Hakija
Oy Suomen Tietotoimisto – Finska Notisbyrån Ab
Hakemus
Oy Suomen Tietotoimisto Ab (jäljempänä STT) on virastoon 29.6.2000 toimittamansa poikkeuslupahakemuksen mukaan 15.6.1915 kaupparekisteriin merkitty yksityinen osakeyhtiö, jonka omistajina ovat Suomen johtavat mediayhtiöt. STT on hakenut poikkeuslupaa koko tämänhetkiselle toiminnalleen, johon kuuluu STT:n perusuutispalvelu, journalistiset lisäpalvelut ja muut tietotuotteet. STT:n asema on hakemuksen mukaan eri medioiden uutis- ja tietopalveluiden tukkutoimittajana vakiintunut ja pitkäaikainen. Yhteisesti sovitun, avoimen ja läpinäkyvän perusuutispalvelun hinnoittelun tehokkuusedut ovat STT:n mukaan ilmeiset. Näin ollen STT on hakenut poikkeuslupaa toistaiseksi ilman, että vakiintuneen ja välttämättömän yhteistoiminnan mahdollisuutta sidotaan määräaikaan.
Osakasyritykset
STT:n suurimmat omistajat ovat Alma Media -konserni (Alma Media, Satakunnan Kirjateollisuus, MTV, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, ja Kainuun Sanomien Kirjapaino) 28,9 %, Sanoma konserni (Sanoma Oy, Kymen Viestintä, Etelä-Saimaan Sanomalehti, Kymen Sanomalehti) 22,1 % ja TS-Yhtymä (TS-Yhtymä ja Salon Seudun Sanomat) 21,0 % omistusosuuksillaan. Pienellä omistusosuudella STT:n toiminnassa ovat mukana myös seuraavat yritykset: Savon Media, Varkauden Lehti, Hufvudstadbladet, Keskisuomalainen, Länsi-Savo, Itä-Savo, Vaasa Oy, Ilkka, Yleisradio, Vasabladet, Hämeen Sanomat, Kansanvalta, Förlags Ab Sydvästkusten, Esan Kirjapaino, P-Karjalan Kirjapaino, Forssan Kirjapaino, Östra Nylands Tidningar, Riihimäen Sanomalehti, Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, Tampereen Työväen Sanomalehti, Kaleva, Osakeyhtiö Kehitys, KM-Yhtymä, Kansan Uutiset, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Kotimaa, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Nurmeksen Kirjapaino, Suomenmaa-yhtiöt, Ab Österbottningen, Oy Länsi-Suomi, Jakobstads Tidning, Kustannus Oy Kansan Tahto, Vasemmistoliiton Pohjanmaan piiri, Lalli Oy, Auraprint ja Kustannus Oy Päivän Uutiset.
Hakijan esittämät selvityksen ja perustelut
STT:n liiketoiminnasta päättäminen
STT:n poikkeuslupahakemuksen mukaan STT:n toiminnasta päättävät ja vastaavat tavanomaiset osakeyhtiölain määrittelemät toimielimet: yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Hakemuksen mukaan STT:n hallituksessa olivat 29.6.2000 puheenjohtajana toimitusjohtaja Seppo Kievari Sanoma Osakeyhtiöstä, varapuheenjohtajana varatoimitusjohtaja Tapio Siikala Yleisradiosta, jäseninä toimitusjohtaja, päätoimittaja Kari Arola Demarista, toimitusjohtaja Keijo Ketonen TS-Yhtymästä, päätoimittaja Tapani Lepola Savon Sanomista, päätoimittaja Juhani Pekkala MTV:stä, valtiotieteen maisteri Lars Rönn (entinen Hufvudstadsbladetin toimitusjohtaja) ja päätoimittaja Erkki Teikari Satakunnan Kansasta.
STT:n liiketoiminta-aluejako ja markkinat
STT:n toiminta käsittää kellon ympäri toimivan perusuutispalveluiden tuotannon Suomesta ja maailmalta. STT:n liiketoiminta on jaettu kolmeen liiketoiminta-alueeseen. Perusuutispalvelua käyttää Suomessa noin 90 lehteä, Yleisradio, televisiokanavat ja noin 40 paikallisradiota. Perusuutispalvelu sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti kattavan ympäri vuorokauden toimivan uutispalvelun suomeksi ja ruotsiksi. STT:n toimitus on jakautunut perusuutispalvelun osalta seitsemään osastoon: kotimaa, ulkomaat, talous, politiikka, urheilu, kulttuuri sekä ruotsinkielinen osasto. Perusuutispalvelussa välitetään päivittäin n. 250–300 uutista ja se on STT:n päätuote. Perusuutispalvelun asiakkaat voivat vapaasti käyttää niitä joko julkaistavakseen valintansa mukaan sellaisenaan, uudelleen otsikoituna tai lyhennettynä osana omia juttujaan tai taustana. Perusuutispalvelun lisäksi STT tarjoaa asiakkailleen monia erityispalveluja, jotka STT on jakanut journalistisiin lisäpalveluihin ja muihin tietotuotteisiin.
Journalistiset lisäpalvelut ovat perusuutispalvelun ulkopuolisia, osaa asiakaskuntaa kiinnostavia journalistisia palveluja. Lisäpalveluja ovat esimerkiksi viihdeuutiset, joita myydään media-asiakkaille, Yleisradion ja kaupallisilla kanavilla luettavat aamu-uutiset, asiantuntija-artikkelit, uutisgrafiikka ja englanninkielinen uutispaketti News Bulletin. Useimmilla lisäpalveluista on oma hinnastonsa. Joissakin tapauksissa kyseessä on räätälöity palvelu, joka joudutaan hinnoittelemaan kustannuspohjalta kilpailukykyisesti.
Muut tietotuotteet ovat ei-journalistisia tietopalveluita, jotka joko tukevat STT:n journalistista palvelua tai tukeutuvat siihen. Niiden avulla asiakkaat pystyvät suunnitteleman toimintaansa tai syventämään tietojaan. Muita tietotuotteita ovat esimerkiksi kalenteripalvelut, tiedotepalvelut, veikkaustietojen välityspalvelu, hälytyspalvelut sekä radio- ja televisio-ohjelmatietojen välitys- ja räätälöintipalvelu. Useimmilla muilla tietotuotteilla on oma hinnasto. Erityistapauksissa hinta on rakennettu markkina- ja kustannustilanteen pohjalta.
STT:n asema uutispalvelumarkkinoilla
Kilpailuvirasto katsoi päätöksessään (Dno 129/61/2000, annettu 20.6.2001), että STT:llä on kilpailunrajoituslain 3 § 2 momentin mukainen määräävä markkina-asema ruotsinkielisten kotimaan, politiikan, kulttuurin, ulkomaan, talouden ja urheilun päivänuutisten myynnin markkinoilla Suomessa. Suomenkielisten uutisten osalta Kilpailuvirasto katsoi STT:llä olevan kilpailunrajoituslain 3 § 2 momentin mukaisen määräävän markkina-aseman kotimaan, politiikan, kulttuurin, ulkomaan ja urheilun päivänuutisten myynnin markkinoilla Suomessa. Edelleen Kilpailuvirasto katsoi, että STT:llä ei ole määräävää markkina-asemaa suomenkielisten talousuutisten myynnin markkinoilla Suomessa. STT:n markkinaosuus talousuutisista on vain 8 % ja STT:llä on näillä markkinoilla useita merkittäviä, ainoastaan talousuutisiin keskittyneitä kilpailijoita.
STT on arvioinut markkinaosuutensa olevan journalistisiin lisäpalveluihin kuuluvista viihdeuutisista 30 %, uutisgrafiikkamarkkinoista 40 %, artikkelimarkkinoista 7 %, radio ja TV-palveluista 15 % ja ”uutisreferoinnista” 7 %. Muihin tietotuotteisiin kuuluvien tuotteiden markkinoista STT on arvioinut markkinaosuudekseen tiedotepalveluista 22 %, sääpalvelumarkkinoista 3 % ja kalenterimarkkinoista 20 %.
Järjestelyn luonne
STT:n hallitus on hyväksynyt 13.3.2000 uuden hinnoittelujärjestelmän STT:n perusuutispalvelulle, jonka mukaisesti yhtiön hallitus päättää vuosittain asiakasryhmäkohtaisesti (tilatut lehdet, ilmaisjakelulehdet, televisiokanavat, radiokanavat) perusuutispalvelun hintamuutoksen sekä perusuutispalveluun liittyvien lisien prosentit. Perusuutispalvelun lisiä peritään asiakkailta, jotka käyttävät STT:n perusuutispalvelua (kattava uutispalvelu suomeksi ja ruotsiksi) oman pääasiallisen toimintansa ulkopuolella oman tuotemerkkinsä alla. Lisää peritään esimerkiksi sanomalehdeltä, joka käyttää STT:n uutisia painetun lehden lisäksi verkkojulkaisussaan.
Yhteistyön tavoite on säilyttää uutispalvelun hintakilpailukyky ja käyttöarvo mahdollisimman korkeana ja turvata, että STT ei peri palvelustaan ylihintaa vaan kaikki yhteistyön hyöty menee asiakkaille. Yhteistoiminnasta on sovittu STT:n hallituksessa. Hinnoitteluperiaatteet hyväksyttiin 13.3.2000 ja hinnoittelujärjestelmä 9.6.2000. Korotusprosenteista on päätetty hallituksessa aiemminkin, mutta vasta 9.6.2000 alkaen koko perusuutispalvelun hinnoittelujärjestelmä on tehty avoimeksi. Järjestelyyn on päädytty, koska STT:n vahvan aseman on katsottu edellyttävän läpinäkyvää hinnoittelujärjestelmää, joka kuitenkin säilyy hallituksen seurannassa. Hallituksen roolia pidetään tärkeänä, koska STT on perusolemukseltaan omistajiensa yhteistyömuoto, jonka tavoite on tuoda lisäarvoa asiakkailleen ja lisätä kustannustehokkuutta tekemällä keskitetysti asiakkaitaan palvelevia toimintoja. Järjestelyn tarkoitus on tavoitella hinnaltaan kilpailukykyistä palvelua.
Sopimuksen keskeinen sisältö ja toimeenpano
STT:n hallituksen 13.3.2000 tekemän päätöksen mukaisesti STT:n perusuutispalvelulle on rakennettu mahdollisimman tasapuolinen ja läpinäkyvä, yhtiön kannattavuustavoitetta tukeva hinnoittelujärjestelmä. Perusuutispalvelun hintakehitys seuraa tilattujen lehtien osalta enintään niiden levikkituottoja ja sähköisen median osalta ao. asiakasryhmien liikevaihtoa. Yleisradion osalta hintakehitys seuraa tv- ja radiorahaston tuloutuksia (tällä hetkellä toimilupa- ja lupamaksut) sekä mainonnan tuottoja.
Perusuutispalvelun hinta riippuu käyttäjän volyymistä (esimerkiksi levikki, kuuntelija tai katsojamäärä). Uudelle asiakkaalle otetaan pohjaksi todennäköinen volyymitaso. Uusien lukujen tullessa korjaus tehdään seuraavan vuoden alusta lukien. Olennaisia muutoksia voidaan arvioida kesken vuoden. Jos lähtövaiheessa on merkittäviä poikkeamia, ne korjataan tarvittaessa kolmen vuoden kuluessa. Perusuutispalvelun hinta määräytyy eri asiakasryhmissä seuraavasti: 1) tilatut lehdet: levikki ja ilmestymiskerrat 2) ilmaisjakelulehdet: painos ja ilmestymiskerrat/vuosi 3) televisio: katsojat per päivä/vuosi 4) radio: kuulijat per viikko /vuosi.
Tilattujen lehtien osalta hinnoittelun pohjana ovat jo vuosia käytössä olleet kaavat. Levikkituottotiedot saadaan Sanomalehtien Liiton tilastoista, jotka valmistuvat toukokuussa. Silloin käytössä ovat edellisen vuoden luvut. Levikkiluvut otetaan kevään levikintarkastuksesta. Ilmaisjakelulehtien hintakehityksen pohjana ovat STT:n asiakkaina olevien lehtien liikevaihtoluvut, jotka pyydetään ao. asiakkailta. Ilmaisjakelulehdillä on oma kaavansa, koska niiden toimintatapa poikkeaa tuntuvasti tilatuista lehdistä.
Television hinnoittelun perustana ovat Finnpanel Oy:n katsojaluvut, jotka saadaan helmikuussa. Radioiden hinnoittelun perustana ovat Finnpanel ja Radioiden Liiton tilastot, jotka valmistuvat tammi-helmikuussa. Televisio- ja radiokanavilla on omat kaavansa. Lisäksi televisio- ja radiokanavat on jaettu pieniin ja suuriin. Rajalinja on 500.000 katsojaa tai kuuntelijaa. Yleisradion hinnoittelun perustana on tv- ja radiorahaston (toimilupa- ja lupamaksut) sekä mainonnan tuotot ja em. katsoja- ja kuuntelijaluvut. Yleisradion käyttöluvut on saatu laskemalla yhteen eri kanavien katselija- ja kuuntelijaluvut.
Sopimuksen voimassaolo, noudattamisen valvonta ja mahdolliset sanktiot
Uusi perusuutispalvelun hintajärjestelmä astui kokonaisuudessaan käyttöön 1.1.2001. Järjestelmä on ollut suurelta osin voimassa jo vuosikymmeniä. Hintajärjestelmän mukainen toimintatapa on voimassa toistaiseksi ja koskee STT:n perusuutispalvelua. Perusuutispalvelua myydään kaikille siitä kiinnostuneille, sitä ei ole pakko ostaa ja siitä voi erota sopimusten mukaisesti. Järjestelyyn ei liity sanktioita.
Hakijan näkemys yhteistyön tehokkuusvaikutuksista ja niiden välittymisestä kuluttajille
Hakijan selvityksen mukaan STT:n harjoittama uutistoiminta tuo merkittäviä tehokkuushyötyjä STT:n asiakkaille. STT hoitaa keskitetysti monelle asiakkaalle niiden keskeisiä toimintoja, muun muassa ulkomaan juttutuotannon, urheilutulospalvelun, ja talousuutisoinnin. Esimerkiksi tyypillinen STT:n maakuntalehtiasiakas, jonka levikki on 35000 kappaletta, saa perusuutispalvelun 39.000 markalla kuukaudessa. Tyypillinen maakuntalehti julkaisee päivittäin 50–100 juttua STT:n keskimäärin 250 jutun päivittäisestä tarjonnasta. Lehti saa siis kahden toimittajan palkkakuluilla noin sadan toimittajan työpanoksen käyttöönsä. Suomalainen maakuntalehdistö ei voisi toimia nykytavallaan ja verkollaan ilman STT:n kaltaista yhteistyömuotoa, joka toimii keskeisenä osana monen median kotimaan, politiikan, talouden, ulkomaan, kulttuurin ja urheilutoimitusta. Joillekin lehdille, esimerkiksi pääkaupunkiseudun ilmaisjakelulehdille STT:n tuotanto on keskeisin sisältö. Esimerkiksi Metro julkaisee päivittäin yli 80 STT:n juttua. Ilman STT:tä pääkaupunkiseudun lehtikilpailutilanne olisi todennäköisesti erilainen.
Merkittävä tehokkuushyöty tulee myös siitä, että STT ostaa keskitetysti kansainvälisten uutistoimistojen tarjonnan ja toimittaa sen asiakkailleen. Monella medialla ei olisi yksin mahdollisuuksia ostaa kansainvälisten toimintojen palveluja. Ilman STT:n kaltaista yhteistyömuotoa suomalaisen median sisältö olisi köyhempi ja yksipuolisempi ja niiden hintataso olisi nykyistä selvästi korkeampi.
Hakijan mukaan järjestelystä aiheutuvat hyödyt välittyvät kuluttajille, koska osittain STT:n avulla ne pystyvät hinnoittelemaan tuotteensa kilpailukykyisellä tavalla. Lehtien kehittäminen ilman tuntuvia hinnankorotuksia on välttämätöntä alan pitkän tähtäimen menestyksen näkökulmasta. Lisäksi STT:n tuotannon avulla mediat pystyvät monipuolistamaan sisältöään: esimerkiksi pienen paikallisradion uutistuotanto olisi köyhää ilman STT:n tuotantoa.
Hakija on katsonut järjestelyn tarpeelliseksi, koska STT on erittäin kustannustehokas ja tarpeellinen yhteistyömuoto suomalaiselle medialle. STT turvaa osaltaan moniarvoisen median kehittymisen. Perusuutispalvelun itsenäinen tekotapa luo luottamusta ja läpinäkyvyyttä omistajien ja asiakkaiden välille.
Kilpailuoikeudellinen arvio
Kilpailunrajoituksen määrittely
Kilpailunrajoituslain 6 §:n mukaan samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai niihin rinnastettavalla menettelyllä määrätä tai suosittaa elinkeinotoiminnassa perittäviä tai maksettavia hintoja tai vastikkeita.
STT:n kaikki osakasyritykset ovat kilpailunrajoituslain tarkoittamia elinkeinonharjoittajia ja STT:tä voidaan puolestaan pitää lain tarkoittamana elinkeinonharjoittajien yhteenliittymänä. Kaikki STT:n osakkaat ovat yrityksiä, joiden liiketoiminnassa uutispalvelujen saatavuus on merkittävä kilpailutekijä. STT:n perusuutispalvelu, journalistiset lisäpalvelut ja muut tietotuotteet liittyvät niin keskeisesti yhtiön osakkaiden tarjoamiin ja kehittelemiin viestintäpalveluihin, että osakkaat todennäköisesti ylläpitävät jo strategisistakin syistä omaa osaamistaan uutispalveluiden markkinoilla. Ainakin STT:n suurimmilla osakkailla on todennäköisesti riittävä tietotaito ja voimavarat STT:n kanssa kilpailevan toiminnan aloittamiselle. STT:n osakkaat ovat uutispalveluiden hankkijoina keskenään kilpailevia yrityksiä ja ainakin toistensa potentiaalisia kilpailijoita STT:n kanssa kilpailevan uutispalveluiden tarjoamisen suhteen. STT on näin ollen kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettu keskenään kilpailevien elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä.
Keskenään kilpailevat osakasyritykset päättävät STT:n toimielimissä STT:n hinnoittelusta. STT:n osakkaat tekevät siten perustamassaan yrityksessä päätöksiä, joita on pidettävä kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kiellettynä hintayhteistyönä. Koska STT:n osakkaiden toiminta sisältää kilpailunrajoituslain 6 §:ssä kiellettyä yhteistyötä, järjestelylle ei voida myöntää puuttumattomuustodistusta, vaan yhteistyön jatkaminen edellyttää kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaista poikkeuslupaa.
Tehokkuusperustelujen arviointi
Kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaan Kilpailuvirasto voi elinkeinonharjoittajan tai niiden yhteenliittymän hakemuksesta määrätä, että lain 6 § 1 kohdan säännöstä ei sovelleta kilpailunrajoitukseen, jos se osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeen jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty osaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille.
Tehokkuusetuja tuotannossa tai hyödykkeiden jakelussa voidaan saavuttaa kustannustehokkuuden sekä resurssien tehokkaan ja oikean kohdentamisen kautta. Tehokkuusetujen tarkastelussa otetaan huomioon sekä välittömästi koituvat että pitkällä aikavälillä ilmenevät hyödyt ja haitat.
Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että rajoitus on välttämätön tehokkuusetujen saavuttamiseksi ja että järjestelyyn osallistuville yrityksille ei aseteta rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä tehokkuusetujen saavuttamiseksi. Poikkeuslupa-arvioinnissa otetaan myös huomioon, toteutetaanko kilpailunrajoitus sellaisilla markkinoilla, joilla kilpailu on jo ennestään rajoittunutta. Rajoituksella mahdollisesti saavutettavat tehokkuushyödyt eivät välttämättä välity riittävästi asiakkaille tai kuluttajille, jos kilpailunrajoituksessa mukana olevilla elinkeinonharjoittajilla on määräävä markkina-asema tai ne jeivät muutoin joudu kilpailemaan tehokkaasti muiden alalla toimivien yritysten kanssa.
Perusuutispalvelu
Hakija on esittänyt STT:n uutistoiminnan tuovan merkittäviä tehokkuusetuja STT:n asiakkaille. STT hoitaa keskitetysti monen mediavälineen uutishankinnan. Esimerkiksi 39.000 levikin omaava maakuntalehti saa kahden toimittajan palkkakuluilla käyttöönsä keskimäärin 250 uutisjuttua päivittäin. Monelle mediavälineelle ulkomaisten uutisten hankinta olisi mahdotonta ilman STT:tä ja joillekin lehdille STT:n tuotanto on lehden keskeisin sisältö.
STT:n perusuutispalvelu muodostaa yrityksille kokonaispaketin, jonka avulla yrityksen on mahdollista saada käyttöönsä kattava perusuutistarjonta, joka pitää sisällään noin 250 päivänuutista eri uutisaiheaihealueilta. Perusuutispalveluasiakkaiden on mahdollista käyttää STT:n uutisia joko sellaisenaan, osana omia juttujaan tai taustamateriaalina. Kilpailuviraston näkemyksen mukaan mediavälineiden olisi ilman STT:n laajaa toimittajaverkostoa ja perusuutispalvelua lähes mahdotonta hankkia yhtä laajaa uutismateriaalia sisältäen kaikki uutisaihealueet kotimaanuutisista ulkomaanuutisiin.
STT:n valmiiksi muokatun perusuutispalvelun avulla mediavälineiden on myös mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä ja kohdistaa voimavaransa niiden asiakaskunnan kannalta keskeisiin uutisiin ja uutisaihealueisiin. STT:n valmiiksi muokatun perusuutispalvelun avulla esimerkiksi pienten maakuntalehtien ja paikallisradioiden on mahdollista keskittyä paikallisesti tärkeisiin uutisiin, koska STT tarjoaa toimijoille valmiin kokonaispaketin päivän merkittävimmistä uutisista. Koska maakunnalliset tai tiettyyn uutisaihealueeseen keskittyneet mediavälineet pystyvät STT:n tarjoaman perusuutispalvelun avulla keskittymään asiakkaidensa kannalta keskeisiin uutisiin, palvelee STT osaltaan myös uutistarjonnan monipuolistumista.
STT:n tekemän tutkimuksen mukaan mediavälineet hyödyntävät STT:tä hyvin kattavasti. STT:n antaman selvityksen perusteella STT:n juttujen suhteellinen osuus vaihteli noin 40 prosentista 84 prosenttiin 4 eri lehdessä. Heikki Heikkilän Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä tekemän tutkimuksen mukaan mediavälineet hyödyntävät STT:n materiaalin laajemminkin kuin STT:n uutisten suorana käyttönä. Vaikka STT:n uutista ei käytettäisikään suoraan, käyttävät toimittajat STT:n uutisia oman uutisoinnin täydentäjänä ja vertailukohtana omille jutuilleen.
STT:n avulla yrityksen ei myöskään tarvitse rakentaa kattavaa toimittaja- ja/tai yhteistyöverkostoa saadakseen tarvitsemansa keskeiset päivänuutiset. Monille lehdille STT:n tarjoamat uutiset muodostavat myös keskeisen sisällön. Esimerkiksi ilmaisjakelulehdille STT:n materiaali on lehden keskeistä rakennusainesta. STT:n avulla ilmaisjakelulehti ei myöskään tarvitse yhtä paljon toimituksellista henkilöstöä kuin ilman STT:tä.
STT:n perusuutispalvelun hinnoittelu on rakennettu siten, että perusuutispalvelun hinta nousee toimijan saavuttaman asiakasmäärän perusteella. STT onkin perusuutispalvelun hinnoittelussa ottanut huomioon potentiaaliset mediamarkkinoille tulijat, koska perusuutispalvelun hinnoittelu on alhainen pienillä lukija-, levikki- ja katsojamäärillä. STT:n avulla mediavälineiden onkin mahdollista kehittää uusia viestintämuotoja ja malleja ilman suurten taloudellistenresurssien kohdentamista viestinvälitystoiminnan perusmateriaalin, eli uutispalvelujen hankintaan.
Kilpailuvirasto katsoo, että edellä kuvattu STT:n toimintaa koskeva osakasyritysten yhteistyö todennäköisesti tehostaa yhteistyössä mukana olevien yritysten yhteistoimintaa ja taloudellista kehitystä kilpailunrajoituslain 19 §:ssä kuvatulla tavalla. STT pystyy toimittajaverkostonsa avulla ja yhteistyössä ulkomaisten tietotoimistojen kanssa tarjoamaan asiakkaille uutisia huomattavasti kattavammin ja halvemmalla kuin asiakkaalle tulisi hankkia uutiset itse.
Journalistiset lisäpalvelut ja muut tietotuotteet
STT:n selvitysten mukaan journalistiset lisäpalvelut ovat osaa asiakaskuntaa kiinnostavia palveluja. Muut tietotuotteet ovat ei-journalistisia tietopalveluita, jotka tukevat STT:n journalistista palvelua tai tukeutuvat siihen. Niiden avulla asiakkaat pystyvät suunnittelemaan toimintaansa tai syventämään tietojaan. Kilpailuviraston arvioin mukaan STT:llä ei ole määräävää markkina-asemaa journalististen lisäpalveluiden tai muiden tietotuotteiden osalta. Näillä markkinoilla STT:n markkinaosuus on enimmillään 40 % ja pienimmillään 3 %.
Yhteistyössä mukana olevat yritykset joutuvat journalististen lisäpalveluiden ja muiden tietotuotteiden markkinoilla kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Kilpailuvirasto katsoo kilpailun markkinoilla takaavan STT:n lisäpalveluiden ja muiden tietotuotteiden osalta tehokkuusetujen syntymisen.
Hyötyjen välittymien kuluttajille tai asiakkaille
Hakija on katsonut järjestelystä aiheutuvien hyötyjen välittyvän kuluttajille, koska osittain STT:n avulla ne pystyvät hinnoittelemaan tuotteensa kilpailukykyisellä tavalla ja pystyvät monipuolistamaan sisältöään. Lehtien kehittäminen ilman tuntuvia hinnankorotuksia on välttämätöntä alan pitkän tähtäimen menestyksen näkökulmasta. Lisäksi STT:n tuotannon avulla mediat pystyvät monipuolistamaan sisältöään: esimerkiksi pienen paikallisradion uutistuotanto olisi köyhää ilman STT:n tuotantoa.
Kilpailuvirasto on päätöksessään (Dno 129/61/2000, annettu 20.6.2001) katsonut, että STT:llä on kilpailunrajoituslain 3 § 2 momentin mukainen määräävä markkina-asema ruotsinkielisten kotimaan, politiikan, kulttuurin, ulkomaan, talouden ja urheilun päivänuutisten myynnin markkinoilla Suomessa. Suomenkielisten uutisten osalta Kilpailuvirasto katsoi STT:llä olevan kilpailunrajoituslain 3 § 2 momentin mukaisen määräävän markkina-aseman kotimaan, politiikan, kulttuurin, ulkomaan ja urheilun päivänuutisten myynnin markkinoilla Suomessa.
Yleensä tehokkuusetujen ei ole katsottu siirtyvän kuluttajille, jos elinkeinonharjoittajalla on määräävä markkina-asema. Vaikka STT:llä onkin määräävä markkina-asema kaikkien em. mainittujen uutisaihealueiden markkinoilla, on Suomen markkinoilla kuitenkin pieniä tiettyyn uutisaihealueeseen keskittyneitä yrityksiä, jotka täydentävät STT:n perusuutispalvelua. Em. päätöksessä virasto totesi lisäksi, ettei STT:llä ole määräävää markkina-asemaa suomenkielisissä talousuutisissa.
Olennaista perusuutispalvelujen tehokkuusetujen siirtymisen osalta on varmistaa, että tehokkuusedut siirtyvät myös muille kuin STT:n toiminnassa mukana oleville yrityksille. STT:n tuleekin ottaa perusuutispalvelun hinnoittelussa huomioon määräävä markkina-asemansa ja sen asettamat vaatimukset STT:n osakasyhtiöiden ja muiden asiakkaiden tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Kilpailuvirasto näkemyksen mukaan STT:n yhteistoiminta hyödyttää myös muita kuin STT:n osakasyrityksiä, koska STT:n on tarjottava perusuutispalveluaan samoin syrjimättömin ehdoin muillekin perusuutispalvelua tarvitseville. Lisäksi STT on perusuutispalvelun hinnoittelussa huomioinut mahdollisten potentiaaliset markkinoille tulijat. Journalististen lisäpalveluiden ja muiden tietotuotteiden osalta Kilpailuvirasto katsoo, että STT:n kohtaama kilpailu todennäköisesti pakottaa STT:tä siirtämään yhteistyöstä saavutettavat edut asiakkaille.
Kilpailuvirasto katsoo STT:n perusuutispalvelusta mediavälineille aiheutuvien tehokkuusetujen todennäköisesti siirtyvän kuluttajille alempina hintoina ja kattavampana sekä monipuolisempana uutistarjontana. STT:n tarjoamat perusuutispalvelut ovat todennäköisesti osaltaan lisänneet kilpailua mediamarkkinoilla mahdollistamalla esimerkiksi ilmaisjakelulehtien Metron ja Uutislehti 100:n kaltaisten uusien tuotteiden kehittämisen ja näin ollen lisänneen kuluttajien valinnanmahdollisuuksia.
Koska STT:llä on kilpailunrajoituslain 3 § 2 momentin mukainen määräävä markkina-asema Suomessa ruotsinkielisten kotimaan, politiikan, kulttuurin, ulkomaan, talouden ja urheilun päivänuutisten myynnin markkinoilla ja suomenkielisten uutisten osalta kotimaan, politiikan, kulttuurin, ulkomaan ja urheilun päivänuutisten myynnin markkinoilla, Kilpailuviraston on myöhemmin mahdollista puuttua STT:n toimintaan em. markkinoilla kilpailunrajoituslain 7 §:n nojalla.
Perustelut poikkeusluvan voimassaololle
Hakijat esittävät, että poikkeuslupa tulisi antaa toistaiseksi ja ovat perustelleet näkemystään STT:n vakiintuneella ja pitkäaikaisella asemalla uutis- ja tietopalveluiden tukkupalveluiden toimittajana ja uuden yhteisesti sovitun hinnoittelujärjestelmän tehokkuuseduilla. Mediamarkkinoiden olosuhteet ovat edelleen kehityksen kohteena ja saattavat muuttua lyhyelläkin aikavälillä digitalisoitumisen ja eri viestintämuotojen konvergoitumisen johdosta. Lisäksi Kilpailuviraston poikkeuslupakäytännössä lupaa ei olla yleensä myönnetty ensimmäisellä kerralla yli viiden vuoden ajaksi. Tämän vuoksi poikkeusluvan myöntäminen toistaiseksi ja pidemmäksi aikaa kuin viideksi vuodeksi ei ole perusteltua.
Poikkeuslupa
Kilpailuvirasto määrää, että kilpailunrajoituksista annetun lain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta STT:n poikkeuslupahakemuksessa tarkoitettuun hintayhteistyöhön. Poikkeuslupa ei koske STT:n osakkaiden mahdollista muuta hintayhteistyötä.
Poikkeusluvan voimassaoloaika
Poikkeuslupa on voimassa 29.6.2006 asti.
Sovelletut säännökset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 6 § ja 19 §.
Muutoksenhaku
Kilpailunrajoituslain 21 §:n i momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä kilpailuneuvostoon siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586(96) on säädetty. Valitusosoitus on liitteenä.