Asianosaiset
Lahontorjuntayhdistys ry
Kestopuu Oy
Asian vireilletulo
Lahontorjuntayhdistys ry ja Kestopuu Oy ovat toimittaneet 5.8.1999 Kilpailuvirastolle hakemuksen, jossa ne pyytävät virastoa ensisijaisesti myöntämään puuttumattomuustodistuksen aikaansaamalleen kestopuun markkinointia koskevalle menekinedistämismaksujärjestelmälle tai toissijaisesti myöntämään järjestelmälle poikkeusluvan, mikäli virasto katsoo, että hakemuksessa kuvattu järjestelmä on kilpailunrajoituslain vastainen.
Asian selvittäminen
Hakijoiden Kilpailuvirastolle toimittamasta hakemuksesta ja viraston sen lisäksi hankkimista lisäselvityksistä ilmenee mm. seuraavaa.
Lahontorjuntayhdistys ry on sääntöjensä mukaan kemiallisen puunsuojauksen alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on mm. edistää kemiallisesti suojatun puutavaran markkinoinnin yleisiä edellytyksiä ja puunsuojausalan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa ja pyrkiä kohottamaan rakenteellisen ja kemiallisen puunsuojauksen laatutasoa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys mm. harjoittaa suojatun puutavaran menekinedistämistoimintaa ja tutkimustoimintaa ja järjestää alan koulutus- ja informaatiotilaisuuksia.
Lahontorjuntayhdistys ry omistaa kokonaan Kestopuu Oy:n, jonka toimialana on sen yhtiöjärjestyksen mukaan mm. puunsuojausalan menekinedistämistoiminta ja informaatioaineiston tuottaminen ja kustantaminen sekä alan koulutustoiminta ja konsultointipalvelujen tuottaminen ja tutkimustoiminta.
Lahontorjuntayhdistys ry:hyn kuuluu 26 kyllästystoimintaa harjoittavaa yritystä, kuusi puunsuoja-aineita myyvää yritystä ja seitsemän kannattavaa jäsentä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu tuotanto on noin 95 % koko maan kyllästetyn sahatavaran tuotannosta.
Kyllästetyn puutavaran kotimaan myynnin arvo oli vuonna 1998 noin 300 miljoonaa markkaa ja viennin arvo noin 65 miljoonaa markkaa. Menekinedistämistoimintaan oli vuoden 1998 talousarvioon varattu 2,36 miljoonaa markkaa ja vuoden 1999 talousarvioon 2,43 miljoonaa markkaa.
Lahontorjuntayhdistykseen kuuluvien kyllästysaineiden valmistajien ja maahantuojien yhteenlaskettu myynnin arvo oli vuonna 1998 noin 25 miljoonaa markkaa ja markkinaosuus Suomessa noin 80 %.
Hakijoiden mukaan markkinoille tulo kyllästysainemarkkinoilla samoin kuin puun kyllästystoiminnassa on helppoa, koska alalle tulo ei vaadi suuria investointeja ja muitakaan alalle tulon esteitä ei ole.
Lahontorjuntayhdistyksen jäsenyys ja siten mukana oleminen ko. menekinedistämismaksujärjestelmässä ei ole edellytys alalla toimimiselle.
Kestopuu Oy:n harjoittama mainonta, informaatio- ym. toiminta rahoitetaan menekinedistämismaksuilla ja kierrätystutkimusmaksuilla. Menekinedistämismaksu kerätään yhdistyksen jäseninä olevilta kyllästysaineiden valmistajilta ja maahantuojilta.
Menekinedistämismaksusta on viimeksi Lahontorjuntayhdistyksen syyskokouksessa 25.11.1999 päätetty, että menekinedistämistoiminta rahoitetaan puunsuoja-aineiden hinnassa perittävillä menekinedistämismaksuilla, jotka kuukausittain tuloutetaan toteutuneen myynnin mukaan Kestopuu Oy:lle.
Puunsuoja-aineita valmistavat ja maahantuovat yritykset tulouttavat Kestopuu Oy:lle kuukausittain Lahontorjuntayhdistyksen jäsenille myymistään kyllästysaineista tietyt em. kokouksen päättämät myyntimäärien perusteella määräytyvät menekinedistämismaksut. Lisäksi kokous päätti, että mikäli yhdistyksen jäsenkyllästämö ostaa puunsuoja-aineita yhtiöiltä, jotka eivät tulouta menekinedistämismaksuja Kestopuu Oy:lle, vastuu maksun suorituksesta Kestopuu Oy:lle on kokonaisuudessaan ko. kyllästämöllä.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohta kieltää samalla tuotanto- ja jakeluportaalla toimivien elinkeinonharjoittajien tai niiden yhteenliittymien hintoja ja vastikkeita koskevat sopimukset, suositukset tai vastaavat järjestelyt. Hintayhteistyön kielto koskee yritysten nimenomaisia sopimuksia tai tähän rinnastettavaa yritysten yhteisymmärrystä ja myös yritysten ja yhteenliittymien päätöksiä tai vastaavia järjestelyjä, joilla rajoitetaan ja ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukeinojen käyttöä.
Menekinedistämismaksulla toisiinsa nähden horisontaalisessa suhteessa olevat elinkeinonharjoittajat ylläpitävät järjestelmää, jonka avulla ne rahoittavat keskenään yhdenmukaisin perustein kyllästysaineen hintaan sisältyvällä maksulla kyllästetyn puutavaran menekinedistämistoimenpiteitä. Näin toteutettu menekinedistämismaksun kerääminen vaikuttaa välillisesti yhdenmukaisin perustein sekä kyllästysaineen että kestopuun hinnoitteluun siitä huolimatta, että yritykset kilpailevat muutoin vapaasti ko. tuotteiden hinnoilla. Menekinedistämismaksujärjestelmään voidaan siten katsoa liittyvän kilpailunrajoituslain 6 §:ssä tarkoitettua hintayhteistyötä, eikä järjestelmälle voida siten myöntää haettua puuttumattomuustodistusta.
Lahontorjuntayhdistys ry:n ja Kestopuu Oy:n toissijaisesti hakema kilpailunrajoituslain 19 §:n mukainen poikkeuslupa voidaan myöntää, jos kielletty yhteistyöjärjestely osaltaan tehostaa tuotantoa tai hyödykkeiden jakelua taikka edistää teknistä tai taloudellista kehitystä ja jos hyöty pääosaltaan tulee asiakkaille tai kuluttajille. Hakijat eivät ole esittäneet Kilpailuvirastolle sellaisia kilpailunrajoituslain 19 §:n mukaisia perusteita, joiden nojalla poikkeuslupa voitaisiin myöntää.
Päätös
Kilpailuvirasto ei myönnä hakijoiden pyytämää puuttumattomuustodistusta eikä poikkeuslupaa kestopuun menekinedistämismaksujärjestelmälle.
Kilpailuvirasto voi kilpailunrajoituslain 12 §:n perusteella olla ryhtymättä toimenpiteisiin, jos kilpailunrajoituksella on vain vähäinen vaikutus taloudelliseen kilpailuun. Kilpailuvirasto katsoo, että Lahontorjuntayhdistys ry:n ja Kestopuu Oy:n ylläpitämällä menekinedistämismaksujärjestelmällä toteutettua hintayhteistyötä voidaan pitää vähämerkityksellisenä kilpailunrajoituksena, koska sillä ei ole merkittävää vaikutusta lopputuotteen hintaan eikä kilpailuun, joten virasto päättää kilpailunrajoituslain 12 §:n perusteella olla ryhtymättä toimenpiteisiin asian johdosta. Kilpailuvirasto voi kuitenkin ottaa Lahontorjuntayhdistys ry:n ja Kestopuu Oy:n toiminnan myöhemmin uudelleen tutkittavaksi, jos menekinedistämismaksujärjestelmän havaitaan aiheuttavan kilpailun merkittävää rajoittumista.
Sovelletut säännokset
Laki kilpailunrajoituksista (480/92) 4, 5, 6 12, 19 ja 19 a §.
Muutoksenhaku
Kilpailuviraston tässä asiassa tekemään päätökseen saa hakea muutosta kilpailunrajoituslain 21 §:n mukaan kilpailuneuvostolta siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään. Valitusosoitus on liitteenä.