni vientiin keskimäärin 9,8 %. Näin ollen vain harva suomalainen elintarvikevalmistaja pystyy korvaamaan asiakkaanaan olevan vähittäiskaupparyhmittymän menetyksen viennillä ulkomaille.
Huomioon on myös otettava se, että kansainvälisten valmistajien, joiden tuotteista suuri osa on mukautettu Suomen markkinoille esim. kielen ja pakkauksen suhteen, tärkein tai jopa ainoa tapa saavuttaa suomalaiset kuluttajat on suomalaisen vähittäiskaupan kautta.
Edellä esitetyistä seikoista johtuen Kilpailuvirasto katsoo, että päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoita on pidettävä Suomen laajuisina.
Inex päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoilla
Ryhmittymän markkinaosuus vähittäiskaupan markkinoilla kuvaa karkeasti myös sen asemaa hankintamarkkinoilla johtuen mm. riippuvaisuudesta näiden markkinoiden välillä. Arvioitaessa Inexin osuutta hankintamarkkinoilla voidaan siten lähtökohtana pitää sen omistaja- ja asiakasyritysten asemaa päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoilla. Siten voidaan Inexin osakkaiden SOK:n ja Osuuskunta Tradeka-yhtymän sekä Elannon yhteisen markkinaosuuden päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoilla – noin 40 % -katsoa samalla kuvaavan myös Inexin asemaa hankintamarkkinoilla. Tämä olisi tilanne, mikäli S-ryhmä ja Tradeka hankkisivat kaikki myymänsä päivittäistavarat Inexin kautta. Markkinaosuudessa ja jäljempänä esitettävissä Tradekan luvuissa on huomioitu myös Elannon ostot Inexistä.
S-ryhmä hankkii Inexin kautta kaikista myymistään tuoretuotteista […] %, teollisista elintarvikkeista […] % ja teknokemian tuotteista […] %. Tradekassa vastaavat osuudet ovat tuoretuotteissa […] %, teollisissa elintarvikkeissa […] % ja teknokemian tuotteissa […] %.
Inexin hankintavastuulle eivät kuitenkaan kuulu kaikkiin näihin kolmeen tuoteryhmään kuuluvat päivittäistavarat, vaan hankintavastuun ulkopuolelle jäävät kokonaan kotimaiset panimo-, liha- ja lihajalostetuotteet, tuoreet leipomotuotteet sekä meijerituotteet. Vuonna 1999 S-ryhmä hankki Inexin kautta keskimäärin […] % kaikista päivittäistavaroista, ja Tradeka/ Elanto […] %.
Inexin markkinaosuutta eri tuoteryhmien hankintamarkkinoilla voidaan arvioida seuraavasti. Vuonna 1997 S-ryhmä ja Tradeka ostivat hankkimistaan tuoretuotteista noin […] % Inexin kautta ja loput suoraan toimittajilta. Kun S-ryhmä ja Tradeka myyvät keskimäärin 40 % kaikista Suomen vähittäiskaupoissa myytävistä tuoretuotteista, voidaan arvioida, että näiden kokonaismäärästä noin […] % on hankittu Inexin kautta. Hankkimistaan teollisista elintarvikkeista S-ryhmä ja Tradeka ostavat […] % Inexin kautta. Kun S-ryhmä ja Tradeka myyvät keskimäärin 40 % kaikista Suomen vähittäiskaupoissa myytävistä teollisista elintarvikkeista, näiden kokonaismäärästä […] % voidaan arvioida olevan hankittu Inexin kautta. S-ryhmä ja Inex hankkivat Inexistä […] % myymistään teknokemian tuotteista. S-ryhmä ja Tradeka myyvät keskimäärin 40 % kaikista Suomen vähittäiskaupoissa myytävistä teknokemian tuotteista, joten voidaan arvioida, että näiden kokonaismäärästä Inexin kautta on hankittu runsaat […] %.
Johtopäätöksenä Kilpailuvirasto toteaa, että Inexin markkinaosuus vähittäiskaupan päivittäistavaroiden hankintamarkkinoilla vaihtelee tuoteryhmittäin. Enimmillään Inexin markkinaosuuden voidaan kuitenkin arvioida olevan sama kuin sen omistajayritysten ja Elannon yhteenlaskettu markkinaosuus vähittäiskaupan markkinoilla eli 40 %.
Tehokkuusperustelujen arviointi
Kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän hakemuksesta määrätä, että kilpailunrajoituslain 6 §:n säännöstä ei sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Tehokkuusetuja tuotannossa tai hyödykkeiden jakelussa voidaan saavuttaa kustannustehokkuuden sekä resurssien tehokkaan ja oikean kohdentamisen kautta. Tehokkuusetujen tarkastelussa otetaan huomioon sekä välittömästi koituvat että pitkällä aikavälillä ilmenevät hyödyt ja haitat.
Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että rajoitus on itsessään välttämätön perusteluna olevien tehokkuusetujen saavuttamiseksi ja että järjestelyyn osallistuville yrityksille ei aseteta rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä tehokkuusetujen saavuttamiseksi. Poikkeuslupaharkinnassa otetaan myös huomioon, toteutetaanko kilpailunrajoitus sellaisilla markkinoilla, joilla kilpailu on jo ennestään rajoittunutta. Rajoituksella mahdollisesti saavutettavat tehokkuushyödyt eivät välity riittävästi asiakkaille tai kuluttajille, jos kilpailunrajoituksessa mukana olevilla elinkeinonharjoittajilla on määräävä asema markkinoilla tai jos ne eivät muutoin joudu kilpailemaan tehokkaasti muiden alalla toimivien yritysten kanssa.
Hankintayhteistyö
Hankintayhteistyöjärjestelyillä yritykset useimmiten pyrkivät ostohintojen alentamiseen. Hintojen alenemiseen johtavat yhteistyöllä saavutettavat tehokkuusedut ja kasvava markkinavoima.
Ostoyhteistyöjärjestelyillä tehostetaan yritysten materiaalihallintoa sekä jakelu-, kuljetus- ja käsittelykustannuksia päällekkäisten toimintojen karsiutuessa. Myös muut ostoprosessiin liittyvät kustannukset, kuten tarjousten hankinta- ja sopimusneuvottelukulut pienenevät. Näin muodostuneet tehokkuusedut johtavat yhteistyöyritysten ostamien hyödykkeiden hintojen laskuun, mikä saattaa johtaa suurempiin ostettaviin hyödykemääriin.
Yhteistyöyritysten tavarantoimittaja voi hyötyä skaalaeduista, kun yksikkökustannukset laskevat. Samalla toimitettavien tuotteiden laatu yleensä tasaantuu tai jopa kohoaa, koska laadun vaihtelu tasoittuu pitempiä sarjoja valmistettaessa. Ostoyhteistyö voi myös mahdollistaa uusien tuotteiden tulon markkinoille, sillä tavarantoimittajilta saattaa vapautua resursseja tuotekehittelyyn tuotanto- ja myyntitoimitusten tehostuessa.
Erilaisten hyötyjen saavuttamisen lisäksi elinkeinonharjoittajien yhteisostosopimukset ja vastaavat järjestelyt saattavat kuitenkin rajoittaa kilpailua vahingollisella tavalla, jos mukana olevat yritykset edustavat merkittävää osaa markkinoista ja sopimukset sisältävät velvoitteita täydellisestä tai osittaisesta ostouskollisuudesta. Tällöin tavarantoimittajan kilpailuasema heikkenee. Haitallisesta kilpailunrajoituksesta on kyse myös silloin, kun ostoyhteistyön tarkoituksena on tehokkuusetujen saavuttamisen sijaan pelkästään ostajien neuvotteluvoiman lisääminen. Vaikka ostajavoiman syntyminen saattaa merkitä lyhyellä aikavälillä alhaisempia hintoja kuluttajalle, se ei välttämättä edistä kilpailua pidemmällä aikavälillä. Ostoyhteistyön kilpailua rajoittavat vaikutukset ovat kuitenkin vähäisemmät, jos alalle pääsy on avointa, mukana olevien elinkeinonharjoittajien markkinaosuus ei ole merkittävä tai tavarantoimittajalla on huomattavaa markkinavoimaa.
Edullisempiin ostoehtoihin johtavan kysyntävoiman käyttö ei ole sinänsä kokonaistaloudelliselta kannalta katsoen haitallista. Erityisesti silloin, kun tavarantoimittajat ovat keskittyneitä ja kysyntävoimaa omaaviin ostajiin kohdistuu niiden omilla myyntimarkkinoilla tehokasta kilpailua, jonka vuoksi niiden on siirrettävä ostoissa saavuttamansa edut omille asiakkailleen, kysyntävoima voi estää monopoli- tai oligopolivoittojen syntymisen tarjontapuolella. Jos ostajavoimaa omaavalla yrityksellä on sen sijaan omilla myyntimarkkinoillaan vahva asema, jota kilpailu ei riittävästi rajoita, ostoissa saavutetut edut eivät välttämättä siirry asiakkaille.
Kysyntävoima antaa vähittäiskaupalle lisäksi huomattavaa vaikutusvaltaa sen suhteen, mitä tuotteita tulee markkinoille ja mitkä tuotteet siten ovat kuluttajan saatavilla. Tuotteilla, joita määräävässä tai muuten merkittävässä asemassa oleva ostaja ei ota lajitelmaansa, ei käytännössä ole mahdollisuuksia saavuttaa loppukäyttäjää, koska tavarantoimittajalla ei ole vaihtoehtoisia jakelukanavia. Siten merkittävässä asemassa oleva ostaja päättää viime kädessä uusien tuotteiden menestymismahdollisuuksista.
Hankintamarkkinoilla tapahtuvaa ostoyhteistyötä arvioitaessa tulee lisäksi ottaa huomioon se, että yritysten yhteinen ostotoiminta voi vaikuttaa kaksiin eri markkinoihin. Ensinnäkin se voi vaikuttaa edellä kuvatulla tavalla markkinoihin, joihin yhteistyö suoraan kohdistuu eli relevantteihin hankintamarkkinoihin. Toinen vaikutuskohde voi olla myyntimarkkinat eli myöhemmän markkinavaiheen markkinat, joilla ostojärjestelyn osapuolet toimivat myyjinä.
Vähittäiskaupan markkinoiden ja hankintamarkkinoiden välillä vallitsee riippuvuus. Vähittäismyymälöiden tekemien ostojen määrä riippuu niiden markkinaosuuksista vähittäiskaupan markkinoilla. Määrät ovat sitä suurempia, mitä suurempi on vähittäiskauppiaan markkinaosuus kyseisillä markkinoilla. Mitä suurempia ostomäärät ovat, sitä edullisemmat ovat yleensä tavarantoimittajan vähittäiskauppiaalle myöntämät ostoehdot. Edullisia ostoehtoja puolestaan voidaan käyttää eri tavoin parantamaan yrityksen markkina-asemaa vähittäiskaupan markkinoilla. Aseman parantuminen vähittäiskaupan markkinoilla johtaa puolestaan jälleen entistä parempiin ostoehtoihin.
Edellä kuvailtu riippuvaisuus saattaa johtaa yhä suurempaan keskittymiseen sekä vähittäiskaupan markkinoilla että hankintamarkkinoilla. Siitä koituu lyhytaikaista hyötyä loppukäyttäjille, koska vähittäiskaupan markkinoilla voidaan käydä jonkin aikaa kiihkeää kilpailua, jonka aikana kysyntävoimaa omaavan vähittäiskaupan on pakko siirtää saamansa ostoedut kuluttajille. Tätä kestää kuitenkin vain niin kauan, että vähittäiskaupan markkinoilla päästään rakenteeseen, joka johtaa kilpailun selvään vähenemiseen. Tämän jälkeen loppukäyttäjää ei enää tarvitse ottaa huomioon, koska tällä on hyvin vähän valintamahdollisuuksia.
Hakijoiden esittämien perustelujen arviointi
Inexin toiminnasta saavutetut hyödyt voidaan jakaa ostoehtojen paranemiseen ja erilaisten logistiikkaan liittyvien kustannusten pienenemiseen.
Ostoehtojen paraneminen
Hakijoiden mukaan SOK:n ja Tradekan erillisten hankintavolyymien yhdistäminen on mahdollistanut paremmat hankintaehdot ja suuremmat määräalennukset tavarantoimittajilta. Yksi yhtenäinen hankintaprosessi säästää kaikkien osapuolten kustannuksia, jolloin yksikkökustannukset muodostuvat alhaisemmiksi. Hankintaehtojen parantumisen mukanaan tuomaa hyötyä on hakijoiden mukaan vaikea laskea, mutta sen arvellaan vuositasolla olevan vähintään […] % ostohinnoista. Ensimmäisen toimintavuoden aikana etu oli noin […] milj. mk. Volyymit yhdistämällä on päästy suurempiin määriin ja kansainvälisillä markkinoilla riittävän suuriin hankintaeriin, jolloin voidaan vähentää mm. välivarastointia ja siten myös tavarantoimittajien kustannuksia.
Kilpailuvirasto arvioi, että Inexin saamien ostoehtojen paraneminen perustuu paitsi kustannussäästöihin, myös hankintayhteistyöllä saavutettavan ostajavoiman kasvuun. Ostajavoiman käyttöön viittaa myös Elintarviketeollisuusliitto antamassaan lausunnossa, jossa se toteaa, että Inex Partners Oy:n osakkaat ovat merkittäviä elintarviketeollisuuden asiakkaita päivittäistavaramarkkinoilla, ja ostoyhteistyön kautta ne hallitsevat useissa tuoteryhmissä arviolta 40 % kotimaisen elintarviketeollisuuden myynnistä. Tähän on laskettu mukaan myös Elannon mukanaan tuoma ostajavoima. Ostoyhteistyö on liiton mukaan oleellisesti kasvattanut osakasyritysten markkinavoimaa kotimaiseen teollisuuteen nähden.
Kilpailuvirasto toteaa, että Elintarviketeollisuus 2000 -työryhmän mietintöön sisältynyt Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys kaupan hintarakenteista viittaa siihen, että kaupan osuus elintarvikkeiden hintarakenteissa on kasvanut. Lisäyksen on arvioitu olevan 1 – 2 prosenttiyksikön tasoa vuosina 1997–1999. Selvityksen mukaan myös teollisuuden kaupalle maksamat markkinointituet ovat lisääntyneet vuosittain. Nämä antavat selkeitä viitteitä kaupan ostajavoiman käytöstä. Kaupan palkkiot ovat nykyisin kuitenkin huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin 1990 -luvun alussa. Lisäksi on otettava huomioon, että selvitys koski vain muutamia tuotteita ja lisäksi joissakin tuotteissa kaupan palkkion osuus oli laskenut.
Ostajavoimaa tasapainottaa valmistajien vahva asema monilla markkinoilla; useat elintarviketeollisuuden alat ovat Suomessa varsin keskittyneitä. Hankintayhteistyön mahdollisista kielteisistä vaikutuksista kärsivätkin ennen kaikkea pienet ja keskisuuret valmistajat, joiden asemasta myös Elintarviketeollisuusliitto on antamassaan lausunnossa ollut huolissaan. Elintarviketeollisuusliiton mukaan kaupan ryhmittymien keskittäessä ostotoimintaansa ja lisätessään ketjuohjausta yksittäisten kauppojen mahdollisuudet vaikuttaa valikoimiinsa vähenevät jatkuvasti. Keskitetyt valikoimapäätökset vaikeuttavat erityisesti maakunnallisten pienyritysten tuotteiden mahdollisuuksia päästä kaupan hyllylle.
On kuitenkin otettava huomioon, että S-ryhmä ja Tradeka eivät käytä Inexiä kaikkien päivittäistavaroiden hankkimiseen. Hankintayhteistyötä toteutetaan pääsääntöisesti silloin, kun tuotteet tuodaan ulkomailta, ne vaativat varastointia tai tuotteen hankintaerät ovat suuria. Tällaisia tuotteita ovat pääasiassa teolliset elintarvikkeet, tuontihedelmät ja -vihannekset sekä teknokemian tuotteet. Paikalliset pienet ja keskisuuret kotimaiset valmistajat, jotka usein ovat esimerkiksi leipomoita ja viljelijöitä, eivät välttämättä joudu kohtaamaan Inexin ostajavoimaa, sillä niiden kanssa S-ryhmän osuuskaupat ja Tradeka useimmiten neuvottelevat itse.
Näin tapahtuu mm. sen vuoksi, että pienten valmistajien kapasiteetti ei riitä toimittamaan tuotteita koko kaupparyhmälle tai -ketjulle. Virasto katsoo, että pienten valmistajien selviytymiseen voidaan parhaiten vaikuttaa varmistamalla, että ne voivat jatkossakin käydä kauppaa suoraan paikallisten osuuskauppojen ja/tai kauppiaiden kanssa. Tätä periaatetta virasto on pitänyt tärkeänä jo aiemmassa päätöskäytännössään, esim. S-ryhmän kauppaehdot päivittäistavarakaupassa, (dno 242/61/94) sekä S- ja K-ryhmille 29.1.2001 myönnetyissä poikkeusluvissa (dno:t 384/67/2000 ja 562/67/2000). Kahdessa viimeksi mainitussa päätöksessä poikkeusluvan ehdoksi asetettiin, että sitova ketjuvalikoima voi muodostaa enimmillään 60 % kaupan myynnistä. Näin on haluttu varmistaa pienten valmistajien tuotteiden mahdollisuus päästä kaupan valikoimiin siitä huolimatta, että ne eivät kuulu ketjuvalikoimaan.
Myös Tradeka-yhtymä on ilmoittanut, että sen ketjut ja ketjuihin kuuluvat myymälät voivat hankkia tavaraa myös suoraan eri hankintapaikoista, esimerkiksi paikallisilta tavarantoimittajilta, ilman Ketjuetu Oy:n välitystä (ks. poikkeuslupapäätös 7.8.1996; dno 178/67/96).
Vaikka Inexin osakkailla on mahdollisuus ostaa ilman rajoituksia tuotteita myös muualta kuin Inexistä, yhtiön merkittävimmälle vähittäiskauppa-asiakkaalle Elannolle osakkaat ovat asettaneet määrällisen velvoitteen keskittää ostot Inexiin vähintään […] prosenttisesti Inexin tuotevalikoiman osalta. Kilpailuvirasto katsoo, että Elanto on korvauksena aiheuttamistaan lisäkustannuksista vapaaehtoisesti sitoutunut osittaiseen ostovelvoitteeseen voidakseen hankkia päivittäistavaroita Inex Partnersin kautta, vaikka se ei ole sitonut omaa pääomaansa Inexiin ja sen toimintojen ja järjestelmien kehittämiseen. Sen lisäksi, että Elanto on omistajayritysten kilpailijana ja ilman omistajan vastuuta hyväksytty Inexin asiakkaaksi, sillä on halutessaan mahdollisuus irtisanoa sopimus ja vaihtaa pääasiallista hankintapaikkaansa, mikäli se ei pidä Inexiä riittävän kilpailukykyisenä. Ottaen vielä huomioon Elannon vähäisen markkinaosuuden päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoilla, virasto katsoo, ettei Elannon ostovelvoitteella voida katsoa olevan kilpailunrajoituslain 9 §:ssä tarkoitettuja vahingollisia vaikutuksia.
Logistiikkahyödyt
Hakijat ovat esittäneet, että Inexin toiminnalla logistiikkakustannuksissa saavutetut säästöt ovat huomattavia. Vuonna 1991 jakelukeskusten lukumäärää supistettiin. Loppujakelun kustannukset alenivat vuonna 1991 noin […] milj. mk edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan terminaaleista myymälöihin tapahtuvasta loppujakelusta perityt toimitusmaksut ovat vuosina 1991–2000 alentuneet noin […] %. Logistiikan kokonaiskustannukset, joilla hakijan mukaan tarkoitetaan Inexin hankintatoimen, varastoinnin ja runkokuljetusten yhteiskustannuksia, ovat vuosina 1991–2000 alentuneet noin […] %.
Varastointikustannukset ovat hakijoiden mukaan vuosina 1991–2000 alentuneet noin […] %. Varaston kiertonopeus on Inexin toiminnan aikana nopeutunut […] päivästä […] päivään. Varastojen lukumäärää vähentämällä varastovuokrat ja niihin liittyvät ylläpitokustannukset ovat alentuneet […] milj. mk vuodessa. Varastojen vähentyessä myös varastohenkilöstöä voitiin vähentää, millä henkilöstökustannukset alenivat noin […] milj. mk. SOK:n ja Tradekan (tuolloin EKA) hankintahenkilöstön yhdistämisellä ja vähentämisellä saavutettiin vuonna 1991 puolestaan […] milj. markan kustannussäästöt.
Kilpailuvirasto toteaa, että viime vuosina sekä saman alan että eri alojen yritysten välinen logistiikkayhteistyö on lisääntynyt voimakkaasti. Ostojen lisäksi yritykset ovat alkaneet yhdistellä runkokuljetuksia, varasto- ja terminaalitoimintoja sekä jakelutoimintoja. Materiaalihallintoon, kuljetuksiin ja varastointiin liittyvien logististen kustannusten voidaan arvioida muodostavan noin 10–20 % tuotteen loppuhinnasta.[3]
Nykyisin teollisuus kuljettaa noin 60 % päivittäistavaroista itse suoraan myymälöihin. Loput päivittäistavarat kulkevat myymälöihin eri kaupparyhmien varastojen tai terminaalien kautta. Päivittäistavaroista suoran jakelun piiriin ovat kuuluneet lähinnä tuoretuotteista leipomotuotteet, liha- ja einestuotteet, nestemäiset maitotuotteet ja panimotuotteet. Kauppa on kuitenkin viime vuosina pyrkinyt saamaan elintarvikkeiden jakelun entistä laajemmin hallintaansa.
Virasto arvioi, että S-ryhmän ja Tradekan päivittäistavaroiden kuljetusten ja loppujakelun yhdistämisellä sekä varastoinnin keskittämisellä ja varastointitoimintojen uudelleen järjestämisellä on pystytty pienentämään kustannuksia ja tehostamaan koko jakeluketjun toimivuutta. Kuljetusten yhdistäminen saattaa Suomen olosuhteissa olla monissa tapauksissa perusteltua ottaen huomioon pitkät kuljetusmatkat. Ilman yhteistyötä kaluston käyttöaste saattaa varsinkin haja-asutusalueilla jäädä alhaiseksi, mikä aiheuttaa kohonneita kuljetuskustannuksia.
Eri kaupparyhmien kuljetusten keskittämisestä yhden yhtiön hoidettaviksi saattaa kuitenkin pitkällä aikavälillä olla myös kilpailun kannalta haitallisia vaikutuksia. Mikäli jakelumarkkinoilla ei ole tarjolla vaihtoehtoja, katoaa logistiikkayritykseltä kannustin kehittää omaa toimintaansa. Seurauksena saattaa olla logistiikkapalvelujen ylihinnoittelu. Teollisuusyritysten kannalta jakelun keskittyminen pelkästään kaupan logistiikkayhtiöille saattaa olla ongelmallista, sillä vaikka ne eivät olisikaan tyytyväisiä kaupan toimintaan, oman logistiikkajärjestelmän uudelleen rakentaminen vaatisi todennäköisesti suuria investointeja ja tulisi kalliiksi.
Kilpailuvirasto katsoo, että Inexin logistiikkaratkaisu kilpailee teollisuuden omien logistiikkaratkaisujen kanssa. Vaikka Inexin kuljetukset olisivatkin tehokkaita, on siitä huolimatta tärkeää taata tavarantoimittajille ja ns. kolmannen osapuolen yrityksille mahdollisuus jakelukanavien ylläpitoon ja kehittämiseen. Varmistamalla tavarantoimittajien ja kauppiaiden suoran kaupankäynnin mahdollisuus, pystytään vaikuttamaan paitsi tuotteiden pääsyyn kaupan hyllylle, myös teollisuuden omien kuljetusratkaisujen säilymiseen.
Hakijat ovat itse korostaneet, että S-ryhmä ja Tradeka hankkivat Inexistä ainoastaan osan päivittäistavaroista, ja että niiden hankinnassa ja kuljetuksissa pyritään käyttämään kulloinkin edullisinta vaihtoehtoa. Inexin hankintavastuulle kuulumattomien tuotteiden hankintaan Inex ei osallistu, vaan siitä vastaa S-ryhmässä ketjuohjausyksikkö ja Tradekassa Ketjuetu.
Elintarviketeollisuusliiton lausunnon mukaan Inexin omistajayritykset ovat pyrkineet vaikuttamaan kuljetusvalintoihin myös sellaisten päivittäistavaroiden kohdalla, joita ei osteta Inexistä. Lausunnon mukaan Inexin omistajat ovat pyrkineet painostamaan tavarantoimittajia sellaisiin logistisiin ratkaisuihin, jotka nostavat kokonaislogistiikan kustannuksia ja ovat kuluttajan ja markkinoiden edun vastaisia. Viraston tulisi Elintarviketeollisuusliiton mukaan tutkia Inexin terminaalitoimintojen ja tavarantoimittajilta vaadittujen hyvitysten kustannusvastaavuus.
Virasto toteaa, että ostajalla on oikeus päättää ostamistaan hyödykkeistä. Samalla tavoin kuin kauppa valitsee ja ostaa markkinoilla olevista tuotevaihtoehdoista valikoimiinsa sopivimmat, sen tulee myös voida valita tuotteille edullisin kuljetusvaihtoehto. Kustannusvertailuja tehdessään kauppa ottaa huomioon myös eri kuljetusvaihtoehtojen aiheuttamat erilaiset kustannukset; tavaran vastaanottokustannukset myymälässä muodostavat usein merkittävän osan jakelun kokonaiskustannuksista. Vastaanotettavien erien lukumäärän väheneminen on todennäköisesti omiaan pienentämään tavaran vastaanottokustannuksia myymälässä ja siten myös jakelun kokonaiskustannuksia.
Hyötyjen välittyminen kuluttajille
Hakijoiden mukaan Inexin toiminnan tavoitteena on ollut parantaa asiakasketjujen kustannustehokkuutta. Kun ne saavat hankinta- ja logistiikkapalvelut edullisemmin, ne voivat siirtää säästöt myös tuotteiden kuluttajahintoihin. Inexin omistajista erityisesti S-ryhmän markkinaosuus on viime vuosina kasvanut merkittävästi, mikä ainakin osin selittyy hankinta- ja logistiikkakustannusten alenemisella ja niiden vaikutuksella kuluttajahintaan. Sama kehitys on ollut nähtävissä myös Tradekassa, mutta pienmyymälävaltaisuudesta johtuen vaikutus on ollut pienempi. S-ryhmän markkinaosuuden kasvu päivittäis- ja käyttötavarakaupassa osoittaa hakijoiden mukaan selvästi sen, että S-ryhmän ketjujen kilpailukyky on entisestään parantunut ja asiakkaat ovat kokeneet S-ryhmän ketjut edullisiksi ja monipuolisiksi ostopaikoiksi. Tähän on osaltaan ollut vaikuttamassa Inexin tehokas hankinta ja jakelu.
Hakijoiden mukaan Inexin tavaramyynnin kateprosentti kuvaa yhtiön toiminnasta aiheutuneiden kustannusten suuruutta. Kateprosentti on vuosina 1991–2000 pienentynyt […] prosentista […] prosenttiin, mikä osoittaa, että Inexin toiminnan kustannukset ovat pienentyneet. Kun asiakkaat maksavat vähemmän yhteisyrityksen palveluista, ne kykenevät siirtämään saavutetut edut myös kuluttajahintoihin. Kilpailutilanne markkinoilla takaa käytännössä sen, että tehokkuushyödyt siirtyvät kuluttajille ja yhteistyö osaltaan lisää kuluttajien edun mukaista kilpailua markkinoilla.
Kilpailuvirasto arvioi, että SOK ja Tradeka ovat pystyneet siirtämään hankintojen yhdistämisen kautta saavuttamansa säästöt pääosaltaan kuluttajahintoihin. S-ryhmän myymälät ovat viime vuosina tutkitusti olleet halvimpia. Vaikka myymälöiden hintatasoon vaikuttavat myös muut tekijät (kuten paikallinen kilpailutilanne, myymälöiden toiminnan tehokkuus jne.), tehostunut hankinta on erittäin todennäköisesti yksi S-ryhmän alhaisten kuluttajahintojen syistä.
S-ryhmän ja Tradekan vähittäismyyntiketjujen hintatasot vaihtelevat, mikä viittaa siihen, että ryhmittymien ja niiden ketjujen välillä on hintakilpailua eikä hankintayhteistyö ole näin ollen johtanut hintojen yhdenmukaistumiseen vähittäismyyntiportaassa. Tämän on todennut myös Kuluttajatutkimuskeskus antamassaan lausunnossa, jonka mukaan SOK:lle ja Tradekalle mahdollisesti myönnettävä poikkeuslupa niiden yhteistoiminnalle Inex Partners Oy:ssä ei hakijoiden aikaisemman markkinakäyttäytymisen perusteella näytä olevan uhka hakijoiden keskinäiselle kilpailulle vähittäismyynnissä.
Lisäksi se, että Inexin valikoimakokouksia pidetään erikseen S-ryhmän ja toisaalta Ketjuedun kanssa, ja toisaalta se, että neuvottelut tarjouskampanjoista ja muista markkinointipanostuksista käydään edelleen suoraan tavarantoimittajan ja ketjun välillä, ovat Kilpailuviraston arvion mukaan omiaan pienentämään sitä riskiä, että hankintayhteistyö johtaisi osakkaiden välisen kilpailun vähenemiseen.
Hakijat toteavat, että kun ostoja yhdistellään ja tuotteita hankitaan suuremmissa erissä, on mahdollista hankkia sellaisiakin tuotteita, joiden hankinta muutoin olisi kannattamatonta. Inexin tuotesortimenttia on voitu laajentaa ilman, että varastojen markkamääräiset arvot olisivat kasvaneet. Laajemmat valikoimat ja tehokas jakelujärjestelmä parantavat myös tuotteiden markkinoille pääsyn mahdollisuuksia ja tuotteiden välistä kilpailua markkinoilla. Hyöty siirtyy kuluttajille entistä parempina tuotevalikoimina. Valikoima on kasvanut vuoden 1991 alle […] tuotteesta vuonna 2000 yli […] tuotteeseen. Myös hävikki on hakijoiden mukaan pienentynyt ja tuotteiden laatu parantunut.
Virasto toteaa, että yhteisostot yleensä mahdollistavat suuremman tuotesortimentin hankkimisen, sillä volyymit yhdistämällä myös pienimenekkisiä tuotteita on kannattavampaa hankkia. Inexin valikoima on moninkertaistunut sen toiminnan aikana, joten kuluttaja on hyötynyt tästä aikaisempaa laajempina kaupan tuotevalikoimina.
Hakijat ovat lisäksi todenneet, että ottaen huomioon Tradekan saneeraustilan 1990 -luvulla, hankintayhteistyö Inexissä on osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että Tradeka on säilyttänyt asemansa Suomen keskittyneessä päivittäistavarakaupassa. Kuluttajalla on siten ollut enemmän valintamahdollisuuksia päivittäistavaroiden ostopaikaksi. Kilpailuvirasto katsoo, että Tradekan hankintayhteistyöllä SOK:n kanssa on todennäköisesti ollut vaikutusta siihen, että se on yhdessä Elannon kanssa pystynyt säilyttämään noin 12 % osuutensa markkinoilla ja on siten merkittävä tekijä Suomen päivittäistavarakaupassa.
Johtopäätökset
Arvionaan SOK:n ja Tradekan Inex Partnersissa toteuttaman hankinta- ja logistiikkayhteistyön tehokkuusvaikutuksista ja niiden välittymisestä kuluttajille Kilpailuvirasto toteaa seuraavan.
SOK:n ja Osuuskunta Tradeka-yhtymän toteuttamalla hankinta- ja logistiikkayhteistyöllä on tuotteiden hankintaa, kuljetuksia ja vastaanottotoimintoja tehostavia vaikutuksia. Virasto pitää tehokkuutta lisääviä vaikutuksia merkittävämpinä kuin yhteistyön kilpailun toimivuudelle mahdollisesti aikaansaamia haittoja. Hyödyt näyttävät pääosin kanavoituvan kuluttajille. Lisäksi virasto pitää todennäköisenä, että vastaavia tehokkuusetuja kuin mitä Inexin toiminnan kautta saavutetaan, ei voitaisi saavuttaa, mikäli hankinta-, kuljetus- ja varastointitoiminnot hajautettaisiin erikseen SOK:n ja Tradekan hoidettaviksi.
Inexin toiminnan voidaan myös osaltaan katsoa lisänneet kilpailua päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoilla. Hankintayhteistyö Inexissä on parantanut Tradekan kilpailuasemia suhteessa muihin kaupparyhmiin. Mikäli se nykyisessä kilpailutilanteessa joutuisi luopumaan päivittäistavaroiden hankintayhteistyöstä SOK:n kanssa, on oletettavaa, että sen toiminta vaikeutuisi. Tämä puolestaan olisi omiaan vähentämään eri kaupparyhmien välistä kilpailua sekä kuluttajien vaihtoehtoja.
Kilpailuviraston käsityksen mukaan SOK:n ja Tradekan hankintayhteistyö ei näytä johtavan hintojen yhdenmukaistumiseen vähittäismyyntiportaassa. Kilpailua päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa voidaan kokonaisuudessaan pitää toimivana, ja kilpailun paine mm. Keskon ja ulkomaisten kauppaketjujen taholta pitää huolen siitä, että hankintayhteistyöstä saavutetut hyödyt siirretään myös kuluttajille.
Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan keskittyneestä rakenteesta johtuen on kuitenkin tärkeää, ettei poikkeuslupa ole niin laaja, että tavarantoimittajan pääsy jakelukanavaan estyisi tai antaisi mahdollisuuden kohtuuttomiin sopimusehtoihin. Virasto pitääkin tärkeänä sitä, että sekä tavarantoimittajalla että osuuskaupalla on edelleen mahdollisuus käyttää myös vaihtoehtoisia jakelukanavia. Samalla varmistetaan myös sellaisten pienten tavarantoimittajien, joiden kapasiteetti ei riitä kokonaisen kauppaketjun kysynnän tyydyttämiseen, pääsy päivittäistavarakaupan valikoimiin.
Kilpailun toimivuuden ja vaihtoehtoisten hankinta- ja jakelukanavien avoinna pysymisen varmistamiseksi myös jatkossa Kilpailuvirasto asettaa poikkeusluvan ehdoksi sen, että Inex Partnersin tavarantoimittajat voivat myydä tuotteitaan myös suoraan Inexin osakkaille ja asiakkaille. Lisäksi virasto edellyttää, että Inex Partnersin omistajayritysten on voitava ilman rajoituksia hankkia yhteisostojen kohteina olevia hyödykkeitä myös muualta kuin Inex Partnersista.
Poikkeusluvan käsittely on ollut osa laajempaa Suomen päivittäistavarakaupan markkinoiden kokonaisarviointia, mihin on sisältynyt mm. S- ja K-ryhmien poikkeuslupahakemusten käsittely. Näissä päätöksissä Kilpailuvirasto on katsonut, että tilanteessa, jossa päivittäistavarakaupan markkinoilla tapahtuu sellaisia muutoksia, joiden vaikutuksia markkinoihin ei voida vielä arvioida, päivittäistavarakauppaan liittyvien poikkeuslupien kesto on syytä rajata siten, että niiden voimassaoloaika päättyy vuoden 2003 lopussa.
Virasto katsoo, että ottaen huomioon edellä mainitut päivittäistavaroiden vähittäiskauppaa koskevat poikkeusluvat ja niiden keston, on markkinoiden kokonaisarvioinnin kannalta tarkoituksenmukaista arvioida ensin SOK:n ja Osuuskunta Tradeka-yhtymän asemaa markkinoilla ja vasta sen jälkeen niiden hankintayhteistyötä Inex Partnersissa. Tämän vuoksi on perusteltua myöntää poikkeuslupa SOK:n ja Tradekan hankintayhteistyölle vuoden 2004 loppuun saakka.
Poikkeuslupa
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta Inex Partners Oy:ssä harjoitettavaan hintayhteistoimintaan, joka koskee päivittäistavaroiden hankintaa ja myyntiä sekä tuotteiden kuljetus- ja varastointipalvelujen hinnoittelua siinä laajuudessa, kuin mitä poikkeuslupahakemuksessa ja tässä päätöksessä on esitetty, seuraavien ehtojen vallitessa.
Poikkeusluvan ehdot
- Inex Partners Oy:n tavarantoimittajien tulee voida myydä myös yhteisostojen kohteena olevia hyödykkeitä suoraan Inex Partnersin osakasyrityksille, näiden ketjuille ja osuuskaupoille.
- Inex Partners Oy:n osakasyritysten, näiden ketjujen ja osuuskauppojen tulee voida hankkia yhteisostojen kohteina olevia hyödykkeitä ilman rajoituksia myös muualta kuin Inex Partners Oy:stä.
Poikkeusluvan voimassaoloaika
Poikkeuslupa on voimassa 13.1.1999 ja 31.12.2004 välisen ajan.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 §:n 1 kohta, 19 § ja 19 a §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta kilpailuneuvostolta kilpailunrajoituslain 21 §:n mukaan siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.
[1] […] -symbolilla merkityt kohdat on katsottu liikesalaisuuksiksi.
[2] A.C. Nielsen: Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 1999
[3] Lähde: Jakelu 2000.